. Äitini ja minä olemme etsineet jo pidemmän aikaa erästä vanhaa runoa. Kyseinen runo liittyy jotenkin Salon kaupunkiin ja salon ensimmäisen nimetyyn… |
205 |
|
|
|
Kirjaston lähteistä ei vastausta valitettavasti löytynyt. Salon kotiseutuyhdistyksestä Salo-Uskelan seurasta luvattiin selvittää asiaa ja pyydettiin ottamaan suoraan heihin yhteyttä. Sähköpostiosoite on salouskelanseura@gmail.com ja seuran kotisivut löytyvät alla olevasta linkistä:
https://salo-uskelanseura.fi/ |
Ilmeisesti Helena Anhavalta on runon säe: "Itsensä kanssa on opittava elämään kuin vaikean taudin." Mutta mistä runosta se on? Ja mistä tuon runon voi löytää? |
1910 |
|
|
|
Kyseessä on Helena Anhavan runo, joka alkaa rivillä Itseään on turha lähteä pakoon. Tämä nimeämätön runo on kokoelmasta Murheellisen kuullen on puhuttava hiljaa (1971). Runo sisältyy myös esimerkiksi teokseen Helena Anhava: Runot 1971 -1990. |
Etsin runoa josta muistan pikku pätkiä,esim"jos toinen kaatuu toinen auttaa ylös,jos toisella on nälkä toinen antaa',muistelen, että otsikko oli kaksin. |
761 |
|
|
|
Runo on varmaan Leo Ilkka Vuotilan "On kaunis tie" Tieto olikin jo selvitetty tällä palstalla 2004. https://www.kirjastot.fi/kysy/kenen-runo-on-on-kaunis
Runo löytyy netistä helpoosti haulla "Vuotila Kahdelle" esim blogista Ilon aika. http://ilonaika.blogspot.com/2016/02/talle-paivalle-tuli-leo-ilkka-vuotilan.html |
Mistä löytäisin Tommy Tabermannin runon joka muistaakseni alkaa sanoilla "Me astumme palavaan taloon käsi kädessä" |
484 |
|
|
|
Tommy Tabermannin runo Palavaan taloon on kokoelmasta Sallittu hedelmä (1994 ja 1998). Runo sisältyy myös teokseen Elämä on kaunis : runoja, säkeitä ja värssyjä muistoksi, kiitokseksi ja omaksi iloksi (toimittaneet Sinikka Pellinen ja Soile Tapola, 1994).
Teosten saatavuuden Helmet-kirjastoissa voit tarkistaa täältä:
https://www.helmet.fi/fi-FI |
Tiedustelisin sellaista, että löytyykö sellaisen RUNOn sanat jostakin kuin ONNELLINEN? ja Kuka on kirjoittanut sen? Runo kertoo linnusta ja Jumalasta ,,,, |
201 |
|
|
|
Näin vähäisin tiedoin emme valitettavasti onnistuneet runoa löytämään. |
Mistä voisin saada Mika Waltarin runon, jossa on kohta: ...ihmiselämä on kuin soihtu, joka sammuu savuten ja käryten. |
554 |
|
|
|
Runo löytyy Waltarin vuonna 1967 julkaistusta kokoelmasta Pöytälaatikko : Muistoja ja muistiinpanoja 1945-1967 sivulta 29. Runo on osa yhdentoista runon kokonaisuutta nimeltä Sokean runoilijan mukaan (Abu al Ma'arri, s. 973 j.Kr.)
Teoksen saatavuuden voi tarkistaa Vaski-verkkokirjastosta oheisesta linkistä:https://vaski.finna.fi/Record/vaski.110352 |
Mistä Ilpo Tiihosen kokoelmasta löytyisi runo joka alkaa ”Herätä minut jo hetkeä ennen kuin unesi haalistuu”? |
329 |
|
|
|
Ilpo Tiihosen runo Herätä minut sisältyy kokoelmiin Tähtipumppu (1992) ja Lyhyt oodi kaikelle : valitut runot 1975-2000 (2000).
Teokset kuuluvat kirjastoalueesi kokoelmiin.
https://www.finna.fi/
|
Mistä ja kenen runosta on pätkä" älä epäile epäile etten minä.." |
243 |
|
|
|
Etsitty katkelma on peräisin Helvi Juvosen esikoiskokoelmaan Kääpiöpuu (WSOY, 1949) sisältyvästä runosta Joku puhuu.
-- sanat korvan selvään kuulla,
joku puhuu, vaan ei suulla:
Älä epäile, epäile, etten
minä sinua kädestä vie
luo virvoittavien vetten.
