Etsimme kirjastoon, lukemiseen ja oppimiseen liittyviä runoja. Mistä kirjasta niitä voisi löytää? |
4994 |
|
|
|
Lastenrunokokoelmissa Pikku Pegasos ja Suomen lasten runotar on omat osastonsa
kirjoja, lukemista ja oppimista käsitteleville runoille. Pikku Pegasoksessa osaston nimi on Riisin raasin rusina, kirjoja on tusina (s.163-174) ja Suomen lasten runottaressa Opi sinä kirjaimet (s.145-160). Kari Aronpuron teoksessa Kirjaimet tulevat on upea runo lukemaan oppimisesta: Nyt on ylevä hetki.
|
Etsimme kirjastoon, lukemiseen ja oppimiseen liittyviä runoja. |
3966 |
|
|
|
Ainakin kirjastonhoitajat Kari Aronpuro ja Risto Rasa ovat runoilleet kirjastosta. Aronpurolla on kokoelmassa Kirjaimet tulevat(1986) esim. seuraava runo:
"Satutunnilla
lapset kyselivät Onko piimä punaista ja Miksi G
meinaa nielaista kielensä?
Sovimme piimän valkoiseksi ja minä väitin
että G vain imee
ujona oudossa seurassa
alahuultaan"
---
Risto Rasalla on kokoelmassa Rantatiellä runo "Olin hyvä koulussa", joka löytyy myös runokokoelmassa Suomalainen omakuva s.449
Lisää kirjastorunoja on cd-levyllä "Hyllyjen välissä hiljaa".
Tarkista sijaintitiedot pääkaupunkiseudun kirjastojen aineistorekisteristä http://www.helmet.fi
|
Mitkä ovat suosituimmat/luetuimmat lasten- ja nuorten runot tällä hetkellä? (10 ensimmäistä) |
2353 |
|
|
|
Valitettavasti meillä ei ole mahdollisuutta saada täsmällisiä tilastotietoja lainatuimmista runoista. Seuraavat lastenrunokoelmat ovat sellaisia, joita Itäkeskuksen kirjastossa näppituntumalla lainataan paljon.Runokoelmat eivät myöskään ole tässä lainatuimmuusjärjestyksessä, vaan kaikkia mainittuja teoksia luetaan ja lainataan ahkerasti.
Huovi, Hannele: Vauvan vaaka
Itkonen, Jukka: Be et pop - lastenrunoja ja runotarinoita, Rinkeli Ronkeli
Korolainen, Tuula: Aaveaakkoset
Kunnas, Kirsi: Tiitiäisen satupuu, Tiitiäisen pippurimylly, Tiitiäisen tuluskukkaro
Nuotio, Eppu: Ollaan ananas ja kookos, Älä ankka aivasta
Pakkanen, Kaija: Iloinen pillipiipari
Suomen lasten runotar (toim. Kaarina Helakisa)
Tiihonen, Ilpo: Jees, ketsuppia
Tietoja teosten... |
Mistä Saarikosken teoksesta on seuraava sitaatti: "Perillä kaiken aikaa ja kaikki, kesken. Tietääkseni en ollut syntyessäni yksin." Kiitos avusta. |
1307 |
|
|
|
Runo sisältyy kokoelmaan Laulu laululta pois (ilm. v. 1966, tunniste 1022128X). Se löytyy myös kokoelmasta Tähänastiset runot (Otava 1984, ISBN 951-1-04674-8), s. 189.
|
Mistähän teoksesta löytäisin Pablo Nerudan runon, jossa on säe:"Sinun lapsesi eivät ole sinun lapsiasi, he ovat..." Valitettavasti en muista runon nimeä, enkä… |
3910 |
|
|
|
Kristiina Halkolan esittämän laulun Sinun lapsesi on sanoittanut Kahlil Gibran,
runo löytyy ainakin teoksesta Tämän runon haluaisin kuulla (1978). Runossa on säkeet: Teidän lapsenne eivät ole teidän lapsianne. He ovat Elämän kaipuun tyttäriä ja poikia. He tulevat kauttanne mutta eivät teistä itsestänne. Ja vaikka he asuvat luonanne, eivät he sittenkään kuulu teille. Olisiko kyseessä etsimänne runo?
|
Onko kirjastoilla luetteloa vieraskielisistä runoista ja niiden suomennoksista? Tarkemmin sanottuna olen kiinnostunut laulurunoudesta tai sävelletystä… |
1289 |
|
|
|
Etsimäsi kaltaista luetteloa tuskin löytyy mistään valmiina; tätä mieltä ovat olleet kaikki kollegat, joiden kanssa olen kysymystäsi pohtinut. Samaan viittaa myös se, ettei mistään muusta tähän palveluun osallistuvasta kirjastosta ole vastattu kysymykseesi määräajan kuluessa. Ilmeisesti työsi siis on varsin perustavanlaatuista tutkimusta.
