Kenen runo: En tule äitiini, en tule isääni... ? |
140 |
|
|
|
Kyseessä on Anja Snellmanin runo Mellan hägg och syren kokoelmasta Öisin olemme samanlaisia (2011, Siltala, s. 64).
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fwww.btj.fi%252Fat…
https://outi.finna.fi/Record/outi.1050035 |
Maaria Leinosella on pieni runo jotenki: Sitä voi sattua elämässä Ohikiitävänä hetkenä Vain katse, hymy kosketus Ja sitä hetkeä ei unohda ikinä" Miten se… |
509 |
|
|
|
Kaivattu Maaria Leinosen runo on Sitä saattaa elää toisen kanssa sikermästä Katsoisin toisin, joka sisältyy runoilijan vuonna 1986 julkaistuun kokoelmaan Kuin avaisin vierasta ovea. |
Kirsi Kunnaksen talvirunoja |
525 |
|
|
|
Hei,
ainakin Kirsi Kunnaksen lastentuotannosta löytyy joitakin talveen liittyviä runoja. Esimerkiksi teoksesta Tiitiäisen tuluskukkaro löytyvät runot:
Kummallinen talvi
Uni
Luistelua, uistelua ja muistelua
Jäniksen jäljet
Voit katsoa teoksen saatavuuden täältä:
https://piki.finna.fi/Record/piki.370232 |
Onko Suomessa runokilpailuja? Joihin kuka vain voi osallistua kirjoittamallaan tai kirjoittamillaann runoilla? Linkkejä kiitos! |
1228 |
|
|
|
Kyllä on, esimerkiksi vuosittain järjestettävä Runo-Kaarina. Aiemmin julkaisemattomille runoilijoille suunnatun Runo-Kaarina-kilpailun järjestää Kaarinan kaupunki, joka julkaisee voittajateoksen omalla kustannuksellaan. Linkki Runo-Kaarinan sivuille.
J. H. Erkon kirjoituskilpailussa kilpaillaan vuorovuosin runoissa ja proosassa. Vuoden 2021 runokilpailu on jo päättynyt. Seuraavan kerran runous on siis vuorossa vuonna 2023. J. H. Erkon kilpailu on tarkoitettu alle 30-vuotiaille kirjoittajille, jotka eivät ole vielä julkaisseet esikoisteostaan. Linkki J. H. Erkon palkinnon sivuille.
Hyvä koonti käynnissä olevista ja tulevista kirjoituskilpailuista (kaikki tekstilajit) on Haastavaa kirjoittamista -sivustolla. Linkki sivustoon.
|
Runo alkaa: Jos hiihtäisin kaikki latuni, jotka ovat sulaneet kymmenen talven hankien mukana. Jos hiihtäisin takaisin kaikki latuni, jotka ovat sulaneet… |
213 |
|
|
|
Lähes tähän tapaan alkaa Mikko Kilven kirjoittama runo, joka löytyy kokoelmasta "Hellyydestä" (WSOY, 1972). https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1338891
|
Iäkäs tätini muisteli runoa, jossa kuolemaa kuvattiin sanoilla: kuin putoaisi särkyvää lasia. Hän ei ollut varma tuosta sanamuodosta, mutta hänen mukaansa … |
204 |
|
|
|
Pentti Saarikosken Mitä tapahtuu todella -kokoelmassa (1962) on runo, jossa "tappaminen on kuin pudottaisi paljon ohutta lasia". |
Olen yrittänyt etsiä sellaista kissaruno-kirjaa, jossa oli kissarunoja joiden sanoissa käytettiin paljon tiettyjä kirjaimia kussakin esim M kirjaimen kohdalla… |
309 |
|
|
|
Etsimäsi kissa-aakkosrunot ovat Kaarina Helakisan kirjoittamia ja voit lukea ne teoksesta Annan ja Matiaksen laulut : Kaarina Helakisan lastenrunot vuosilta 1968-88 (Otava, 1988).
Ensimmäinen viidestätoista kissa-aakkosrunosta on nimeltään Kissani on ainutlaatuinen ja bisarri kuin A ja B ja viimeinen on Kissani on ällistyttävä kuin Ä ja Ö.
Alla olevassa linkissä on avattuna teoksen sisältö.
https://finna.fi/Record/vaski.125007#componentparts
Voit tarkistaa teoksen saatavuuden HelMet-kirjastoissa täältä:
https://www.helmet.fi/fi-FI |
Miten menee Jevgeni Jevtusenkon runo, joka alkaa Valkeat yöt, pelkät ehkä ja kenties yöt. Jokin valaisee oudosti hämäten, kenties aurinko, ehkäpä kuu. Katuja… |
417 |
|
|
|
Jevtusenkon runoa, joka alkaa "valkeat yöt" emme saaneet käsiimme, mutta se on todennäköisesti nimeltään Valkeat yöt Arkangelissa tai Valkoiset yöt Arkangelissa vuodelta 1964.
