poems

Tilaa aihepiirin poems RSS-syöte
2638 osumaa haulle. Näytetään tulokset 1881–1900.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Onko Coleridgen runoa Kubla Khan käännetty suomeksi? 3561 Samuel Taylor Coleridgen runosta "Kubla Khan" on kaksikin eri suomennosta. Sen ovat suomentaneet Yrjö Jylhä ja Aale Tynni. Runon nimi on suomeksi "Kublai-kaani". Yrjö Jylhän suomennos runosta sisältyy teoksiin "Tuhat laulujen vuotta" (1957 painokseen) "Hallitse Britannia!" (1929) ja "Maailman kirjallisuuden kultainen kirja 3" (1933). Aale Tynnin suomennos puolestaan löytyy "Tuhat laulujen vuotta" -teoksen kahdesta uudemmasta painoksesta (1974 ja 2004). Lähde: http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/AdvancedSearch.a…
Mikä on lautsa? Olen laulamassa ystävälleni Kuuskymppisillä Väinö Hannikaisen laulua Marja-Liisa. Sanat ovat L.Onervan. Siinä sanotaan ..."kelle joudut lautsan… 4120 Nykysuomen sanakirjan (WSOY 1978) mukaan lautsa on runollinen tai murteellinen ilmaisu ja tarkoittaa lavitsaa, siis istuin- tai makuulavaa. Ilmaisu "kelle joudut lautsan laulajaksi" viitannee tulevaan puolisoon, ainakin Väinämöinen kosii Kalevalassa Pohjolan neitoa pyytämällä häntä tulemaan "joka lautsan laulajaksi". Ks. Kalevalan 8. runo Suomalaisen kirjallisuuden seuran www-sivuilla http://www.finlit.fi/kalevala/index.php?m=1&l=1 "Kanssa kukkakuinen" on ilmeisesti painovirhe, ainakin nuottikokoelmassa Kotimaisia yksinlauluja 1 kyseinen laulun kohta kuuluu "Kaikki seisoi kumminasi kansa kukkakuinen". Mahdollisesti ilmauksella tarkoitetaan kukkaista kansaa eli kukkivaa luontoa. Ainakin laulun ruotsinnoksen sama kohta "Landet i sin blom...
Etsin Aale Tynnin runoa, jonka säkeissä on "Järvi kuoli kanssasi". Yhtye nimeltä Pikku Kukka on tehnyt tähän kappaleen, mutta haluaisin tietää, mistä kirjasta… 1427 Aale Tynnin runo Järvi kuoli löytyy runoilijan vuonna 1974 julkaistusta kokoelmasta Tarinain lähde sekä hänen Koottujen runojensa tämän jälkeen ilmestyneistä laitoksista (3.-4. p. 1977).
Mitä aiheita käyttäisit vertaillessasi Ilpo Tiihosen Likainen Enkeli - runon kuvausta omiisi mielikuviin enkeleistä? Olen yrittänyt keksiä, muttei oikein… 2561 Yön likainen enkelihän ei ole tavanomainen hohtava ja valkosiipinen kiiltokuvien suojelusenkeli, sellainen, joka vastaa lapsuuden mielikuvia enkeleistä. Mutta ne, joita hän suojelee,eivät myöskään ole mitään siloposkisia lapsia. Ehkä he tarvitsevat erilaisen enkelinkin... Runossa esiintyvä ristiriitaisten mielikuvien käyttäminen on kirjailijalle tyypillinen tehokeino, tässä runossa asian ydin tulee esiin juuri sen kautta. (vrt. esim.Pekkarinen, Immo: Ilpo Tiihonen : lähellä tavoittamatonta. Sähköiset säkeet -verkkoantologia, http://www.electricverses.net, tai Kokko, Karri: Päivittäjä. Parnasso, 2010/6).
Asiakas kysyi ruusuaiheisia runoja. Erityisesti uskonnollinen runous, jossa ruusu symboloi esim. Neitsyt Mariaa kiinnostaisi. Osaisitteko auttaa? 3435 Ainakin näistä kokoelmista löytyy runoja ruusuista: - Ruusutarha : antologia runoa ja proosaa / suomentanut ja suomeksi toimittanut Tytti Träff (1999) - Ruusu-unelmia / valokuvat: Annette Timmermann ; suomenkielisen laitoksen toimittanut Tanja Kanerva (2007) - Liljojen aikaan : kukkarunoja / toimittanut Tuula Simola (1999)
Olen kysynyt ,kuka on kirjoittanut runon:"Varisperhe ja käkiperhe" Mutten ole saanut tietoa. Runo alkaa "On variksilla kevätkiireet juuri ,on etsittävä pitkää… 1208 Varisperhe ja käkiperhe -runon kirjoittaja on A. V. Haarnoja [A. V. Perälä]. Se on julkaistu ainakin Une Haarnojan [Aune Perälä] toimittamassa kokoelmassa Kuororunoja pienille (Valistus, 1949).
