Kenen runo tämä onkaan… ” naiset kantoivat puutarhatuolit ulos … ja pian pois… niin lyhyt oli kesä” - tämä lause on varmuudella. Onko Gösta Ågrenin, Lars… |
162 |
|
|
|
Olisikohan kyseessä kenties Lars Huldénin alun perin Sommardikter-kokoelmassa 2005 ilmestynyt runo, joka suomeksi tulkittuna alkaa säkeellä "Lyhyt on Pohjanmaan kesä". Siinä kesän yhtenä päivänä tultua kannetaan pöytä ja tuolit ulos nurmikolle ja illalla takaisin vajaan, "koska näytti siltä, että saattaisi tulla sade". Pöytä ja tuolit jäävät sisään odottamaan seuraavaa kesää. Pentti Saaritsan suomennos löytyy Huldén-valikoimasta Erään marjamatkan seikkaperäinen kuvaus : runosatoa viideltä vuosikymmeneltä. |
Mikä runo alkaa "Hän korkokengillä kepsuttaa, häntä hupsuttaa ja hepsuttaa..." Kenen runo on ja miten se jatkuu? Mistä runon voi löytää? |
238 |
|
|
|
Korkokengillä kepsuttaa Kaupungin ryökkinä Larin-Kyöstin Suursaaressa kesällä 1920 runoilemassa "kuvauksessa, kuinka hän astuu laivasta saarikylään". Kaupungin ryökkinä julkaistiin alun perin Larin-Kyöstin kokoelmassa Meren äärillä (1921). Myöhemmin julkaistuista Larin-Kyösti-valikoimista runon sisältää ainakin Terttu Pajunen-Kivekkään kokoama Lausujan runoja (1948). Kaupungin ryökkinä kepsuttaa myös 1900-luvun alun suomalaisen kaunokirjallisuuden humoristista puolta esittelevässä antologiassa Hymyjen kirja.
Runossa on kaikkiaan kahdeksan säkeistöä. Ensisäkeistö kuuluu kokonaisuudessaan näin: "Hän korkokengillä kepsuttaa, / häntä hupsuttaa ja hepsuttaa, / käy, kurkkaa kenokauloin / ja kureliivipauloin." |
Löytyykö Kaj Chydeniuksen säveltämään P. Mustapään Muisto - kappaleeseen nuotteja? |
249 |
|
|
|
Valitettavasti Kaj Chydeniuksen laulu Muisto P. Mustapään sanoihin ei sisälly mihinkään nuottijulkaisuun.
P. Mustapään runo Muisto kokoelmasta Linnustaja (1952) alkaa sanoin "Sen, jonka saimme, tuskin saimme ensinkään...". |
Missä ja milloin on Brechtin runo ilmestynyt? Kuka on sen suomentanut? |
194 |
|
|
|
Kyseessä on Bertolt Brechtin runo Tuleville sukupolville (An die Nachgeborenen) vuodelta 1939.
Runon on suomentanut Brita Polttila. Voit lukea runon teoksesta Bertolt Brecht: Runoja 1914-1956 (1964, useita lisäpainoksia).
Teoksen saatavuuden pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa voit tarkistaa Helmet-haulla:
https://www.helmet.fi/fi-FI
https://www.lyrikline.org/de/gedichte/die-nachgeborenen-740
|
Mikä mahtaa olla lastenkirja, jossa on tummankeltainen kansi, jota on luettu ahkerasti ainakin vuonna 1966-67 ja jonka ensimmäinen (?) loru kuuluu: Olipa… |
239 |
|
|
|
Kyseessä on vuonna 1959 ilmestynyt lastenkirja Kiis kiis kippurahäntä. Kirjan on toimittanut Elli-Kaija Köngäs ja kuvittanut Pirkko Koski.
Kiis kiis kippurahäntä Helmetissä
|
Yritän löytää Heikki Asunnan runoa, jossa esiintyisivät sanat "karvainen piru" tai "karvainen paholainen". Aika hankala tehtävä, mutta osaisitteko auttaa? |
169 |
|
|
|
Tutkimistani Asunnan teoksista löysin karvakouraisen helvetin herran Mastolyhty-kokoelman runosta Viimeinen vahtivuoro, mutta tässäkään ei valitettavasti esiinny sanaparia "karvainen piru" tai "karvainen paholainen".
