runot

Tilaa aihepiirin runot RSS-syöte
2678 osumaa haulle. Näytetään tulokset 841–860.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Etsin yhtä runoa/pamflettia/tms. Nimi tai alku olisi "Vihaan käyttötaidetta", tai jotain sinnepäin. 260 Ajankohta ei aivan täsmää kysymyksessä esitetyn arvion kanssa, mutta siitä huolimatta ehdottaisin Eeva-Liisa Mannerin Fahrenheit 121 -kokoelmaan (Tammi, 1968) sisältyvää runoa, joka alkaa sanoilla "Miten minä inhosin koristetaidetta": "Miten minä inhosin koristetaidetta, / kun näin nuo kauniit jalan viritettävät jouset. -- " (s. 21)
Kenen runoja, missä teoksessa? 551 1. ja 3. ovat molemmat Eeva-Liisa Mannerin Tämä matka -kokoelman runosta Lapsuuden hämärästä: "Sukanharmaa Isoisä ja hameenharmaa Isoäiti / tupakanruskeassa talossa paperinvalkeassa kaupungissa / -- " "Avaruus korkea ja syvä kaiken yllä / Avaruus humiseva lehvästössä puun / Avaruus perhossa ja toukan puuhailussa -- " 2. on Lauri Viidan Betonimyllärin päättävästä runosta Luominen: "Avaruus / Ikuisuus // Taivas täynnä auringoita, / meri täynnä pisaroita, / aallon alla aalto uus." 4. on Kirsi Kunnaksen runosta Metsässä, joka alun perin ilmestyi kokoelmassa Uivat saaret: "Männyt nousevat ylväinä korkeuteen. / Tämä temppeli on, / ja temppelin kupooli humisee, / minun riemuni siellä humisee -- "
Löysin äidille joskus tekemäni äitienpäiväkortin. Siinä on tällainen runo: Päivänsäde lennä, maata lämmitä. 446 Kyseessä on Maija Turusen runo Äitienpäivälaulu. Runo sisältyy Weilin + Göösin Aapiseen (tekijät Saini Knuuttila, Hillevi Kääriäinen, Maija Turunen ja Touko Voutilainen., ensimmäinen painos 1967). Aapinen on luettavissa Kansalliskirjaston digitoimissa aineistoissa. https://digi.kansalliskirjasto.fi/etusivu https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1927367?page=1 Tästä voit lukea koko runon: https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1927367?page=151 Maija Turusen äitienpäiväruno löytyy myös teoksesta Aapiskirja. Osa B, Peruskoulun 1. luokan kevätlukukauden kirja (Weilin + Göös, 1974) nimellä Laulu äidille.   https://prettylib.erikoiskirjastot.fi/snki/koko.htm https://lastenkirjainstituutti.fi/  
Missä laulussa on mm. sanat:" Suomi, Suomeni maa, senkö arvoja mun pitäis puolustaa 459 Laulu on Tapio Lipposen säveltämä ja Lassi Sinkkosen sanoittama "Kaktus". Se alkaa: "Istun tuolissani miettien kaktuskukkaani katsellen." Laulun lopussa lauletaan: "Suomi Suomeni maa näitä arvoja pitäiskö puolustaa..." Laulun sanoitus on muokattu runosta "Maanpuolustuksen henkinen perusta". Laulun levytti Muksut-yhtye, johon Tapio Lipponen itsekin kuului. Lähde: Lipponen, Tapio: Lauluja Liisankadulta, sydämeni pohjasta (Tammi, 2003, s. 41-45, kirja kertoo Muksujen tarinan ja sisältää myös laulun sanat ja nuotinnoksen)
Kenen runosta kyse? Välkkyvän koneensa takana seisoo mies.... valkoista senttipilaria.... tukka leimahtaa kuin sininen öljy... 144 Katkelma on Viljo Kajava runosta Kohtaus kokoelmasta Hyvästi, muuttolintu (1938). Runo sisältyy myös esimerkiksi Kajavan runojen kokoelmaan 1930-luvun runot (SKS, 2000). https://finna.fi/Record/satakirjastot.115902#componentparts https://finna.fi/Record/piki.368124
Luin erästä koulutehtävää varten John McCraen runon In Flanders Field. Jäin pohtimaan, onko kyseistä runoa suomennettu ja mikäli on, mistä sen voisi löytää. 284 Valitettavasti kanadalaisen John McCraen tuotantoa ei ole suomennettu lainkaan. http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/ https://finna.fi/
Kenen tamperelaisen runoilijan runosta " Kutomosalien lämmin pölynhaju löyhyi hameista ja esiliinoista, kun pumpulin ja pellavan väki palasi yövuorosta kotiin" 169 Kyseessä on Viljo Kajavan runo kokoelmasta Tampereen runot (1966). https://finna.fi/Record/piki.680883
Voinko saada suomennoksen Schubertin lauluun "Du bist die Ruh". Laulujen suomennostietokanta on suljettu. 363 Franz Schubert sävelsi laulun Friedrich Rückertin runoon Du bist di Ruh. K. V. Vesalan suomennos laulusta (Sä rauhan tuot) sisältyy teokseen Lauluohjelmistoa : 60 Schumannin, Schubertin, Beethovenin, Loewen, Griegin ym. tunnetuimpain säveltäjäin soololaulutekstiä (Kansanvalistusseura 1914). Kyllikki Solanterän suomentamana (Oi rauha suo) on laulusta ensimmäinen säkeistö nuottijulkaisussa Kokoelma yksinlauluja III (1939). Rückertin runon suomennos sisältyy myös runoantologiaan Laulujen virta : saksalaista lyriikkaa seitsemänsadan vuoden varrelta (toim. ja kääntänyt Arvi Kivimaa, 1936). https://finna.fi/Record/helka.9926545313506253 https://finna.fi/Record/satakirjastot.187826/Holdings http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi...
