Onko suomennettu Thomas Grayn runo Elegy Written in a Country Church-Yard? Haen seuraavia säkeitä: Full many a flower is born to blush unseen, And waste its… |
1181 |
|
|
|
Thomas Grayn Elegy written in a country churchyard löytyy suomennettuna seuraavista kokoelmista:
Maailmankirjallisuuden kultainen kirja. Englantilaisen kirjallisuuden kultainen kirja. WSOY, 1933
Tuhat laulujen vuotta : valikoima länsimaista lyriikkaa. WSOY, 1957 [ei myöhemmissä laitoksissa]
Veri ja kulta : Yrjö Jylhän suomentamaa maailmanlyriikkaa. Otava, 1954
Englantilaisen kirjallisuuden kultaisessa kirjassa ja Jylhän suomennoskokoelmassa on täsmälleen sama käännös; näissä runon nimenä on Elegia maakylän kirkkomaalla. Tuhat laulujen vuotta käyttää Jylhän suomennosta Aale Tynnin lievästi muokkaamana; tässä runon nimi on Elegia, kirjoitettu maakylän kirkkomaalla. Kysymyksessä siteerattu kohta on sama kaikissa kolmessa:
"niin moni kukka... |
Etsin erästä Lassi Nummin runoa miehestä, joka menetti muistiaan ja hampaitaan (muistaakseni). Miehellä oli aasialainen nimi ja jotenkin lehtiartikkeli liityi… |
1068 |
|
|
|
Mahtaisiko kyseessä olla Yö yöltä pääni käy pienemmäksi sikermästä Huhtikuun aamu, joka on ilmestynyt ensimmäisen kerran kokoelmassa Hiidentyven (Otava, 1984)? Muistin menettäminen ("- en muista enää / mitään. En yhtään mitään."), hammas ("Niinkuin hammas, jota särkee yhä vähemmän.") ja aasialainen nimi ("Herra Daruma Japanista") tästä ainakin löytyvät.
|
Kun syntien mitta on täys ei hän nuku eikä hän syö pieni pätkä ranskalisesta runosta mutta kuka kirjoitti sen? |
2088 |
|
|
|
Kutakuinkin kysymyksessä siteeratulla tavalla alkaa Uuno Kailaan viimeisestä runokokoelmasta Uni ja kuolema (1931) löytyvä 23-säkeistöinen balladi Mestari Amedé (SKS:n vuonna 2002 julkaisemassa kirjassa Runot 1922-1931 nimi on muodossa Mestari Amedée, ja Maunu Niinistön Uuno Kailas : hänen elämänsä ja runoutensa -teoksen mukaan se on jossakin Kailas-valikoimassa ilmestynyt myös Amedé-nimisenä).
"Kenen syntien mitta on täyttynyt, ei nuku eikä syö.
Hänen valvovat aaveet sielussaan, jota Jumalan ruoska lyö.
Jos maass' ei kostoa kohtaa hän, hänet taivaissa tuomitaan,
sillä Herra on mahtava vihamies, joka kostaa aikanaan."
|
Kenen tekemä ja miten jatkuu runo? Alkaa näin: Kuka metsässä illoin huutaa , kenen valitus kaukaa soi. se soi kuin naisen itku, ken siellä vaikeroi.... |
2740 |
|
|
|
Runo on Lauri Pohjanpään Palokärki. Löytyy ainakin teoksesta Kiurun tupa (1958) sekä kokoelmasta Runo on vapaa : radiokuuntelijoiden suosikkirunot /toim. Satu Koskimies ja Juha Virkkunen(1996).
|
Tarvitsisin pari riviä Robert Frostin runon "Stopping By Woods on a Snowy Evening" suomennoksesta, mikäli se löytyy Ville Revon toimittamasta kokoelmateoksesta… |
2105 |
|
|
|
Metsän reunassa lumisena iltana sisältyy Tähtien väri -antologiaan. Ville Repo on kääntänyt kysymyksessä siteeratut säkeet näin:
"on vastattava sanoistaan,
saa uni jäädä vartomaan"
|
Olen koittanut etsiä joulurunoa ja lähimmäksi on päässy Kaarina Helakisan Joulu kuulostaa kulkuselta.