Ehkä kannattaisi tutkia myös erilaisia nuottijulkaisuja. Monet runot ja runokäännöksethän ovat päätyneet laulutesteiksi, vaikkei niitä alunperin sellaisiksi oliskaan kirjoitettu. Jonkin verran apua saattaisi olla myös pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista löytyvistä Lauluhakemisto-nimisistä teoksista.
Oletko myös jo tutkinut aineistotietokantaa sillä tavoin, että rajoitat aineistoksi vain... |
Mistä teoksesta löytäisin Rainer Maria Rilken runon "Syksy" (nimenomaan suomennetun version) |
1373 |
|
|
|
Rainer Maria Rilken runokokoelmasta Hetkien kirja: runoja vuosilta 1899-1908 löytyy runo nimeltä Syksy. Voit tarkistaa kirjan saatavuustiedot Jyväskylän kaupunginkirjaston aineistotietokannasta osoitteessa http://jkl226.jkl.fi:8001/Intro?formid=form2 (tai kirjaston kotisivulta http://www.jkl.fi/kirjasto valitsemalla ylhäältä Aineistohaku)
|
Lainasin muutama vuosi sitten Kouvolasta runoteoksen. Ilmeisesti jonkin sen osan nimi oli Mies luki runon, koska ainakaan haut eivät tunne sen nimistä teosta… |
1580 |
|
|
|
Kysymyksessä lienee runoantologia MIES JOKA LUKI RUNON.
Suomalaisten miesten valitsemia runoja. Toimittanut Salme Saure. 1995.
Valikoimaa on Kouvolan pääkirjaston kokoelmissa kaksi kappaletta.
|
Onko George Byronin runoa "When we two parted" suomennettu ja mistä suomennoksen voisi löytää? |
725 |
|
|
|
Suomen kansallisbibliografia Fennican mukaan George Byronilta on suomennettu vain runokokoelma Kolme runokertoelmaa (1922). Siinä kysymääsi runoa ei ollut, ei myöskään muutamassa selaamassamme antologiassa. Vaikuttaa siltä, että runoa ei ole suomennettu.
|
Mistä löytyy Giovanni Pascolin kirjoittama runo Säkkipillit? Runon suomentaja pitäisi olla Elina Vaara. Runossa joka tapauksessa esiintyy säkkipillin soittaja. |
1078 |
|
|
|
Giovanni Pascolin runoja on suomennettuna ainakin Aale Tynnin toimittamassa teoksessa Tuhat Laulujen vuotta, Kaarlo Sarkian Koottujen runojen lopussa sekä Maailmankirjallisuuden kultaisessa kirjassa (osa 6). Monet niistä olivat Elina Vaaran suomentamia, säkkipillirunoa niissä ei kuitenkaan ollut. Olisikohan se aikoinaan ilmestynyt jossakin lehdessä?
Säkkipillirunon nimi voisi olla italiaksi La pecorella smarrita (eksynyt lammas?) , siinä nimittäin esiintyvät sanat cornamusa ja zampogna, jotka molemmat tarkoittavat jonkinlaista säkkipilliä.
http://www.atuttascuola.it/scuola/biblioteca/nuovi_poemetti.htm
|
Remeksen kirjassa Itäveri on kohta "rajat railona aukes, edessä Aasia, itä".Jäi vaivaamaan, mistä se on. Tuli mieleen Yrjö Jylhän runot, mutta en löytänyt… |
1393 |
|
|
|
Runon nimi on Rajalla ja sen on kirjoittanut Uuno Kailas.
