| Eino Leinon Marjatan laulu englanniksi ? |
3031 |
|
|
|
Eino Leinon runoa Marjatan laulu ('keinutan kehtoa, laulatan lasta…') ei löydy Leinon englanniksi käännetyistä runoteoksista. Toivo Kuulan kyseiseen runoon säveltämä yksinlaulu (op.8 nro 2) on kuitenkin sanoitettu englanniksi (Cradle Song, alkusanat 'Baby is now in his cradle reclining', käänt. Alex Bryan). Laulu löytyy muun muassa Karita Mattilan levyltä From the Heart of Finland : Favourite Finnish Songs Sung by Karita Mattila. Laulujen sanat on painettu levyn kansilipukkeeseen. Levy on myös Kuopion kaupunginkirjaston kokoelmissa, mutta tällä hetkellä lainassa. Voitte halutessanne tehdä siitä varauksen netissä (kirjasto.kuopio.fi) tai ottaa yhteyttä musiikkiosastolle (182325).
|
| Kenenköhän kirjoittama on seuraava runo: Kuoleminen on taito Niin kuin kaikki muu Teen sen epätavallisen hyvin Teen sen niin että tuntuu helvetiltä Teen sen… |
2252 |
|
|
|
Siteeratut säkeet sisältyvät runoon Rouva Lasarus, jonka on kirjoittanut Sylvia Plath (1932-1963). Se on hänen viimeisimpiä runojaan; Plath tappoi itsensä kaasulla vain 30-vuotiaaana. Rouva Lasarus -runo sisältyy kokoelmaan Ariel.
Plathilta on lisäksi suomennettu runokokoelmat Sanantuojat (Collected poems) ja Sänkyjen kirja (The bed book), romaani Lasikellon alla (The bell jar) ja satukirja Salaperäinen puku (The it-doesn't-matter-suit). Myös hänen päiväkirjamerkintöjään voi lukea suomeksi teoksesta Sylvia Plathin päiväkirjat, jonka on toimittanut hänen puolisonsa Ted Hughes (1930-1998).
|
| {t:En Valsmelodi} {st:text:Nils Ferlin} {st:musik:Lille Bror Söderlundh} Am F H7 E7 Dagen är släckt, mörkret har väckt F Dm … |
4907 |
|
|
|
Ainakin yksi suomennos löytyy kirjasta Surkimuksen lauluja ; Outolainen ; Lasit / Nils Ferlin, suom. Leo Saukkoriipi (1990). Kirja sisältää suomennettuina Ferlinin kolme ensimmäistä kokoelmaa: En döddansarens visor, Barfotabarn ja Goggles. Runo En valsmelodi on suomennettu nimellä Valssia, ja käännös näyttää olevan sillä tavoin uskollinen alkutekstin rytmille, että myös suomennos sopii hyvin laulettavaksi tuolla Lille Bror Söderlundhin sävelmällä. Kirja on saatavissa monesta HelMet-kirjastosta.
(Asiaankuulumaton huomautus: itse pidän tästä laulusta erityisesti Staffan Percyn esityksenä.)
|
| Kysymys1)Haluaisin tietää onko Alpo Noposen runoa: Minähetkena ihminen kaunein on? ruotsiksi? Miten ja mistä saisin sen? Kysymys 2) Onko Ylva Eggehornin laulua… |
4491 |
|
|
|
Kysymys 1)
Tämä Alpo Noposen runo, joka alkaa sanoilla ”Olen miettinyt toisenkin tuokion, / minä aikana ihminen kaunein on”, on nimeltään Mahdoton ratkaista. Runoa ei tiettävästi ole ruotsinnettu. Suomen kirjallisuuden tiedotuskeskuksen käännöstietokannan mukaan Noposen tekstejä ei ole käännetty lainkaan. Katso http://dbgw.finlit.fi/fili/kaan.php > haku tekijän sukunimellä ja etunimellä. (Tässä osoitteessa olevaa tietokantaa ei enää päivitetä. Pääset etsimään uudempia käännöstietoja klikkaamalla linkkiä ’Suomen kirjallisuuden käännökset’. Tietokantojen yhdistäminen on vielä kesken.) Tarkistin käännöstietoja myös Lahden kaupunginkirjaston runotietokannasta http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/ , Unescon Index translationum -... |
| Etsin Cecil Eric Lewis Lynen runolle suomennosta. Runo alkaa näin: I have seen you when the hand of war has been heavy on you, gone were the... |
1268 |
|
|
|
Vaikuttaa siltä, että annetuilla tiedoilla on mahdotonta löytää runolle suomennosta. Mikään käytettävissä oleva tietokanta ei tunne tämännimistä runoilijaa tai kirjailijaa. Tarkastettu on mm. Kongressin kirjaston tietokanta ( http://www.loc.gov/index.html ) ja WorldCat, joka on maailman suurin, yli 41 000 kirjaston yhteinen tietokanta, jossa on yli 76 miljoonaa tietuetta.