On vihreille niityille tie. -- |
Mistä löydän Mirkka Rekolan esseen (v. 1982) Helvi Juvosen Kuningas Kultatakki -runosta - se on tyhjyys- ja ristianalyysi? |
221 |
|
|
|
Mirkka Rekola: Päivää loistavampi. Helvi Juvonen: Kuningas Kultatakki sisältyy teokseen Suomalaisia kirjailijoita: kirjailijat kirjailijoista, toim. Mirjam Polkunen ja Auli Viikari. Tammi, 1982. |
Saisinko runon ja tekijän, menee jotenki: Merkillistä, että tässä tuntuisi olevan kuin käden ulottuvilla jokin toinen tapa elää, viisaampi,,,? mutta minä en… |
365 |
|
|
|
Runo löytyy Markku Lahtelan kokoelmasta Muistiinpanoja (Gummerus, 1981). |
Löysin aiemman kysymyksen, jossa kysyttiin "Onko Koskimiehen ja Merikannon maakuntalaulua Kymmenen virran maa käännetty englanniksi?" ja vastauksen "Tämän A.V… |
368 |
|
|
|
Cd-levyn Madetoja, Leevi: ”Complete songs for male voice choir” (Finlandia Records, 1997, 0630-19807-2) tekstilipukkeessa on laulusta vain kaksi säkeistöä eikä kysymäsi säe ole niiden joukossa. Madetoja on ilmeisesti valinnut vain kaksi säkeistöä tästä A. V. Forsmanin (vuodesta 1906 lähtien Koskimies) monisäkeistöisestä runosta tai runoelmasta omaan sävelmäänsä.
Cd-levyllä ”Isänmaan lauluja” (Fazer Musiikki, 1992, Finlandia Records 566052) on Oskar Merikannon säveltämä ”Kymmenen virran maa”. Sen tekstilipukkeessa on neljä säkeistöä suomeksi ja englanniksi ja niiden joukossa on myös etsimäsi säe (”tulevaisten toivojen kallis maa!”): ”Precious land of future hopes!” Laulun englanninkielinen nimi on tällä levyllä ”Land of ten streams”.... |
Löytyisiköhän tällainen runo: se alkaa kutakuinkin "Ensin halusin nähdä Taj Mahalin" ja päättyy sitten lähiniityllä joku perhonen jonkun kukan lehden päällä. … |
155 |
|
|
|
Emme valitettavasti saaneet selville, mistä runosta on kyse. |
Mistä löytyisi sellainen Kalle Väänäsen runo, josta muistan jotain... On pöyällä leivän kannikka, jossa russakat hiääröö. On piimän sintua tuopissa, missä… |
882 |
|
|
|
Runo on nimeltään Uamupäevän kuva ja se löytyy Kalle Väänäsen kirjasta Sanarieskoo. Kirja sisältää Väänäsen koottuja murrerunoja ja on lainattavissa Lohjan kaupunginkirjaston pääkirjastosta. |
Missä ja minä vuonna on julkaistu Kerttu Meriläisen Kirja Sampon sivuilla oleva runo Euroopan äidit? |
320 |
|
|
|
Uudenmaan Karjalaisseurojen Piirin kulttuuritoimikunta järjesti vuosina 1997-1999 evakkokertomusten keräyksen "Kävit sie? Näit sie? Muistat sie?", johon yli 200 kertojaa osallistui. Kerttu Meriläisen vuonna 1996 kirjoittama runo Euroopan äideistä on tämän keräyksen satoa. Noin sata keräyksessä vastaanotettua kirjoitusta - Meriläisen teksti mukaan luettuna - julkaistiin vuonna 2001 kirjassa Kävit sie? Näit sie? Muistat sie? : evakkokertomuksia. Keräyksen kaikki yli 200 kirjoitusta on sittemmin julkaistu Evakkoinstituutin verkkosivuilla.
http://evakko.net/fi/?x=evakko&y=evakkokertomus&id=254&writer=Meriläinen Kerttu
http://evakko.net/evakko.php |
Miten monella kielellä (noin suunnilleen) Hannu Helinin runoelmateoksen Alisiin ylisiin runominä puhuu? Mitkä ne kielet ovat? |
253 |
|
|
|
Suoraan sanottuna tähän kysymykseen vastaaminen edellyttäisi paljon tyhjentävämpää kielitieteellistä tutkimusta kuin tämän palvelun puitteissa on mahdollista tarjota. Helinin massiivinen runoteos on siinä määrin tuore julkaisu, ettei sitä käsittelevää lähdeaineistoa ole vielä paljonkaan suuntaviittoja tarjoamassa ja apua antamassa.
