runot

Tilaa aihepiirin runot RSS-syöte
2691 osumaa haulle. Näytetään tulokset 921–940.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Olisin kiinnostunut lukemaan akateemikko Matti Kuusen runon "Kuolemanjuoksu". En löytänyt sitä netistä, joten missä kirjastosta löytyvässä teoksessa se olisi… 569 Matti Kuusen runoelma Kuolemanjuoksu sisältyy teoksiin Täältä jostakin : Suomen kenttäarmeijan runoja  (toim. Olavi Paavolainen, 1943, s. 105 - 110), Sata runoa rintamalta : rintamasotilaiden omia runoja sotavuosien varrelta (toim. Eino Jäppinen, 1990, s. 51 - 53) ja Suomi synnyinmaani : runoja Suomesta, suomalaisista ja sodasta (toim. Aino Räty-Hämäläinen, 1999). Kaikki em. teokset kuuluvat Helmet-kirjastojen kokoelmiin. Teosten saatavuuden voitte tarkistaa Helmet-haulla. https://www.helmet.fi/fi-FI https://finna.fi/  
Onko jossain julkaistu koottuna Yleisradion tilaamia joulurunoja? Etsin erityisesti tätä runoa, josta katkelma: Oi, vaikka on ehkä musta maisema ja järvi auki,… 352 Katkelma on Paavo Haavikon runosta Ei sitä joulua vuodelta 1966, runon viimeinen kappale. Runo sisältyy teokseen Lapsuuden joulu. Osa 1: kauneimmat joulun runot ja laulut (koonneet Satu Marttila ja Juha Virkkunen, 1979). Teoksessa mainitaan, että runo on esitetty radiossa vuonna 1966. Muuta lähdettä runolle ei kerrota - toisin kuin muiden runojen kohdalla. Yleisradion joulurunoja tai radiorunoja ei ole koottu erilliseen teokseen. Saat koko runon sähköpostiisi.
Einari Vuorelan runo, missä näitä sanoja: ”Kaukaa siintää värit vaiko sävel." 703 Kyseessä on Einari Vuorelan nimeämätön runo kokoelmasta Kiurun portaat (1971). Runo on luettavissa myös esimerkiksi Vuorelan runojen kokoelmasta Hiljaisuuden veräjille : Valittut runot 1919 - 1975 (toim. Eila Kostamo, 1997). Saat runon sähköpostiisi.
Maalauksia ja runoja Kaisa Melartin 1987. 352 Kaisa Melartinin ja Anu Södermanin teos Maalauksia ja runoja (1987) kuuluu vain joidenkin Suomen kirjastojen kokoelmiin. Pääkaupunkiseudulla teos kuuluu vain Kansalliskirjaston kokoelmiin, mistä teosta ei saa kotilainaan. Tämän lisäksi teos on muutaman yliopistokirjaston kokoelmissa. Koska teosta ei saa Kansalliskirjastosta kotilainaan, voitte tehdä teoksesta kaukolainapyynnön esimerkiksi alla olevasta linkistä löytyvällä lomakkeella. https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.3389257
Haluaisin tietää, onko Toivo Kuulan säveltämälle ja Eino Leinon sanoittamalle teokselle "Yö" olemassa virallista ruotsinkielistä nimeä? 253 Toivo Kuulan laulu Yö (op33, nro 22) vuodelta 1906 Eino Leinon runoon on ruotsinkieliseltä  nimeltään Natt. Runo on Nino Runebergin ruotsintama.   https://kansalliskirjasto.finna.fi/ https://www.musiikkikirjastot.fi/wp-content/uploads/2016/11/Kuula.pdf
Missä kokoelmassa ja milloin on ilmestynyt Siilin kuutamo (Kirsi Kunnas)? 394 Kirsi Kunnaksen runo Siilin kuutamo on ilmestynyt useissa kokoelmissa. Ensimmäisen kerran se julkaistiin kokoelmassa Tiitiäisen satupuu vuonna 1956. Tämän ja muiden kokoelmien tiedot löytyvät Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokannasta: https://prettylib.erikoiskirjastot.fi/lib4/src?DATABASE=6&PBFORMTYPE=01…
Taas kyselen runoasioita. Etsin Maaria Leinosen runoa, joka alkaa: "Kerronko, mistä tulen? Sanonko, kuka olen?" Mistähän löytäisin koko runon? 277 Etsimäsi runo on Maaria Leinosen kokoelmasta Kuinka kaukaa tähän hetkeen (Kirjapaja, 1984).  Saat runon sähköpostiisi.
Onko Lassi Nummen runo Kuiskaus käännetty saksaksi, ja kuka on kääntäjä? 299 Ingrid Schellbach-Kopra on saksantanut Lassi Nummen runon Kuiskaus. Runo Flüstern sisältyy teokseen Welt, noch immer (Heiderhoff 1992). Saat runon sähköpostiisi.