"Kukahan ryömii luukusta lastiruuman / purkaen suustaan pilvenä huurun kuuman, / karvaisin kourin touvista kiinni ottain?! / Vikisten seuraa vaaria parvi rottain; / selväpä selvä: helvetin herra itse! / -- " |
Olen kuullut laulettuna tämän: Jos leivon ääni ois kaunis mulla, niin sulle, kultain, mä laulaisin. Ja syämmes hellän niin laulelulla mä lemmen hehkumin… |
143 |
|
|
|
Tämän Kaarlo Kramsun runon "Jos ois" ovat säveltäneet ainakin Jalmari Aalto, Tapani Länsiö ja Tarja Tuula Koskinen. Jalmari Aallon sävellys sisältyy hänen toimittamaansa nuottiin "Hopeavuosien lauluja. 1, 3-ääniselle sekakuorolle" (Suomen kirkkomusiikkiliitto, 1980). Tapani Länsiön sävellys sisältyy nuottiin Länsiö, Tapani: "4 Kramsua : laulusarja baritonille ja pianolle" (Sulasol, [2017]). Laulusarjasta on saatavana nuotti myös tenorille ja pianolle. Tarja Tuula Koskisen sävellys (kuorolle a cappella) sisältyy cd-levylle Peltrut: "Kesäilta" (Mils Musiikki, 1998, MILS 9872).
Finna-hakupalvelu:
https://finna.fi
Yleisradion Fono-tietokanta:
www.fono.fi
|
Tomas Tranströmerin runo, missä mainitaan metsä, löytäminen, aukko tai aukio |
252 |
|
|
|
Kyseessä on varmaankinTomas Tranströmerin runo Aukea (Gläntan) kokoelmasta Totuuden kynnys (Sanningsbarriären, 1978, s. 11), joka alkaa rivillä "Keskellä metsää yllättää aukea, jonka vain eksynyt löytää". Runon on suomentanut Caj Westerberg.
Voit lukea runon myös Tomas Tranströmerin Kootuista teoksista 1954-2004 (2011, s. 249).
https://somero.finna.fi/Record/somero.23783?sid=2959178979
https://somero.finna.fi/Record/somero.128312?sid=2959178979 |
Antikvariaatista peräisin olevan kirjan välistä olen löytänyt sanomalehtileikkeen. Leike on palstalta Runon ääni ja siinä on Pentti Saarikosken runo Minä… |
116 |
|
|
|
Runo Minä rakastan Kuubaa ei sisälly mihinkään Saarikosken julkaistuista runokokoelmista eikä sitä ole mukana hänen kootuissa runoissaankaan (Runot, 2004), johon sisältyy aiemmin julkaistujen kokoelmien lisäksi myös joitain niiden ulkopuolelta peräisin olevia runoja.Kuuba-runon kirjoittamisen aikoihin vuonna 1962 Saarikoski toimi Kansan Uutisten vakituisena avustajana. (Lähde: Huomautuksia ja selityksiä. – Pentti Saarikoski, Tähänastiset runot) |
MISTÄ TÄMÄ ON: "PUHU HILJAA SILAKOILLE" ? |
159 |
|
|
|
Epäilisinpä Jukka Itkosen runoa Puhu hiljaa silakoista ja siihen sävellettyä lastenlaulua. |
Onko Aulikki Oksasen Vähän hurja -runoa käännetty ruotsiksi tai tanskaksi? |
163 |
|
|
|
Valitettavasti Aulikki Oksasen runoa Vähän hurja kokoelmasta Kootut mustelmat (1992) ei ole käännetty ruotsiksi eikä myöskään tanskaksi.
http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/
https://finna.fi/
https://litteraturbanken.se/%C3%B6vers%C3%A4ttarlexikon/ |
Miten Arvo Turtiainen on suomentanut Walt Whitmanin runon "Song of the Open Road" nimen? |
240 |
|
|
|
Runo Song of the Open Road on Walt Whitmanin kokoelmasta Leaves of Grass (suom. Ruohoa, 1965). Runon nimi on Arvo Turtiaisen suomennoksessa Laulu avoimesta tiestä.
https://finna.fi/Record/kyyti.1197283?sid=2954322819
https://whitmanarchive.org/ |
Olen yrittänyt etsiä kotimaisten runoilijoiden käännettyä runoutta, mutta se on osoittautunut erittäin vaikeaksi. Olen saanut selville että monien etsimieni… |
198 |
|
|
|
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran ylläpitämästä Suomen kirjallisuuden käännökset –tietokannasta voit etsiä viitetietoja suomalaisen, suomenruotsalaisen ja saamelaisen kauno- ja tietokirjallisuuden käännöksistä. Voit rajata hakua esimerkiksi tietyn kirjailijan teosten käännöksiin tietylle kielelle tai vaikka runojen käännöksiä kielen mukaan.
http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/
Kun olet löytänyt kiinnostavan teoksen, voit tarkistaa esimerkiksi Helmet-haulla, onko teos pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen kokoelmissa.