Cecil Lewis -niminen kirjailija kyllä löytyy, ja hän on kirjoittanut ensimmäisestä maailmansodasta oltuaan itse hävittäjälentäjänä. Häntä George Bernard Shaw on kuvaillut sanoilla "This prince of pilots had a charmed life in every sense of the word; he is a thinker, a master of words, and a bit of a poet." ( Katso http://www.firstworldwar.com/poetsandprose/lewis.htm )... |
| Etsin Arnulf Överlandin runoa joka alkaa Vihertää metsä, nurmikin, pian kuolee poika naapurin... Mistä teoksesta löytyy? |
1221 |
|
|
|
Arnulf Överlandin runo nimeltään Runo kuolemasta (alkuperäinen nimi En dikt om döden) löytyy teoksesta Tuhat laulujen vuotta : valikoima länsimaista lyriikkaa, toim. ja suom. Aale Tynni, Wsoy, 2004 (sivut 900-907)
Teos näyttää olevan Kauhajoen kirjastossa hyllyssä. Saatavuuden voi tarkistaa Krannit-kirjastojen aineistohausta osoitteesta http://194.137.230.34/Krannit?formid=form1
|
| Etsin Kuolema -nimistä(?) runoa, joka menee suurinpiirtein näin Kuolema istuu olkapäälle----- ja päättyy Lähdetään. |
1690 |
|
|
|
Aaro Hellaakoskella on samanalkuinen runo teoksessa Huomenna seestyvää vuodelta 1953. Se ei kuitenkaan lopu "lähdetään" vaan "kaikki salvat aukeaa".
|
| Onko George Gordon Byronin (Lord Byron) runoa Ode to Napoleon Buonaparte Suomennettu? Jos ei, niin mikä olisi hyvä englanninkielinen lähde runon symboliikan… |
1250 |
|
|
|
Fennica-tietokannan - Suomen kansallisbibliografian (https://fennica.linneanet.fi ) mukaan Lord Byronilta olisi suomennettu teos Kolme runokokoelmaa, mutta Ode to Napoleon Bobaparte ei ole siinä mukana. Teos sisältää seuraavat runokoelmat: Korinton piiritys - Mazeppa - Chillonin vanki.
Haku Helsingin yliopiston Helka-tietokannasta (https://helka.linneanet.fi/webvoye.htm ) hakusanoilla Byron and Napoleon (komentohaku) antoi tulokseksi seuraavat kaksi teosta, joista toinen on englanninkielinen ja toinen saksankielinen. Ehkä näistä teoksista löytyi tulkinnan avain.
- Cronin, Richard: The politics of romantic poetry : in search of the pure commonwealth, St. Martin’s Press 2000
- Eggert, Gerhard: Lord Byron und Napoleon, Mayer & Müller... |
| Kenen runo,vaiko äitini oma? Minun voimani jäi sinne,teidän kaikkien rakkaiden luo. Ja kaikissa tarinoissa, minä aina saavun luo. Mutta muistakaa, elämä tämä,… |
608 |
|
|
|
Runon tekijä ei ainakaan toistaiseksi ole valitettavasti selvinnyt.
|
| Kenen runo tämä on, ja mikä on oikea kirjoitusasu: Olen katsonut silmäni sokeiksi unelmaini kirkkauteen. En onnea pyydä - mut unet - suo nähdä mun uudelleen. |
4813 |
|
|
|
Kyseessä on Lauri Pohjanpään runo Laulaja taivaan portilta, joka löytyy mm. kokoelmasta Kaipuu ylitse ajan, Valitut runot 1910-1954.