Tähänastisissa kommentaareissa tyydytään vain lyhyesti toteamaan Helinin tekstissä esiintyvien kielten runsaus antamalla muutama esimerkki ja toteamalla, että tässä on vain pieni osa kaikista: "Kosmopoliittinen stadin slangi ja Agricolan-aikainen varhaiskirjakieli sen sijaan johtavat ruotsin-, venäjän- ja latinankielisiin osuuksiin, ja tässäkin on vain murto-osa runoelmien kielivalikoimasta." (Vesa Rantama,... |
Työstämme pientä luontopolkua vierasvenesataman yhteyteen. Pieni vierasvenesatama sijaitsee Turunmaan ulkosaaristossa Bödön saarella. Olemme tehneet lapsille… |
174 |
|
|
|
Kirjailijaliitto kertoo, että tekstin käytöstä sovitaan etukäteen kirjallisesti kirjailijan kanssa. Lupaa voi pyytää myös kirjallisuuden tekijänoikeusjärjestön Sanaston kautta. Tässä tapauksessa, kun kirjailija on kuollut, tekijänoikeudet ovat mahdollisesti perikunnalla. Suosittelen kääntymään Sanaston puoleen. Kirjailijaliiton tietoa tekijänoikeudesta, https://kirjailijaliitto.fi/kirjailijalle/tekijanoikeus/ . Sanastolla on palvelu, jossa voi hakea kirjallisuuden käyttölupaa täällä, https://www.sanasto.fi/luvat/
|
Löytyisikö mistään kirjasta sellaista runoa (nimeä en muista) mikä alkaa sanoin "Miten kauniina aurinko aamulla nousi, valkohattarat taivahan sinessä sousi… |
437 |
|
|
|
Runon nimi on "Äitienpäivänä" ja sen on kirjoittanut Saara Heino. Se löytyy ainakin kirjasta Koulun juhlat : ohjelmakirja peruskoulun 1.-6. luokille (1982) s. 118. |
Venäläinen runoilija on kirjoittanut voikukkahöytyvistä, elämän hauraasta kauneudesta. Vai onko sittenkin kuvataiteilija? Näin hatara mielikuva. |
259 |
|
|
|
Voikukkien perusteella tekisi mieleni ehdottaa Jevgeni Jevtušenkoa, joka 60-luvun alussa runoili voikukkahöytyvien lailla lentävistä aatteista. Vuonna 1963 Neuvostoliittoinstituutin vuosikirjassa julkaistussa Beatnikien monologi -runossa "aatteet lensivät luotamme / kuin voikukan höyhenpallot" Erkki Peurasen suomentamana. Jevtušenko-suomennoskokoelmissa Olen vaiti ja huudan (Kirjayhtymä, 1963) ja Runoni (Kirjayhtymä, 1984) ilmestynyt Markku Lahtelan tulkinta samasta runosta (Beatnikien yksinpuhelu) korvaa höyhenpallot siemenillä: "kuin voikukan siemenet aatteet ovat lentäneet". |
Etsin lähdetietoja Tommy Tabermannin nimettömälle runolle, joka alkaa sanoin "Et sä sille mitään voi". |
219 |
|
|
|
Runo Et sä mitään voi on vuonna 1995 ilmestyneestä kokoelmasta Aistien alamainen. |
Kuka tehnyt laulun: halk iltaruskon auerman käy lento joutsenen... |
4010 |
|
|
|
"Halk' illan ruskon auermaan / käy lento joutsenen. / Se laskee lahden hopeaan / ja soutaa laulellen" alkaa Johan Ludvig Runebergin runo Joutsen Yrjö Veijolan suomentamana. Sävelmän runon alun perin ruotsinkieliseen laulusovitukseen on tehnyt vuonna 1833 Fredrik August Ehrström. Kappaleesta on tehty vuosien varrella lukuisia levytyksiä, tässä esimerkiksi Tapio Rautavaaran tulkinta vuodelta 1952: https://www.youtube.com/watch?v=U7S7V884CXA
Vuonna 1940 radiossa Joutsenesta on saattanut soida vaikkapa Radiolaulajat-kuoron samana vuonna tekemä levytys (http://www.fono.fi/KappaleenTiedot.aspx?ID=4926b824-3499-4089-8744-d6fe890f6a4b&culture=fi)
Suositun laulusovituksen vuoksi Yrjö Veijolan Joutsen lienee Runebergin tekstin... |