Onkohan Eino Leinon runosta Hymni (Hymyilevä Apollo) ruotsinnosta? Tarvitsisin tämän säkeen: ”Oi, ihmiset toistanne ymmärtäkää, niin ette niin kovat oisi! Miks… 596 Eino Leinon laajaa tuotantoa on ruotsinnettu melko paljon. Valitettavasti kuitenkaan Sata ja yksi laulua .kokoelman (1898) Hymni-runoelman kolmannesta runosta  Hymyilevä Apollo ei ole ruotsinnosta.
Minä vuonna Kirsi Kunnas on kirjoittanut runon Kysymyksiä ja vastauksia, ja missä kirjassa se on julkaistu ensimmäisen kerran? 600 Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokannan mukaan Kirsi Kunnas on kirjoittanut kaksi ja suomentanut yhden Kysymyksiä ja vastauksia -nimisiä runoja: https://prettylib.erikoiskirjastot.fi/lib4/src?DATABASE=6&PBFORMTYPE=01… Vanhin on kirjassa Aarteiden kirja. 2: kerro äiti, jonka ensimmäinen painos on vuodelta 1956. Runo alkaa näin: "Mitä tekee mehiläinen, mitä suuri aurinko". Runon tekjöistä kerrotaan näin: Chr. Richardtin mukaan K. K. [=Kirsi Kunnas] Toinen on kirjassa Aikamme lukukirja 2, jonka ensimmäinen painos on vuodelta 1972. Runo alkaa näin: "Miten ylhäällä on taivas?" Tekijästä kerrotaan näin: K. K. (=Kirsi Kunnas), kansasadun mukaan Kolmas on kirjassa Kirsi Kunnaksen kirjassa Tiitiäisen runolelu vuodelta 2002. Runo alkaa näin...
Kenen on runo, josta osa seuraavassa: Suvipäivästä talvea päin kun käännyin sairastain, niin vasta tähdet näin. Maan kadotin, maailmat sain. 220 Kyse on Viljo Kajavan runosta Tähdet, joka ilmestyi kokoelmassa Suljetuin silmin (1946).
Anni Rättyän joulu/kynttilä runo jossa kynttilä ojennetaan eri elämän tilanteissa oleville. 464 Anni Rättyän Valo taittuu pisaroissa -kokoelman (Kirjapaja, 2005) runossa Kynttilänmyyjä kerrotaan joulukynttilöitä myyvästä pikkupojasta. Voisiko kyse olla tästä runosta?
Kuka on kirjoittanut joulupukki 1920 lehdessä runon: Käy rauhan henkäys yli maan: "Käy rauhan henkäys nyt yli maan, on joulu meillä, pyhän riemun hetki..." Jos… 440 Joulupukki-lehden runon voi lukea Kansalliskirjaston digitoimana: https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1354573?page=2 Sama runo löytyy mm. kirjasta Lapsuuden joulu. Osa 2: kauneimmat joulun runot ja laulut / koonneet Satu Marttila ja Juha Virkkunen.  Tietoa tekijästä ei kummassakaan ole. Kirjassa on maininta vuoden 1920 Joulupukki-lehdestä. Valitettavasti emme siis saaneet selville tekijää. Joululehtiin kirjoittivat monet niin tunnetut kuin tilapäärunoilijatkin.  Myös Kaarlo Korhosen Äidin joululaulu löytyy digitoituna:  https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1354741?page=14 Suomen kirjailijat 1809-1916 -kirjassa mainitaan Kaarlo Korhonen -niminen kirjailija, jolta on julkaistu Talven yli -niminen...
Missä laulussa lauletaan: Metsikkö puoloja punanaan... 277 Kyseessä on Maiju Sirkiän säveltämä laulu Puolukkamailla. Laulun sanat ovat Immi Hellénin. Laulu sisältyy teokseen Musiikkia oppimaan : laulavan ja soittavan nuorison oppikirja (1957, useita lisäpainoksia, toim. Jorma Pukkila ja Matti Rautio). Teos näyttää kuuluvan kirjastoverkkoalueenne kokoelmiin. https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena Koko Immi Hellénin runon voitte lukea vaikka Kansalliskirjaston digitoimasta aineistoista, esimerkiksi näistä: https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/976251?term=Metsikk%C3%B6&term=puoloja&term=punanaan&page=5 https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1926985?term=Metsikk%C3%B6&term=puoloja&term=punanaan&page=117
Mistä kokoelmasta löytyy Anna-Maija Raittilan runo Talviyön ikoni. Olen aikoinaan lukenut sen varmaankin jostakin joulurunoantologiasta, mutta en enää muista,… 245 Runo on alunperin ilmestynyt kokoelmassa Anna meidät kaikki toisillemme 1974, mutta runo löytyy useista Raittilan valituista ja kootuista runokokoelmista. Esimerkiksi Valitut runot : Runoja vuosilta 1947-1974 (1978) ja Kootut runot (2003).