Runo nimeltä Loitsu alkaa sanoilla "Kevätyönä ajattele minua ja kesäyönä ajattele minua..." Kokonaisuudessaan runon voi lukea ainakin teoksesta Maailman runosydän (WSOY, 1998). |
Iäkäs isäni lausui: "Hautausmaan puistossa näin kerran kävelevän Adelcreutzin, nuoren herran..." Hauta ja Suomen multakin runossa vilahti, ja: "hän on… |
183 |
|
|
|
Katkelmat viittaavat kovasti runoon Munter J. L. Runebergin Vänrikki Stoolin tarinoiden toisessa osassa. Muotoilu on tosin toinen. Suomen mullat mainitaan runossa myöhemmin ja runo päättyy Cajanderin suomennoksessa sanoihin ”Hän oli suomalainen”. Mannisella toteamukseen ”Olit suomalainen!”.
Paavo Cajanderin suomennos Vänrikki Stoolin tarinoista (1918 /1889) Gutenberg-Projektissa.
https://www.gutenberg.org/files/12688/12688-8.txt
Otto Mannisen suomennos Vänrikki Stoolin tarinoista (1922) Gutenberg-projektissa.
https://www.gutenberg.org/files/12757/12757-8.txt
Vänrikki Stoolin tarinoista on myös uudemmat käännökset Teivas Oksalalta ja Juhani Lindholmilta, mutta niiden sanamuoto on varsin toinen.
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto... |
Onko Walter Scottin runoa Marmion suomennettu, ja mistä suomennoksen löytäisi? Suomennan romaania, jossa lainataan kuuluisaa säeparia: "Oh what a tangled web… |
184 |
|
|
|
Sir Walter Scottin Marmionia (1808) ei valitettavasti ole suomennettu.
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/palvelut-organisaatioasiak…
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/ |
Kuka on kirjoittanut runon Joulupukin kadonneet silmälasit? Lähteeksi oli mainittu Joululipas 1936. |
229 |
|
|
|
Runon Joulupukin kadonneet silmälasit on kirjoittanut Arvid Lydecken, joka käytti myös kirjailijanimeä Arvily.
Runo on siis julkaisusta Pieni joululipas : runosatuja lapsille (1936), mutta se on luettavissa myös monista muista jouluruno- ja tarinakokoelmista.
https://finna.fi/
https://lastenkirjainstituutti.fi/ |
Miten menee Niilo Rauhalan runo, joka kertoo sodasta? kertoo mm. uskovaisesta sotilaasta, joka lähtee pelastamaan haavoittunutta sotilasta, mutta kuoleekin… |
745 |
|
|
|
Äidin kyyneleinen sana kuuluu runossa Saarnamatka, joka löytyy Suomen rauhanyhdistyksen keskusyhdistyksen julkaisemasta Rauhalan "raamatullista julistusta vanhan ja uuden runon muodossa" sisältävästä kokoelmasta Lähellä pyhää aamua (1979). Kirjan esipuheen mukaan runot eivät sisälly kirjoittajan muihin kokoelmiin; osa teksteistä on julkaistu alun perin kristillisissä lehdissä.
Saarnamatka on myös mukana antologiassa Tämän runon haluaisin kuulla. 3 (Tammi, 2000). |
Mistä teoksesta löytyy Kirsi Kunnaksen runo Illalla (tai Illalle)? |
304 |
|
|
|
Illalla-runo sisältyy Kunnaksen esikoiskokoelmaan Villiomenapuu (WSOY, 1947). Sen voi löytää myös Kunnaksen runokokoelmat yksiin kansiin kokoavasta teoksesta Puut kantavat valoa : runot 1947-1986 ja suomennoksia. Jo ennen Villiomenapuuta Illalla oli mukana Nuoren voiman liiton kirjoittajien antologiassa Kerho 33 : runoja, novelleja, esseitä (Otava, 1946). |
Onko kyseinen runo suomennettu? Jos on, kuka se on suomentanut? |
381 |
|
|
|
Jarkko Laine on suomentanut Tomas Tranströmerin runon Svarta vykort I ja II kokoelmasta Det vilda torget (1983). Lähettämäsi katkelma on runon toisesta osasta.
Suomennos Mustia maisemakortteja I ja II julkaistiin ensimmäisen kerran Parnasson numerossa 4/1985. Suomennos sisältyy myös esimerkiksi teoksiin Maailman runosydän (1998), Runon suku : valikoima suomeksi elävää käännöslyriikka (1991) ja Vain unen varjo : kaipuun ja surun runoja (1997).
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/ |
Kyselisin, onko tätä Emily Dickinsonin runoa suomennettu, ja jos on, mistä sen voisi löytää: Like Rain it sounded till it curved And then I new 'twas Wind — It… |
141 |
|
|
|
En löytänyt tätä runoa suomennetuista teoksista
Valitsee sielu seuransa : Emily Dickinsonin runojen suomennoksia 1992
Puuseppä, itseoppinut : Emily Dickinsonin runoja kypsille lukijoille 2009
enkä runotietokannasta, http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/PoemList.aspx?Au…
|
Etsin Robert Herrickin runon suomennosta. Kyseessä on runo Gather Ye Rose-buds While Ye May. Käsittääkseni Aila Meriluoto on tämän suomentanut. Onko sitä… |
239 |
|
|
|
Kyseessä on Robert Herrickin runo To the Virgins, to Make Much of Time, joka alkaa säkeellä Gather ye rosebuds while ye may.