Onko Ekelöfin runot Röster under jorden ja Denna varelse, Namnlös suomennettu? Jos on, mistä löytyy? 867 Gunnar Ekelöfin runotuotannosta löytyvät suomeksi seuraavat teokset: Runoja (1968), Epätasaiset runot (1981) ja Trilogia (1994). Näistäkin esimerkiksi Runoja -teos koostuu valikoimasta Ekelöfin eri kokoelmista otetuista runoista. Mistään näistä teoksista ei löytynyt etsimiäsi runoja. Myöskään Linkki maailman runouteen -tietokannasta (http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/AdvancedSearch.a… ) ei löytynyt tietoa kysymiesi runojen suomennoksista. On siis mahdollista, että runoja ei ole ollenkaan suomennettu, tai että joku niistä on suomennettu joskus jossakin yksittäisessä kirjallisuuslehdessä. Tällaista tietoa on sitten jo vaikeampi jäljittää.
Tämä lienee Gunnar Ekelöfiä: "Jag smekte en sten, jag blev en sten. Jag blev den sista biten i puzzlespelet." Mistä runosta? Onko suomeksi? 1043 Sitaatti on Gunnar Ekelöfin runosta "Djävulspredikan", joka löytyy teoksesta Vägvisare till underjorden (1967). Runo löytyy suomennettuna teoksesta Trilogia (1994, http://www.helmet.fi/record=b1230129~S9*fin), joka sisältää kolme Ekelöfin runoteosta (Dīwān över Fursten av Emgión, Sagan om Fatumeh ja Vägvisare till underjorden).
Etsin isäni uurnan laskutilaisuuteen luettavaksi sopivaa tekstiä. Muistan kerran nähneeni Vanhan intiaanin rukoksen tms. jossa oli jotain tähän tyyliin että… 12632 Kyseessä voisi olla intiaanirukous, joka alkaa sanoilla "kun olen kuollut, itke minua hiukan, ajattele minua joskus". Runo löytyy kokoelmasta "Maailman runosydän" (http://www.helmet.fi/record=b1067942~S9*fin). Lisää värssyjä ja runoja löytyy esimerkiksi seuraavista kirjoista: Meiju Bonsdorff: Sanat jotka muistetaan surun päivinä (2004) Pia Perkiö: Kun kaikki on toisin: sanoja suruun (2007) Anna-Mari Kaskinen: On toinen maa: sanoja suruun ja ikävään (2010) Jörg Zink: Sinulle surun aikaan: Jörg Zinkin kauneimpia ajatuksia (2010) Tilaisuuteen sopivia runoja löytyy myös sellaisista runo- ja värssykokoelmista, joissa on runoja elämän eri vaiheisiin, juhliin ja tilaisuuksiin. Runokokoelmia voit selailla kirjastossa. Surun käsittelyä ja...
Llmeisesti Kalevala -mittaista runoa etsii yksi ystäväni, se lausuttiin heidän häissään noin 30? vuotta sitten. Hänen muistaakseen se alkoi (tai ainakin… 1324 Eino Leinon hieno runo "Virta venhettä vie" on vuodelta 1901 ja se on ilmestynyt alunperin kokoelmassa nimeltä Pyhä kevät. Eino Leinon Helkavirsiä ilmestyi vuonna 1903.
Löytyykö Lauri Pohjanpään runoa "Terveisiä, veli taivahasta!" sanoi joutsen kurjelle, joka etsiskeli suolla elantoaan. 2383 Runon nimi on ”Kurki ja joutsen”, ja se on ilmestynyt Pohjanpään kokoelmassa ”Metsän satuja ja muita runoja” (WSOY, 1924) sivuilla 15–18. Runo löytyy useista muistakin kokoelmista tai valikoimista, esimerkiksi Pohjanpään valittujen runojen kokoelmasta ”Kaipuu ylitse ajan” (WSOY, 1989) sivuilta 55–56.
Muistan lapsena esittäneeni jouluista runoa, jossa oli ainakin näin: ....Joosef ja Maria kulkee, Pitkä on matka, uupumus voittaa, sypsessin lehdillä yötuuli… 2261 Runo on Lempi Vihervaaran "Jeesuksen seimellä", joka löytyy esim. teoksesta Lapsuuden joulu. Osa 1: kauneimmat joulun runot ja laulut (koonneet Satu Marttila ja Juha Virkkunen) (http://www.helmet.fi/record=b1057386~S9*fin).
Mikä runo? Onko totta, että Lotta satusaareen sousi.... 1900 Runo on nimeltään Onko Lotta totta? ja sen on kirjoittanut Katriina Ahonen. Se sisältyy hänen kirjaansa Sinisen myssyn siemeniä : lastenloruja (Kustannuskiila, 1990). Voit tarkistaa kirjan saatavuuden esim. Piki-verkkokirjastosta (piki.verkkokirjasto.fi).
