Kenen teksti on " That it will never come again is what makes life so sweet "? Ja onko tätä suomennettu? |
41 |
|
|
|
Sitaatti on Emily Dickinsonin runosta 1741 (The complete poems of Emily Dickinson / Johnson)/1761 (The poems of Emily Dickinson / Franklin). Sirkka Heiskanen-Mäkelä on suomentanut sen seuraavasti: "Se ettei palaa koskaan / elämän sulostaa – " (Puuseppä, itseoppinut : Emily Dickinsonin runoja kypsille lukijoille, s. 82) |
Onko kukaan tunnettu suomalainen runoilija kirjoittanut runoja mielisairaalasta? Useampi runoilija on kuitenkin päätynyt hoitoon mielisairaalaan ja olen… |
51 |
|
|
|
Ensimmäisenä mieleen tulevat Maila Pylkkönen (etenkin kokoelma Muistista) ja Pekka Kejonen (Hotelli Huminan lauluja). |
Etsin tämän lorun suomennosta, se on ilmestynyt lastenrunokirjassa viimeistään 1984 ja on ehkä Kaija Pakkasen. Mistä löytäisin sen? I Saw a Peacock, with a… |
42 |
|
|
|
Kaija Pakkasen suomenkielinen tulkinta runosta sisältyy Kaarina Helakisan, Pakkasen ja Panu Pekkasen suomennoksia sisältävään valikoimaan Hanhiemon runoja (Sanoma, 1977). Tässä sen nimenä on alkusäkeen mukaan Näin lammikon tulessa roihuavan. Runo löytyy myös nimellä Päättömyyksiä vuonna 1985 ilmestyneestä valikoimasta Taikahattu, joka kokoaa yhteen alun perin viidessä eri kirjassa vuosina 1976–84 julkaistuja Kaija Pakkasen suomeksi riimittelemiä runoja. |
Mikähän runo? Nukkua kuin silta? illasta aamuun se vie. Onko Juan Ramon Jimeneziä? |
34 |
|
|
|
Jiméneziähän se. Runo Yö löytyy Kirsi Kunnaksen suomentamana Kunnaksen vuonna 1956 julkaistusta kokoelmasta Vaeltanut ja hänen runotuotantonsa lastenrunoja lukuunottamatta yhteen kokoavasta kirjasta Puut kantavat valoa : runot 1947–1986 ja suomennoksia. |
Runo alkaa sanoilla ”Lempivärin voi itse valmistaa”. Toivoisin tiedon siitä, kenen runo on kyseessä? |
33 |
|
|
|
Runo on todellakin Claes Anderssonin runo ja löytyy Sirkka-Liisa Kivelän toimittamasta teoksesta Vuoroin minussa vanhuus, nuoruus: suomalaisia runoja vanhenemisesta (2005). |
Missä kirjassa on Solveig von Shoultzin runo: Keskiyö? |
32 |
|
|
|
Keskiyö on alun perin kokoelmasta Pilvenvarjo (Molnskuggan). Suomennos sisältyy myös von Schoultzin valittujen runojen kokoelmaan Puitten takaa kuulee meren. |
Missä Maila Pylkkäsen runokokoelmassa on runo Kipulintu? |
27 |
|
|
|
Maila Pylkkäsen kipulinturuno on kokoelmaan Jeesuksen kylä sisältyvän Vierastunnit-sikermän toinen runo Ampiainen (nimi sisällysluettelosta):" --kellonjousi piirtää ampiaisen, / kipulintu, ampiainen, / alituinen särky." (s. 70) |
Haluaisin Anni Korpelan runon 110 sormea |
50 |
|
|
|
Anni Korpelan runo Satakymmenen sormea löytyy teoksesta Rakkaus on kotini : kootut runot (2001), sivuilta 176-177. Runoteos on Kokkolan kaupunginkirjastossa.Runo löytyy myös verkosta Pyhäjoen lukion tuottamasta joukkojulkaisusta Pyhäjoen kuulumiset, sivulta 3. https://kuulumiset.pyhajoki.fi/arkisto/pdf/2012/pyhajoenkuulumiset-38.pdf |
Kenen naisrunoilijan runossa on rivi/ajatus "älä kenenkään ainoaksi ystäksi rupea" tai "ala". |
48 |
|
|
|
Taas kerran täytyy kääntyä valppaan lukijakuntamme puoleen vastauksen toivossa. Minulla on tarjota vain Juha Mannerkorpea, jonka Memento-runo sisältää hieman samansuuntaisen ajatuksen "lähimmäisesi ymmärtäjäksi älä rupea". |
Missä Pentti Saaritsan runokokoelmassa mahtaa olla runo joka alkaa: Ehkä matka ei ole niin välttämätön. Matkan idea on. |