Aila Meriluoto on suomentanut runosta ensimmäisen säkeen, joka sisältyy Edith Holdenin teokseen Luontopäiväkirja 1905 (Otava, 1989). Runon muista säkeistä ei valitettavasti ole suomennosta.
HelMet-kirjastojen ainoa kappale teoksesta on valitettavasti tällä hetkellä lainassa, mutta voit tehdä siitä varauksen. Teos kuuluu myös Helsingin yliopiston kirjaston kokoelmiin.
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
https://www.gutenberg.org/files/22421/22421-h/i.html#p208
https://finna.fi/ |
Kaipaisin tietoa seuraavien runojen suomentajista: Jaan Kaplinski Perunat on nostettu Marita Lindquist Marraskuun puu Ellen Niit Vuosilla… |
272 |
|
|
|
Jaan Kaplinskin runon Perunat on nostettu (Kartulid on võetud) on suomentanut Katja Meriluoto. Runo on julkaistu kokoelmassa Rukous, mantra, runo ( Nihil inter, 1996).
Marita Lindquistin runon Träd i november, Marraskuun puu suomentaja on Aappo I. Piippo. Runo on kokoelmasta Min katt heter Mirre Sundström : verser på lek och allvar (Biblioteksförlaget, 1985) ja se on suomennettu nimellä eli Kissani nimi on Virtasen Miuru (WSOY, 1986).
Ellen Niitin runosta Aastatel on tiivad, mu armas on kaksi suomennosta. Elvi Sinervo on suomentanut runon ensimmäiset rivit näin ”Vuosilla on siivet, rakkaani, lintuina lentävät kämmeneltä päivät” ja runon nimi on Vuosilla on siivet (teoksessa 20 nykyvirolaista runoilijaa, Tammi, 1969, s. 208). Aila... |
Mistä runosta on peräisin seuraava säe: "kaikki kauniit laulut nukkuu nurmikummun alla" ? |
198 |
|
|
|
Elina Vaaran runo Balladi kokoelmasta Kallio ja meri (1924) alkaa lauseella "Kaikki kauniit laulut nukkuu nurmikummun alla".
Voit lukea runon myös Elina Vaaran Valituista runoista (useita painoksia).
https://lapinkirjasto.finna.fi/Record/lapinkirjasto.1569925
https://lapinkirjasto.finna.fi/Record/lapinkirjasto.15766 |
Mihin runoon Pentti Holapan "Boman"-novelli viittaa? Novellin Boman-koira on saanut nimensä "erään runon mukaan". |
272 |
|
|
|
Sivistyneestä eläimestä puhuva runo, johon Pentti Holapan Boman-novellissa viitataan ("Hirtehistä huumoria rakastavien ystävieni kanssa annoin Bomanille sen oudontuntuisen nimen erään runon mukaan, jossa puhuttiin sivistyneestä eläimestä"), saattaisi olla Nils Ferlinin "Profeten" kokoelmasta En döddansares visor. Se päättyy säkeisiin "Mitt namn är Boman - så i rymd bur / en lustig Laban och ett bildat djur." Runon on suomeksi tulkinnut Leo Saukkoriipi kolmen varhaisen Ferlin-kokoelman yhdistelmässä Surkimuksen lauluja ; Outolainen ; Lasit. Hänellä "en lustig Laban och ett bildat djur" kääntyy - kenties mitan ja loppusoinnun vaatimuksesta - muotoon "narriparka - paviaani".
Miten kirjani ovat syntyneet. 2 -teoksessa Holappa valottaa... |
Etsin runokirjaa, jossa on runo "Tuutilulla tuu", selvitään runon kirjoittajaa. Teksti on mahdollisesti sama kuin mikä löytyy finnan tietokannasta lauluna… |
240 |
|
|
|
Runon, joka alkaa ”Tuutilulla tuu! Taivas tummentuu” on kirjoittanut Ester Ahokainen (1907-1989). Runo sisältyy kirjaan Ahokainen, Ester: ”Soita, soita, kissankello : Ester Ahokaisen valittuja runoja ja lauluja lapsille” (Tammi, 1985). Runo on kirjassa nimellä ”Tuutulaulu hämärtyvänä iltana”.
Runon on säveltänyt Lars Johan Gustav Stråhle. Laulu sisältyy nuottiin ”Laulaen iloa : 3-äänisiä lauluja” (Westerlund, 1. painos 1945). Laulun nimi on ”Kehtolaulu”. Nuotissa sanoittajan nimi on tosin kirjoitettu väärin: ”Ester Aholainen”. Runo on siis julkaistu viimeistään vuonna 1945. Ester Ahokaisen tuotannosta löytyy tietoa kirjasta Koski, Mervi: ”Kotimaisia lastenlyyrikoita” (BTJ Kirjastopalvelu, 2003, s. 25-34). |