|
"Ei rangaistusta sen suurempaa kai ihmisellä ois kuin, ettei maalliset meilt koskaan kuluis pois" - Kenen teksti? Missä? |
998 |
|
|
|
Kyseessä on Viljo Kojon runo Veet välkkyy taas. Se löytyy kokoelmasta Suviautuus (1948) tai Viljo Kojon kauneimmista runoista.
|
Pitäisi löytää runo, joka alkaa: "Jos olisin tämä potilas..." |
1430 |
|
|
|
Runo lienee Helena Anhavan ja se löytyy kokoelmasta "Kysy hiljaisuudelta itseäsi" vuodelta 1974 sekä myös teoksesta Parantava runo (Helsinki, Tammi, 1982), s. 173.
|
Tietääkö kukaan, mistä kokoelmasta löytyisi Uuno Kailaksen runo Helvetissä? |
1760 |
|
|
|
Kailaan runo Helvetti on säilynyt ainoastaan käsikirjoituksena. Se on julkaistu Nuori Voima -lehden 5/1996 takakannessa.
|
Kuka on kirjoittanut runon: Toivoinko jotakin. enkö jo tiennyt, kun aurinko nousi, ettei se poista ollutta yötä jne... |
2349 |
|
|
|
Runo on Lauri Viidan Toivoinko jotakin. Se menee näin:
Toivoinko jotakin.
Enkö jo tiennyt,
kun aurinko nousi,
ettei se poista
ollutta yötä.
Toivonko vielä.
Enkö jo tiedä,
kun aurinko laskee,
ettei katoa
se, mikä oli.
Päivä on tullut.
(Lauri Viita: Kootut runot. s.270)
|
Missä Eeva Kilven runokokoelmassa on runo nimeltä "Morsiuspari"? Se alkaa sanoilla "ei koskaan ole tuntunut tältä" (Löytyykö kootuista Perhonen ylittää tien?) |
1798 |
|
|
|
Runo löytyy Kilven runokirjasta "Kiitos eilisestä" WSOY 1996.
|
Kenen runo: "minä seison rannalla nuoruutein, missä kerran kaarnavenheitä tein" |
1452 |
|
|
|
Kysymyksesi lähetettiin kirjastojen keskustelupalstalle - siihen tuli tällainen vastaus:
"Kyseessä on V.A. Koskenniemen runo Meri, joka löytyy ainakin teoksesta Kootut
runot. WS 16.p.1977."
|
Olen etsiskellyt runoa, joka on minulle tärkeä, mutta en muista sitä kokonaan. ilmeisesti nimi on Sammakon virsi sateella ja olettaakseni se voi olla P… |
1753 |
|
|
|
Runo on nimeltään Sammakon virsi sateen sattuessa, ja - aivan oikein arvelit - P. Mustapään. Löytyy mm. teoksista Jäähyväiset Arkadialle ja Kootut runot (Wsoy).
|
Mistähän kirjoista löytyisi Hellaakosken runo "Tuppuran Jussi". |
2990 |
|
|
|
Aaro Hellaakosken runo Tuppuran Jussi on julkaistu kokoelmassa Maininki ja vaahtopää (1924). Se on myös ainakin kokoelmissa Runot 1916-1928 (1997) ja Runot (7. p. 1998).
|
Mistä löytyisi suomennos Elizabeth Barrett Browningin runoon tai sonettiin "How do I love thee?"? |
1807 |
|
|
|
Valitettavasti Elizabeth Barrett Browningin tuotantoa ei ole juurikaan suomennettu. Antologiassa "Maailmankirjallisuuden kultainen kirja osa lll, Englantilaisen kirjallisuuden kultainen kirja" (WSOY 1933) on kaksi Toivo Lyyn suomentamaa runoa: "Lohtu" ja "Vaan silloin rastaat laukes laulamaan", mutta vaikuttaa siltä ettei niistä kumpikaan olisi etsimäsi runo.
Erich Segalin romaanissa "Love Story - Rakkauskertomus" on siteerattu Barrett Browningin sonettia "Kun meidän sielumme kohtaavat..." (s.89). Sonetin suomentajaksi on mainittu Pekka Suhonen. En tiedä olisiko hän suomentanut enemmänkin kyseisen runoilijan tuotantoa ja olisiko suomennoksia ilmestynyt mahdollisesti esim. jossain lehdessä (Parnasso?).
|