Kuka on kääntänyt suomeksi John Donnen runon : Naiseni kaikki valtakunnat on, ja valtiaat minä, mitään muuta ei ole. Meitä leikkivät ruhtinaat vain; tähän… 271 Kyseessä on katkelma John Donnen runosta The Sun Rising eli Nouseva aurinko. Runon on suomentanut Aki Salmela. Suomennos on julkaistu runouslehti Janon numerossa 1. http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/  
"Jotakin sanomatta, laulamatta jäi, jotakin puuttui: vielä kun ilta jo yöksi muuttui..." Kenen kirjoittama? Ja mistä ihmeestä löydätte aina vastauksia näihin… 270 Kyseessä on Viljo Kajavan runo Satakielelle kokoelmasta Luomiskuut (1939).  Runoja voi etsiä monesta paikasta. Googlettamisesta on usein apua - niin oli tämänkin runon löytämisessä. Alla muutama esimerkki. Moniin kirjastotietokantoihin on "avattu" runonkokoelmien sisältöä, jolloin niistä löytyy runot nimen ja usein myös alkusäkeen avulla. Tällöin runot löytyvät helposti esimerkiksi Finna-hakupalvelusta https://finna.fi/. Käännösrunoja voi etsiä Lahden kaupunginkirjasto-maakuntakirjaston tuottaman käännösrunoaiheisen viitetietokannan avulla. http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/ Kotimaisten kielten keskuksen (Kotus) klassikkotietokannassa on useiden suomalaisten runoilijoiden  teoksia: https://kaino.kotus.fi/korpus/...
Kenen kirjoittama on runo, joka alkaa: Sä mitä laulat lintu mun ikkunani alla ja päättyy: Mä laulelen vain siksi, kun yö niin pitkä on. 326 Runon Viimeinen lintu on kirjoittanut V. A. Koskenniemi. Se ilmestyi alun perin hänen vuonna 1936 julkaistussa kokoelmassaan Tuli ja tuhka. Kaj Chydeniuksen sävellyksen Koskenniemen tekstiin voi kuulla Mikael Saaren tulkitsemana Chydeniuksen laulelmia sisältävällä äänitteellä Rakkaani saapuu kun kutsun.
Äidinäitini lausuma runo: Ken ompi aina ahkera se kovan onnen voittaa... 281 Kysymyksessä siteeratut säkeet ovat loppuosa (säkeistöt 3-6) nimimerkki M. H-g.:n runosta Koulupoika, jonka hän oli lähettänyt toimittaja Rietrikki Polénin Viipurissa vuosina 1872-74 julkaisemaan Suomenlehteen. Runo pääsi mukaan sivulle 5 lehden viimeiseksi jääneeseen numeroon 29.12.1874. Maija Hirvosen 910-sivuinen tietopaketti Salanimet ja nimimerkit ei tiedä kertoa, kuka runon kynäillyt M. H-g. oli. Voi olla, että hänellä ei ole muuta julkaistua kirjallista tuotantoa ainakaan tällä samalla nimimerkillä. https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/442627?page=5
Kenen kirjoittama on runo, jossa sanotaan: leivotko äiti minulle, leivotko rusinapullan? 243 Runo on osa Aulikki Oksasen kirjoittamasta Rauhan äiti -kantaatista. Kantaatin teksti sisältyy teokseen Maallisia lauluja : laulutekstejä vuosilta 1964-74 (1974). Kantaatin on säveltänyt Kaj Chydenius.
:) Jean Cocteau koki itse itsensä ennen kaikkea runoilijaksi, mutta onko hänen runouttaan suomennettu? Olen löytänyt vain proosaa ja näytelmiä. 226 Jean Cocteaun tuotannosta on suomennettu vain muutama runo. Teokseen Tulisen järjen aika : kymmenen modernia ranskalaista lyyrikkoa (WSOY, 1962, ss. 77 - 80) sisältyy yhdeksän runoa sarjasta Enkeli Heurtebise (L’Ange Heurtebise) Aale Tynnin suomentamina. Runosta Les cheveux gris on kaksi suomennosta. Lauri Viljasen käännöksen Harmaahiuksinen nuoruus voi lukea teoksesta Helikonin lähde : maailmanlyriikan suomennoksia (WSOY, 1961, s. 17). Arja Samoojan suomennos Harmaat hiukset sisältyy antologiaan Runon suku : valikoma suomeksi elävää käännöslyriikkaa (Otava, 1991, s, 192). Edellä mainitut teokset kuuluvat Helmet-kirjastojen kokoelmiin. Voit tilata ne lainattaviksi omaan lähikirjastoosi. http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi...