Kokonaisuudessaan runo menee seuraavasti:
"Olen kuolleen laulajan sielu -
tulen kaukaa päältä maan,
ei mulla onnea ollut,
oli ihana kaipaus vaan.
Olen katsonut silmäni sokeiks
unelmaini kirkkauteen,
en onnea pyydä, mut unet
suo nähdä mun uudelleen."
|
| Kävin keskikoulua 1970-luvulla ja jossakin keskikoulun lukukirjassa oli mm. Jorma Eton runo "Suomalainen". Autatteko minua ystävällisesti selvittämään, mikä… |
907 |
|
|
|
Tarkoitat varmaankin teosta Aikamme lukukirja.6B: Kuudetta lukuvuotta varten (WSOY, 1973). Jorma Eton runo "Suomalainen" löytyy kirjan sivulta 40. Teos löytyy Pasilan kirjavarastosta.
Kyseinen runo löytyy myös Jorma Eton runokokoelmasta Ajastaikaa (WSOY, 1964). Runoteoksen saatavuustiedot voit tarkistaa Helmet-aineistotietokannasta: http://www.helmet.fi/
|
| Lars Huldenin runo alkaa sanoilla Mitä mieltä olet / viinasta, Runeberg? - - Mistä kokoelmasta ko. runo löytyy? miltä vuodelta? |
1086 |
|
|
|
Kyseinen runo löytyy ainakin Lars Huldenin kirjasta Pitkäätanssia. KY 1979, sen osiosta J.L. Runeberg och hans vänner 1978.
|
| Kuka on kirjoittanut runon Suru ja mistä runoteoksesta runo on? |
1554 |
|
|
|
Runo on Raili Malmbergin kirjoittama ja se on runokokoelmasta Riekonmarjat (Kronos, 1976).
|
| Saunas asuu tuo jontun jonttu |
3947 |
|
|
|
Larin-Kyöstin Saunatonttu-runo alkaa näin:
Saunass’ asuu Juntun Jonttu
vanha, viisas saunatonttu,
polviin asti partaa puuntaa
kiertäen kaulaa kuutta suuntaa.
Runo löytyy mm. Koskimiehen ja Virkkusen toimittamasta kirjasta Tämän runon haluaisin kuulla 3, Mirja Mohtaschemi-Virkkusen toimittamasta kirjasta Terveisiä saunasta ja vuonna 1952 julkaistusta kirjasta Lukemisto Suomen lapsille: osa 1: kotoisia tarinoita.
|
| Etsin runoa, jossa yksi lause menee muistaakseni näin; Miksikö itkisin, siksikö vain kun en näe. Sitten jotenkin; Silmiksi sinulle, siiviksi sokealle... |
1339 |
|
|
|
Hei!
Voisikohan kyseessä olla Anna-Maija Raittilan runo Sokea?
Se alkaa seuraavasti:
-Ei ole siipiä, ei ole enkeleitä.
-Miksi uskoisin - siksikö vain, kun en näe!
-Mitä silmistä sumentuneista näistä,
-mitä siivettömistä olkapäistä!
-Siksikö vain en uskoisi, kun en näe?
Runo löytyy ainakin teoksesta Rakkaudellasi hellytät: uskonnollisia ja muita elämänkatsomuksellisia runoja.
Kirjaneliö 1980
|
| Olisiko mahdollista saada tietoa 50-luvun lastenrunoista? Runojen pitäisi olla sellaisia, joita lapset esittivät 50-luvulla tai sellaisia, jotka sopivat hyvin… |
944 |
|
|
|
Kaarina Helakisan toimittama runovalikoima Pikku Pegasos saattaisi olla avuksi. Kirjaan on koottu "400 kauneinta lastenrunoa" ja sieltä löytyy myös 50-luvun lapsille runoilleiden runoilijoiden kuten Immi Hellenin. Martti Haavion, Arvid Lydeckenin, Lauri Pohjanpään, Sakari Topeliuksen ym. tunnetuimmat runot.