Joulu tuntuu pumpulilta.
Joulu maistuu piparilta
tai… |
3812 |
|
|
|
Runo on juuri tuon pituinen. Kaarina Helakisan runo Joululaulu löytyy vaikkapa kokoelmasta Annan ja Matiaksen laulut.
|
Onko Rudyard Kiplingin runosta "If" olemassa virallista suomennosta? Ja jos on, niin kuka on sen suomentanut ja milloin? |
5593 |
|
|
|
Runo If löytyy Antero Mannisen suomennoksena (Jos) Kipling-valikoimasta Valkoisen miehen taakka (WSOY, 1976). Manninen on päivännyt kirjaan laatimansa esipuheen elokuussa 1975, joten otaksuttavasti suomennostyö on tehty samana tai edellisenä vuonna.
|
Mistä olisi mahdollista löytää Eino Leinon runon Rauha ruotsinkielinen käännös? |
1594 |
|
|
|
Kaipaamasi runon ruotsinnos ”Frid” löytyy Barbara Helsingiuksen ruotsintamana nuottikirjasta ”Eino Leino” (1992). Ruotsinnoksessa ovat mukana alkuperäisen runon kaikki kolme säkeistöä. Kirjan saatavuustiedot HelMet-kirjastoista ovat katsottavissa osoitteesta http://www.helmet.fi/record=b1021955~S3*fin, ja sieltä voit halutessasi myös varata kyseisen nuottikirjan.
|
Kävin eilen Helsingin kulttuuriravintolat opastetulla kierroksella. Mieleeni jäi A.Kiven määritelmä kulttuurista, mitä se edustaa kullekin. Haluaisin löytää… |
1171 |
|
|
|
Kyseinen kävelykierros on Helsingin turistioppaiden järjestämä, joten kysyimme heiltä, mistä kulttuurin määritelmästä kierroksella puhuttiin. Saimme vastauksen, että kävelyllä siteerattiin Eino Leinon runoa Kyltyyri. Runo on alun perin ilmestynyt Eino Leinon runokokoelmassa Tähtitarha (1912). Kolmisäkeistöinen runo löytyy netistäkin kirjoittamalla hakukenttään kyltyyri.
|
Onkohan Wystan Hugh Audenin runoa "Many Happy Returns" julkaistu suomeksi? |
1372 |
|
|
|
Valitettavasti näyttäisi kovasti siltä, ettei kysymääsi runoa ole julkaistu suomeksi. Lahden kaupunginkirjaston runotietokannasta osoitteesta http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/AdvancedSearch.a… löytyy useita Audeninrunoja, mutta kysymääsi ei ole niiden joukossa. Suomennosta ei löytynyt muistakaan tutkimistani tietokannoista. On olemassa pieni mahdollisuus, että runo olisi voinut ilmestyä jossakin sellaisessa lehdessä tai pienpainatteessa, joita ei ole luetteloitu runotietokantaan tai muihin tietokantoihin, mutta todennäköisesti runoa ei ole julkaistu suomennettuna.
|
Joku on laittanut nettiin alla olevat runot (tekijöiden nimet mainittu). Osaisitteko kertoa, missä kyseisten kirjoittajien teoksissa runot on julkaistu?… |
7644 |
|
|
|
1. Kyseistä runoa siteerataan useammallakin Internetin hääsivulla, esim. http://www.ampiaistehdas.net/haasivut/ohjelma.html
Kirjoittajaksi on vahvistunut verkkohääopas Amoriini.com:in ylläpitäjä Admiina, oikealta nimeltään Johanna Matthiesen.
http://www.amoriini.com. Runoa ei taida löytyä painetussa muodossa.