Ollessani lukiossa (2006-2009) kirjasarjanamme äidinkielessä SAATTOI olla Lukiolaisen äidinkieli ja kirjallisuus. Eräällä kurssilla käsiteltiin runoutta ja… 212 Runo on Friedrich Hölderlinin "Kuolema" ja sen on suomentanut Elina Vaara (1903-1980). Runo alkaa: "Meitä hän kauhistaa". Muistit aivan oikein, runo sisältyy kirjaan "Lukiolaisen äidinkieli. 3, Kirjallisuus aikansa ilmentäjänä" (Weilin + Göös, 1996, s. 91). Tosin tällä sivulla runon tekijäksi on merkitty virheellisesti "Heinrich Hölderlin" ja suomentajan nimen yhteydessä on vuosiluku 1967, mutta Elina Vaaran käännös sisältyy jo vuonna 1945 ilmestyneeseen Hölderlinin runokokoelmaan "Vaeltaja" (WSOY). Vuosiluku 1967 viittaa mahdollisesti Maunu Niinistön toimittamaan kirjaan "Maailmankirjallisuuden mestarilyriikkaa" (WSOY, 1967), johon runo myös sisältyy.  
Mihin runoon sisältyy sanat: "Huuhdevettä vilpoisaa seuraa puhdas paita, nytpä sopii odottaa vaikka sunnuntaita". 448 Runo on nimeltään "Saunatiellä" ja sen on kirjoittanut Aune Laaksi. Runo alkaa: "Äiti kera Annelin kulkee saunatiellä". Runo sisältyy Dagmar Kemilän ja Paavo Kuosmasen kirjaan "Luen ja kerron : alakansakoulun luku- ja puheaapinen" (useita painoksia, joista ainakin 6. painoksessa vuodelta 1956 runo on). Runo on myös sävelletty, säveltäjä on Sirkka Valkola-Laine. Laulu sisältyy nuottiin Valkola-Laine, Sirkka: "Lapset juhlivat : II, Laululeikkejä" (Westerlund, 1965).
Kenen runo : Siis kuule sä neuvoa ystävän: mitä rakastat kaikista enemmän se kiireimmin heitä sä luotasi pois kuin jos henkesi uhristas riippuva ois. Jos muutu… 208 "' -- Siis kuule sa neuvoa ystävän: / mitä rakastat kaikista enimmän, / se kiireimmin heitä sa luotasi pois / kuin jos henkesi uhristas riippuva ois. / Ja jos muutu ei kohtalos siitä, / ei vielä sun uhrisi riitä.'" on yksi V. A. Koskenniemen runon 'Polykrates ja hänen ystävänsä' yhdeksästä säkeistöstä. Se on Koskenniemen tekstissä loppuosa Egyptin kuninkaan ystävälleen Polykrateelle kirjoittamasta viestistä (säkeistöt 4-6). Alun perin runo julkaistiin Koskenniemen vuonna 1917 ilmestyneessä kokoelmassa Elegioja.
Eeva Kilpi / missä kokoelmassa ja miten runo on kokonaisuudessaan: Kiitos, että elit, että olit, että annoit meille elämäsi esikuvan... 717 Etsimäsi runo on Eeva Kilven teoksesta Kuolinsiivous (2012, s. 42).  Saat runon sähköpostiisi.
Missä ja kenen runossa kuvataan ihmisen ikävää siten, että on parempi olla joku, jota ikävöi, kuin että ei olisi ketään, jota ikävöidä? Jos runo löytyy, niin… 674 Olisiko kyseessä  Alfred Lord Tennysonin usein lainattu runonpätkä "On parempi että on rakastanut ja menettänyt kuin ettei olisi lainkaan rakastanut" ("'Tis better to have loved and lost / Than never to have loved at all"). Löytyy suomeksi käännettynä sitaattina ainakin Jarkko Laineen Suuresta sitaattisanakirjasta (1989), englanniksi taas runon In Memoriam A. H. H. (1850) osan XXVII loppusäkeestä. Netistä sitaatti löytyy mm. https://sitaatit.fi/rakkaus-aforismit/ Ajatus on ainakin vanha, koska sama lause on pistetty myös Senecan suuhun. https://fi.wikiquote.org/wiki/Seneca
Leonard Cohen runokirja?, lainattu vuosia sitten kirjastosta. Mm teksti "en tiennyt ennen kuin kävelit pois, että sinulla on ehdoton perse" tms. Muistaakseni… 331 Jarkko Laineen kääntämää Coheniahan tuo muisteltu katkelma on, vuonna 1975 suomeksi julkaistusta kokoelmasta Rakkauden orjat.