Metsämies joutuu lopettamaan oman koiransa 1130 Olisikohan kyseessä Unto Kupiaisen runo Koira? Runo päättyy säkeisiin "Minä silitin koirani päätä vain / ja sitten ma ammuin sen. / Ja monta viikkoa jälkeenpäin / olin hyvin surullinen." Runo löytyy ainakin kirjasta Eläinrunojen kirja (toim. Satu Koskimies).
Heippa! Joskus 10v. sitten törmäsin runoon, joka oli kirjoitettu Suomen vapaussodan punaisista. Runo oli hyvin moittivasävyinen. Tyyliin "te kurjat mitä teitte… 1562 Kansalaissodan punaisista runoili moittivaan sävyyn Ilmari Kianto, tähän tapaan: "Voi teitä, voi teitä, te maankavaltajat kurjat! Voi teitä, te Suomen suursuiset sudet, hurtat hurjat! Te raa'at raukat ilman kansallistuntoa! Ilman isänmaan rakkautta, ilman miehuuden kuntoa! - Mitä teitte nyt maalle?" Kansan tuomio -runo, josta ylläoleva ote on peräisin, julkaistiin Karjalan armeijan tiedonannot -lehdessä 3.4.1918. Se löytyy myös Kiannon vuonna 1918 omakustanteena julkaisemasta sotarunojen kokoelmasta Hakkaa päälle! : sotarunoja valkoiselle armeijalle.
"Ja minne valon kylvö lankeaa, se syntyy, mikä kahlittuna vasta odotti hetkeään. Maisema vavahtaa. Ja liike syntyy liikkumattomasta ja kaikki mikä muuttuu,… 711 Etsiskelimme runotietokannoista ja kyselimme valtakunnalliselta kirjastoammattilaisten sähköpostilistaltakin, mutta kukaan ei tunnistanut etsimääsi sitaattia. Tunnistaisikohan joku lukijoistamme?
Onko Kristian Lundbergilta suomennettu mitään? Kokonaiosta kirjaa ei kai ole käännetty mutta olisiko yksittäisiä runoja? 914 Vaikuttaa silltä, että ei ole. Kirjastotietokantojen ja esim. Linkki maailman runouteen -tietokannan kautta ei ainakaan löytynyt yksittäisten runojenkaan suomennoksia.
Kuulin vanhan ihmisen lausuvan runoa: se kertoi sotilaasta, jonka nimi taisi olla Mikko Pöksyläinen. Mistähän runon löytäisi? 1647 Ainakin yksi Mikko Pöksyläisestä kertova runo löytyy Maalaiskuntien liiton vuonna 1929 julkaisemasta Kotitanhuilta kouluteille : alakansakoulun lukukirja 2. Tästä teoksesta löytyy runo "Mikko Pöksyläisen tuumia" (s. 69-73) - tekijää ei mainita, ainoana lähdeviittauksena on sisällysluettelon "Koitto-lehdestä 1896". MIKKO PÖKSYLÄISEN TUUMIA Mie tästä kerran wielä walloitan kaiken moan, kun ensin uniwormun mie reätäliltä soan. Kas "smirnoosta" mie sitten ja kenoselkänä kuninkaan howwiin marssin ja rinta pystyssä. Tien kunniata hällen. Karskisti haastetaan: "Oun Mikko Pöksyläinen", ja "hywwee päiwee woan." Roapasten lattiata niin sievästi kuin woin myös terwehin mie rouwoo, rinsessoo pokkuroin...
Kysyisin kuka on kirjoittanut runon, jonka yksi säkeistö menee jotenkin näin "Ken tietä käy, tien on vanki, vapaa vain on umpihanki" 17500 Tietä käyden tien on vanki. Vapaa on vain umpihanki. Näihin säkeisiin päättyy Aaro Hellaakosken runo Lyhyesti, joka ilmestyi ensimmäisen kerran kokoelmassa Huojuvat keulat (WSOY, 1946).
Kertoisitko mitkä kaksi rakkaustarinaa tähän runoon liittyy ? Millainen kauhutarina runossa kerrotaan ? "Niin pienenksi kasvoimme. Äskeittäin olit vaahtera… 3751 Valitettavasti en löytänyt lähteistä viittauksi kahteen rakkaustarinaan tai kauhutarinoihin liittyen tähän runoon, ellet näin peitellysti viittaa siihen, että runon on tulkittu kuvaavan rakkautta sekä fyysisesti että psyykkisesti, rakastelun jälkeisenä tunnelmakuvana. Runo on Aaro Hellaakosken kokoelmasta Jääpeili, joka ilmestyi vuonna 1928. Pertti Lassila toteaa siitä SKS:n 1997 julkaiseman kokoomateoksen, Runot 1916-1928, esipuheessa mm. seuraavaa; "Jääpeili (1928) on, paitsi Hellaakosken tuotannon ensimmäisen puoliskon pääteos, yksi hänen parhaista kokoelmistaan yleensäkin ja samalla sekä ilmestymisaikansa että koko 1900-luvun suomenkielisen lyriikan kestävimpiä kokonaisuuksia. Se on säilyttänyt tuoreutensa ja elinvoimansa läpi...