Sijaintitietoja voit etsiä Helmet -aineistotietokannasta
www.helmet.fi
|
| Muhammad Hafizin runossa, jonka englanninkielinen nimi on "Cast all your votes for dancing", on mm. seuraava kohta: Learn to recognize the counterfeit coins… |
2035 |
|
|
|
1300-luvullla eläneeltä persialaiselta runoilijalta Samseddin Muhammed Hafizilta on suomennettu kaksi kokoelmaa runoja: Hafizin runoja ja Ruusu ja satakieli.(Lähde: Suomen kansallisbibliografia Fennica: https://fennica.linneanet.fi/ Sen lisäksi yksittäisiä runoja on ainakin seuraavissa kirjoissa: Rakkausrunoja: valikoima maailmankirjallisuudesta, Maailman runosydän, Sata runoa: valikoituja maailmankirjallisuudesta, Ramazan: runoja, Parantava runo ja Tätä runoa en unohda. (Lähde: Lahden kaupunginkirjaston runotietokanta: http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/)
Kun etsitään persiaksi kirjoitetun runon suomennosta englanninnoksen kautta, ei tietysti voi olla aivan varma tuloksesta. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että kysymääsi... |
| Etsin runoa ,jossa todetaan ,että ...sinun lapsesi eivät ole sinun ,he tulevat maailmaan sinun kauttasi mutta... runo on pajon eri paikoissa siteerattu … |
3955 |
|
|
|
1) Runo sisältyy Kahlil Gibranin teokseen Profeetta: "Ja nainen, joka piteli lasta rintaansa vasten,sanoi: Puhu meille Lapsista. Ja hän sanoi: Teidän lapsenne eivät ole teidän lapsianne. He ovat Elämän kaipuun tyttäriä ja poikia. He tulevat kauttanne, mutta eivät teistä itsestänne... jne"
2) En valitettavasti löytänyt sellaista otetta, mutta käytettävissäni ei ollut tällä hetkellä kaikkia Ella-kirjoja. Voin kyllä tarvittaessa palata myöhemmin asiaan,jos saan lisää vastausaikaa. Jos lähetät kysymyksen uudelleen sähköpostiini, voin yrittää tilata kirjat omaan kirjastooni ja tutkia niitä tarkemmin.
3) Suosittelen esim. Kaarina Helakisan toimittamaa kirjaa Papupata, jossa on hauskoja dialogeja ja pieniä sketsejä.
|
| Runo on ilkikurinen ja siinä on säe "sytytin nuotion yhdellä tikulla". Se liittyy muistoissani 1970-luvun loppuun ja 80-luvun alkuun. Mistä löydän kyseisen… |
2311 |
|
|
|
Runo voisi olla Kari Aronpuron Partiolaulu kokoelmasta Moskovan ikävä (1973). Runo on julkaistu myös kokoelmassa Selvää jälkeä: runoja 1964-1987. Kuvaus sopii runoon muuten hyvin, paitsi että siinä nuotio sytytetään kahdella tikulla. Runo alkaa näin: Kerran partiolainen, aina partiolainen ja muistamasi kohta "sytytin nuotion kahdella tikulla, viestitin vilkulla lipulla". Runon tunnistanut kirjastolainen muisti myös, että runossa nuotio olisi sytytetty yhdellä tikulla, kunnes tarkisti asian kirjasta.
|
| Etsin J.W. Goethen runositaattia, joka kuuluu englanniksi: ...so long as you haven't experienced this: to die and so to grow, you are only a troubled guest on… |
1255 |
|
|
|
Runon saksankielinen nimi on "Selige Sehnsucht" ja Goethe on kirjoittanut sen vuonna 1814. Runo on suomennettu nimellä "Autuas kaipuu" ja se löytyy kokoelmalta "Der Musensohn = Runotarten lemmikki : valikoima Johann Wolfgang von Goethen lyriikkaa saksaksi ja suomeksi" (Artipictura, 2004). Runon on suomentanut Teivas Oksala.
Teos löytyy Kirkes-kirjastoista: http://81.22.169.162/Scripts/Intro2.dll?formid=docis&previd=fullt&sesid…
|
Kysy kirjastonhoitajalta