Pasilan kirjastossa Helsingissä on monikielinen kokoelma, jossa on myös paljon eri kielille käännettyä suomalaista kirjallisuutta.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Myös Suomen kansallisbibliografia Fennicasta voit etsiä... |
Mistä Esko Rahikaisen teoksesta löydän hänen runonsa Taivaanmaito? |
94 |
|
|
|
Esko Rahikaisen runo Taivaan maitoa on luettavissa teoksesta Sinitaivas, heijastuksia : Runoja kuudelta vuosikymmeneltä (2013, s. 447).
https://finna.fi/Record/keski.2460340?sid=2953264911 |
Missä Cydeniuksen laulussa on teksti? Ja vesilintukin on vaiti |
357 |
|
|
|
Kaj Chydeniuksen säveltämässä laulussa "Muisto" lauletaan: "Sen, jonka saimme... ja vesilintu eilinen on vaiti..." Sanat ovat P. Mustapään eli Martti Haavion. Laulun on levyttänyt Taru Nyman.
Mainittakoon, että Kaj Chydenius on säveltänyt ainakin kolme "Muisto"-nimistä laulua eri runoilijoiden teksteihin. P. Mustapään runon lisäksi hän on säveltänyt Eila Kivikk'ahon ja Marja-Leena Mikkolan runot. |
Missä kokoelmassa ja koska on ilmestynyt Larin Kyöstin runo Kirkonaidalla? |
138 |
|
|
|
Larin-Kyöstin runo Kirkonaidalla on kokoelmasta Sydänpäivän lauluja, joka ilmestyi vuonna 1916.
Kokoelma on luettavissa Kansalliskirjaston digitoimissa aineistoissa. Teos aukeaa alla olevasta linkistä.
https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1923177?page=167
https://digi.kansalliskirjasto.fi/etusivu
https://finna.fi/Record/vaski.291656?sid=2948030367
https://finna.fi/
|
Missä teoksessa on ilmestynyt runo nimeltä Kirjastonhoitaja? Teoksen on kirjoittanut legendaarinen kirjastonjohtaja Jorma Etto. |
106 |
|
|
|
JormaEton runo Kirjastonhoitaja on ensimmäisen kerran julkaistu hänen runokokoelmassaan Elämä on (1955). Voit lukea runon myös teoksesta Jorma Etto: Suomalainen ja muut valitut : runoja vuosilta 1955-1985 (1985).
Teosten saatavuuden pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa voit tarkistaa Helmet-haulla: https://www.helmet.fi/fi-FI |
Haluaisin palauttaa mieleen uhmakkaan runon, jossa esiintyy villiminkki tai useampi ja jossa on sanat "ei sovi / villiminkille". Runo oli Mikkelin… |
125 |
|
|
|
Wikipedian mukaan kaappaaja Jorma Takalan kuolinilmoitus olisi Helsingin Sanomien numerossa 30.8.1986 sivulla 4. HS Aikakoneessa on periaatteessa digitilaajien katsottavissa Helsingin Sanomien numerot vuosilta 1889-1997, mutta jostain syystä vuoden 1986 elokuun numerot päättyvät 20. päivään. Pasilan kirjastossa on kuitenkin mikrofilmattuna Helsingin Sanomat vuodesta 1904 ja kollega lähetti ystävällisesti kuvan kyseisestä sivusta. Runo on merkitty Inkeri Karvosen kirjoittamaksi ja kuuluu näin:
En kanna suruja, en huolta huomisen,
on joka hetki ainutkertainen.
Mä olen villiminkin villi poikanen,
jos kuonoon haavan saan kun taistelen,
en pelkää, valita tai vapise:
ei sovi semmoinen villiminkille.
Saima Harmajan runo Outi Talvitie löytyy... |
Aulikki Oksasella on runo vanhasta opettajasta, joka kuuluu kirkkokuoroon, kirkkovaltuustoon? ja joka neuloo viirejä kolkkatytöille. |
256 |
|
|
|
Kyseessä on Aulikki Oksasen Opettajattaren laulu, jonka voit lukea kokoelmasta Maallisia lauluja : laulutekstejä vuosilta 1964-74 (1974).
https://vaasankirjasto.finna.fi/Record/vaasa.128523?sid=2944819773
Voit lukea runon myös esimerkiksi teoksesta Aulikki Oksanen: Helise, taivas! : Valitut runot 1964 - 2014 (2014).
https://vaasankirjasto.finna.fi/Record/vaasa.909972?sid=2944843719
Runo on tullut tunnetuksi Kaj Chydeniuksen säveltämänä lauluna. |
Kenen käännösruno.Aivan taakse ristikkoni, ihmisväki tullut on.Noin ei laula lintu moni, sävel on niin huoleton.Eivät ymmärrä he mitään, eivät näe laulajaa,… |
99 |
|
|
|
Etsin Finna.fi:stä kyseisiä säkeitä, mutta sieltä ei valitettavasti löytynyt vihjettä runon kirjoittajasta. Netissä olevista runotietokannoistakaan ei ollut apua, sillä niitä ei ilmeisesti enää päivitetä. Jaoin kysymyksesi kollegoilleni. Tai tunnistaisiko joku palvelun lukijoista kyseisen runon? |