Onkohan tämä Eeva Kilven runo? Mistähän runokirjasta se löytyy? ”Syystulvassa pihapuu kumartuu hiljaa. On kuuntelemisen päivä. Yksi elämämme ihmisistä lähtee… 343 En valitettavasti löytänyt tätä runoa. Selailin Eeva Kilven  Animalia : runoja  Laulu rakkaudesta : valikoima neljästä runokokoelmasta Runoja 1972-1976  Lisäksi selasin teokset Muista runolla, Runon maa : suomalaisten toiverunot, Tämän runon haluaisin kuulla -kirjat, mutta ei tärpännyt. Tunnistaisikohan joku lukijoistamme tekstin?
Isoäitini äiti lausui joskus hauskaa lastenlorua jonka olen unohtanut. Siinä kerrottiin sammakosta, joka hyppäsi pullanpalan perässä lampeen. Yksi säe menee: … 731 Tarkoitat ilmeisesti Martti Haavion (1899-1973) runoa "Käärme ja sammakko", jonka viimeisessä säkeessä käärme harmittelee: "Oi, mikä vahinko. Nälkä on mulla. Lampehen upposi maittava pulla." Runo alkaa: "Ruohossa sähähti." Runossa sammakko ei hyppää lampeen pullan perässä, vaan käärme luulee sammakkoa pullaksi. Sammakko puolestaan pelästyy "kauheaa makkaraa". Runo sisältyy esimerkiksi Martti Haavion, Aili Konttisen ja Ohto Oksalan "Iloiseen aapiseen" (15. painos, joka on näköispainos ensimmäisestä painoksesta vuodelta 1933, WSOY, 2004, s. 123) ja "Rudolf Koivun runokirjaan" (WSOY, 1991, s. 56). Runo on myös sävelletty. Laulu (nuotinnos kosketinsoittimelle ja sanat) sisältyy nuottiin Ingman, Olavi: "Iloisia lauluja lapsille" (2. painos,...
On kuin kevätpäivä ois,vaan on syyspäivä kuulas,kirkas. Tällaiset säkeet tulevat aina syksyisin mieleen kun on sopivat kelit,en muista tekijää… 164 Emme valitettavasti onnistuneet selvittämään kenen runosta tuo kohta on. Asiaa selviteltiin mm. Suomen kirjastojen yhteisellä tieto-listalla, mutta kukaan ei muistanut kyseistä runoa.
Etsin suomennosta Goethen teoksesta: Urworte. Orphisch. Siitä Daimonin säkeistöä. Toiseksi Faust I:n Prologi taivaassa osasta arkkienkeli Rafaelin osuuden… 228 Valitettavasti näyttää siltä, että Johann Wolfgang von Goethen runosarjasta Urworte. Orphisch ei löydy suomennosta, ei myöskään sarjan yksittäisistä runoista. Faustista on olemassa kolme suomennosta. Alla olevassa linkissä on Kaarlo Forsmanin suomennos vuodelta 1884. Project Gutenbergissa on digitoituna Goethen Faust I. Digitoidusta teoksesta löydät helposti arkkienkeli Rafaelin repliikin. RAFAEL. Aurinkos soipi niinkuin ennen Kilvassa siskomailmojen, Rataansa säätämääsi mennen Se pauhaa halki taivasten. Salass' on ihmeen syyt ja juuret, Joll' enkeleitäs riemastat; On työsi, korkeat ja suuret, Kuin luomis-aamull' armahat. http://www.gutenberg.org/cache/epub/18348/pg18348-images.html Faustin ovat suomentaneet myös Valter Juva (1916) ja...
Mistä löydän L Onervan v 1917 julkaistun runon, jossa Arja nimi otettu käyttöön ensi kertaa naisen nimenä Suomessa? 246 Kustaa Vilkunan kirjassa Oma nimi ja lapsen nimi (2. p. 1960) kerrotaan että Arja-nimi tavataan ensimmäisen kerran Eino Leinon Helkavirsissä (2. sarja, 1916) runossa Arja ja Selinä, mutta tässä sitä on käytetty pojannimenä. Kirjassa mainitaan myös, että nimeä olisi käytetty naisennimenä eräässä  L. Onervan runossa vuonna 1917. (s.41).  Digi- ja väestötietoviraston Nimipalvelun mukaan nimi Arja annettiin nimeksi vuosina 1900-1919 11 tytölle, mutta ei yhdellekään pojalle. Ennen vuotta 1900 nimeä ei ollut saanut vielä kukaan:  https://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/ L. Onervalta ei julkaistu runokokoelmaa vuonna 1917. Vuonna 1916 julkaistiin runokokoelma Liesilauluja ja vuonna 1918 Murattiköynnös, mutta näistä ei "Arjaa" löytynyt.