40 |
|
|
|
Runo löytyy kokoelmasta Mitä näenkään (1979). Se sisältyy myös kokoelmiin Pohjakosketus (1998) ja Runoja 1965-1982 (1983).LinkitKirjasampo: Mitä näenkään https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_56985Kirjasampo: Pohjakosketus https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_49737 |
Etsin suomennosta Goethen runoon, joka kuuluu englanniksi näin: So long as you haven’t experienced this: to die and so to grow, you are only a troubled guest… |
48 |
|
|
|
Säkeet ovat West-östlicher Divan -kokoelman ensimmäiseen osioon (Moganni Nameh : Buch des Sängers) kuuluvan runon Selige Sehnsucht viimeinen säkeistö. Löysin siitä kolme suomennosta, kaikki nimeltään Autuas kaipuu.Otto Mannisen suomennos Goethe-valikoimassa Runoja (Otava, 1928) on seuraavanlainen: "Kuole – synny! Kunnes lain / sydämees sen suljet, / olet valju vieras vain, / öistä maata kuljet."Teivas Oksalan tulkinta hänen toimittamassaan valikoimassa Der Musensohn = Runotarten lemmikki (Artipictura, 2004) on tällainen: "Ellet tyydy lausumaan / 'Kuole, synny!' täällä, / olet synkkä ainiaan, / vieras myös maan päällä."Helmut Diekmannin ja Arja Hakulisen suomennosvalikoimassa Jälkisointuja : Goethen kirkkaimmat runot (Absurdia, 2013) säkeet... |
Missä (alkuperäisessä) kokoelmassa on Aaro Hellaakosken runo Vauhdissa? |
36 |
|
|
|
Vauhdissa sisältyy Hellaakosken viimeiseksi jääneeseen, postuumisti julkaistuun kokoelmaan Huomenna seestyvää (1953). |
Onko Shelleyn runo The Masque of Anarchy suomennettu? Säe "Ye are many, they are few". Tekoäly kertoi, että suomennos kuuluu "Teitä on monta, heitä vain… |
39 |
|
|
|
En löytänyt The masque of anarchya Shelleyn suomennettujen runojen joukosta.Tekoälyyn ei välttämättä voi luottaa kaunokirjallisuuden käännöksiä ja kääntäjiä jäljitettäessä. Uteliaisuuttani testasin oheista Shelley-säettä kahdella eri tavalla muotoillulla kysymyksellä ja sain kaksi erilaista vastausta. Ensimmäinen tarjokas oli Aale Tynni, joka on suomentanut kaksi Shelleyn runoa antologiaan Tuhat laulujen vuotta. Toisella kerralla minulle ehdotettiin Janne Virtasta, joka on kirjoittanut englanninkielisen yliopistollisen lopputyönsä The masque of anarchysta. Kun taas kysyin, onko runo suomennettu, sain kieltävän vastauksen.Tarjolla olevista tekoälyn suosittelemista vaihtoehdoista – Nummi, Tynni, Virtanen, ei ole suomennettu – oma... |
Minkä nimisessä teoksessa ja milloin ilmestyi Jevgeni Jevtusenkon runo "Ei, minä en tarvitse puolikasta..." ensi kertaa suomeksi? Mikähän on runon nimi? Kuka… |
35 |
|
|
|
Ei, minä en tarvitse puolikasta ilmestyi ensimmäisen kerran suomeksi aivan tämän nimisenä Erkki Peurasen kääntämässä Jevtušenko-valikoimassa Kyllä ja ei vuonna 1967. |
Onko Jevgeni jevtusenkon, runo "äiti ja neytronipommi "voitu kirjoittaa ennen vuotta 1982, jolloin samanniminen runokokoelma painettiin. Mielestäni kuulin sen… |
28 |
|
|
|
Voisipa miltei sanoa, että käytännössä (runo)kirjat lähes poikkeuksetta sisältävät materiaalia, joka on kirjoitettu jo ennen julkaisuvuotta. Sekin on mahdollista, että kirjaan päätyneestä "lopullisesta" tekstistä on olemassa aikaisempia versioita, joita ei ehkä ole julkaistu painettuina, mutta niitä on silti voitu esittää vaikkapa suullisesti puhetilaisuuksissa, runomatineoissa – tai vaikkapa olympiakisoissa. Äiti ja neutronipommi -runon taustaa selvittäessäni vastaani ei kuitenkaan tullut viitteitä siitä, että sitä – tai sen osia – olisi esitetty Moskovan olympialaisissa. Valtionpalkinnon 1984 Neuvostoliitossa saanut runo on kotimaassaan yksi Jevtušenkon tunnetuimmista runoista, joten otaksuisin, että tällaista meriittiä siitä... |