2. Ote löytyy Gibranin teoksesta Profeetta. Teosta löytyy useampaakin painosta Helmet kirjastoista.
3. Ote löytyy Topeliuksen kirjasta Lehtisiä mietekirjastani. Teosta löytyy mm. Pasilan varastosta ja Tikkurilasta.
Kohtiin 1 ja 2 vastaukset löytyivät Kysy kirjastonhoitajan vastausarkistosta http://www2.kirjastot.fi/fi-FI/kysy/arkisto/
|
Tervehdys! Mahtaako John Donnen runoa "Break of Day" olla suomennettu? Kaipaisin käännökseeni sitaattia, jota käytetään aika usein: "The day breaks not, it… |
1184 |
|
|
|
Valitettavasti näyttäisi kovasti siltä, ettei kysymääsi runoa ole julkaistu suomeksi. Lahden kaupunginkirjaston runotietokannasta osoitteesta http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/AdvancedSearch.a… löytyy useita Donnen runoja, mutta kysymääsi ei ole niiden joukossa. Suomennosta ei löytynyt muistakaan tutkimistani tietokannoista. On olemassa pieni mahdollisuus, että runo olisi voinut ilmestyä jossakin sellaisessa lehdessä tai pienpainatteessa, joita ei ole luetteloitu runotietokantaan tai muihin tietokantoihin, mutta todennäköisesti runoa ei ole julkaistu suomennettuna.
|
Mieleeni on jäänyt soimaan kaksi irrallista runosäettä: "Laula, satakieli, laula!" sekä "Elämä on lyhyt, siksi laula, kuolema on pitkä, laula siis!" Mistä ja… |
2014 |
|
|
|
Jälkimmäinen runonpätkä on Uuno Kailaan runosta Linnut. Se on pitkähkö runo, ja muistamassasi kohdassa sanotaan näin:
Elämä on kaunis. Siksi laula!
Kuolema on pitkä. Laula siis!
Iltarusko, pilvet, kaste ota,
onni tyven ota säveliis.
Runo on kokoelmasta Uni ja kuolema vuodelta 1931. Siitä on otettu uusi painos vuonna 2007. Kokoelman runoja löytyy myös Kailaan runokokoelmista Runot 1922-1931 (2002), Unten maa (1989) ja Runoja (1977).
Ensimmäisen runon tekijästä ei löytynyt tietoa. Satakielen laulusta on monikin runoilija kirjoittanut, mm. Aaro Hellaakoski.
|
Kirjastonhoitaja! Onko Victor Hugon runoa Demain, dès l'aube (vuodelta 1856) suomennettu? Kaipailisin runon alkua suomeksi: "Demain, dès l'aube, à l'heure où… |
2324 |
|
|
|
Vaikuttaa siltä, että runoa ei ole suomennettu, ja saat ryhtyä käännöstyöhön.
Monia Victor Hugon yksittäisiä runoja on suomennettu, ja niitä löytyy antologioista ja kirjallisuuslehdistä. Hyvä lähde yksittäisten runojen suomennosten etsimiseen on Lahden kaupunginkirjaston tuottama käännösrunoaiheinen viitetietokanta Linkki maailman runouteen:
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/
|
Olen kielenkääntäjä ja etsin suomeksi katkelmaa Harry Wadsworth Longfellow'n kirjasta Song of Hiawatha. Kirjan on suomentanut A E Ollikainen vuonna 1912 ja… |
1694 |
|
|
|
Ollikaisen suomennos teoksessa ”Laulu Hiawathasta” (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1912) sivuilla 30–31 menee seuraavasti:
”Saapuipa Iagoo kerran,
taitava tarinaseppo,
paljon matkoja mitellyt,
Nokomiksen vanha tuttu.
Hän teki Hiawathalle,
suori jousen saarnipuusta
nuolet tammen lastuloista
piikärin, sulittamalla.”