Olen lukenut runon, jossa verrataan vilja- (tai ruis-) pellon lainehtimista tuulessa Mozart'in Requiem'in "Domine Jesu Christe" -osan alkuun. Sittemmin olen… |
34 |
|
|
|
Arvelu Caj Westerbergistä osuu oikeaan. Runo on Kotimatkalla syreeni (nimi sisällysluettelosta) kokoelmasta Kallista on ja halvalla menee: "Ja pian kukkivan ruispellon tähkäpilkkumeri auringossa / kuin jokin Mozartin Requiemin Domine Jesu, -- " (s. 52). |
Heip, onko jevgeni jevtusenko runo äitini ja ydinpommi käännetty jollekkin kielelle. Lausuttiin kai moskovan olympialaisten avajaisissa. |
43 |
|
|
|
1980-luvun alun Neuvostoliiton sodanvastaisen propagandan ehdoton ykköskohde oli neutronipommi ja se kampanjoikin vahvasti tätä "epäinhimillistä" asetta vastaan. Aiheeseen tarttui myös Jevgeni Jevtušenko, joka kirjoitti sen inspiroimana runon Мама и нейтронная бомба ('Äiti ja neutronipommi'). Moskovan olympiakisat 1980 olisivat eittämättä tarjonneet oivan tilaisuuden runolliselle hyökkäykselle tuolloin päivänpolttavaa neutronipommia vastaan – Jevtušenkon luomuksen yhdeksän säkeistön pituudesta huolimatta – mutta mikäli tutkimiini lähteisiin on uskominen, Neuvostoliiton valtionpalkinnon arvoiseksi vuonna 1984 noteerattu runo on kirjoitettu vasta 1982.Käännöksiä runosta on tehty ainakin saksaksi ja englanniksi. Mutter und die... |
Mistä kokoelmasta ja miltä vuodelta on Tuula Korolaisen runo Remmikengissä? |
17 |
|
|
|
Runo Remmikengissä löytyy Tuula Korolaisen teoksesta Mummola : runoja mummoista, vaareista ja lapsista (2022, s.48-49).Vaski https://vaski.finna.fi/Record/vaski.4219652?sid=4942498298 |
Onkohan Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa niin etevää "suomalaisen isänmaallisuuden" tuntijaa, joka osaisi seisovilta jaloilta eli noin vain tunnistaa,… |
130 |
|
|
|
Säkeet ovat Johan Jacob Nervanderin. Kysymyksen sitaatin mukainen suomennos vaikuttaa olevan peräisin J. V. Snellmanin Kootuista teoksista löytyvästä johdannosta teokseen Skrifter af Johan Jakob Nervander:"Nervander olikin syvimmästä sielustaan laulanut: Henkeni sä löydät aina sieltä, / missä hehkuvimmin sytyttävät mieltä / valo, vapaus, isänmaa." (Kootut teokset. 10, Elämäkertoja, puheita, esitelmiä, runoja, s. 18. – WSOY, 1930 ; Kootut teokset. 12, Heinäkuu 1849–elokuu 1855, s. 231. – Opetusministeriö, 2003)Lainatun runon Till Miss L. kokonaisuudessaan suomentanut Toivo Lyy on tulkinnut saman katkelman näin: "Henkeän' ei vangiks saa / Maiset siteet: sieltä sen sa aina / Löydät, missä loistaa voitokkaina / Vapaus, Valo, Isänmaa!" (Miss L–... |
Kenen runo alkaa " Minä rakastan sinua tässä...Tummissa varjoissa... Näen kaukana laivan..... |
29 |
|
|
|
Kyseessä lienee Pablo Nerudan runo, joka alkaa "Minä rakastan sinua tässä". Runo on 18. runo kokoelmasta Veinte poemas de amor y una canción desesperada ja sen on suomentanut Matti Rossi.Runo sisältyy mm. teoksiin Näin ihminen vastaa, valikoima espanjankielisen Amerikan runoutta (1964) ja Yhdeksän sarjaa lyriikkaa, (1968). |