Kirjan painojälki on varsin huonoa, joten voi olla, että kahdessa viimeisessä säkeessä on rivin lopussa pilkut.
|
Löytyyköhän netistä Martti Haavion (P Mustapään)? runon Balladi uusista vaatteista sanoja. Mitä hakusanaa pitää käyttää että ne löytyvät |
4531 |
|
|
|
Eipä ilmeisesti löydy. Runo löytyy P. Mustapään (eli Martti Haavion) runokokoelmasta Jäähyväiset Arkadialle ja kokoelmasta Kootut runot, sekä sävellettynä useilta levyiltä.
Kirjat ja levyjä löytyy myös Vihdin kirjastosta:
http://vihti.kirjas.to/
|
Mulla on murhe. Muistin vanhan mainoksen: nainen työntää ostoskärryjä ja lukee kirjaa, jotain runoa. Nainen saa tehtyä ostokset keskittymättä tuoteselosteisiin… |
834 |
|
|
|
Valitettavatsi emme onnistuneet löytämään vastausta kysymykseesi, vaikka haeskelimme usean kirjaston voimin. Muistaisikohan joku lukijoistamme?
|
Mistä löydän Hilja Haahden runon (ja nuotit) "Lapsen lailla" Julkaistu aikanaan mm. "Nuorten veisu kokelmassa" |
3428 |
|
|
|
Hilja Haahden runo Lapsen lailla löytyy esim. hänen runokokoelmistaan Tähti johtaa (1934) ja Valitut runot (1963). Runon ovat säveltäneet ainakin Ilmo Häkkinen, Ilmari Krohn ja Jari Tanskanen. Nuoren seurakunnan veisuja -nuotissa, osassa 6, on laulun sanat ja Ilmo Häkkisen sävellyksen nuotti (melodia ja sointumerkit). Häkkisen sävellys sisältyy myös mm. Hartaita toivelauluja -nuottiin, jossa on myös Ilmari Krohnin sävellys samaan runoon. Krohnin sävellyksen sanoituksena on vain osa runosta.
|
Tiedustelen, mistä Wordsworthin runosta on seuraava lainaus, ja onko se suomennettu: "the child is father of the Man". |
1960 |
|
|
|
Lainaus "The Child is father of the Man" on William Wordsworthin runosta "Rainbow" vuodelta 1802. Aale Tynni on suomentanut runon ja se alkaa näin: "Kun sateenkaarta katselen". Runo löytyy kokonaisuudessaan WSOY:n vuonna 1949 julkaisemasta Wordsworthin runojen kokoelmasta otsikolla "Runoja lapsuuden ajasta :1". Tynni on suomentanut kyseisen lainauksen näin: "On lapsi miehen isä". Teoksen julkaisutiedot löytyvät alla olevasta linkistä HelMet-tietokantaan.
Lähteet:
Wordsworth, William: Runoja (WSOY, 1949)
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/PoemDetails.aspx…
http://www.helmet.fi/search~S9*fin?/awordsworth/awordsworth/1%2C6%2C77%…
|
Olen etsinyt runoa, jonka näin lapsena (1976-1986) Hevoshullu-lehdessä. Runon nimi oli 'Unihevonen', muistan siitä vain pienen pätkän " se saapuu luoksesi… |
1742 |
|
|
|
Runoa on näillä tiedoilla vaikea löytää. Se saattaa olla kirjoitettu vain Hevoshullu-lehteen. Vuonna 1976 Marvi Jalolta ilmestyi proosateos Unihevonen. Kirjassa on myös yksi runo, jonka sanat eivät kuitenkaan täsmää kysyttyyn.
Marvi Jalo on ollut Hevoshullu-lehden avustajana, ja kirjoittanut siis lehteen. Olisiko runo hänen?
Hevoshullu-lehden vapaakappaleita noilta vuosilta on yliopiston kirjastoisssa ja Kansalliskirjastossa. Sieltä voi saada kopiona runon, jos se löytyy. Olisi tietysti hyvä, jos muistaisit tarkemman runon ilmestymisvuoden, koska missään kirjastossa ei ole vuosikertoja täydellisinä.
|