poems

Tilaa aihepiirin poems RSS-syöte
2639 osumaa haulle. Näytetään tulokset 1421–1440.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Kenen runo alkaa: Männynkävyltä minä kysyn, rakastatko minua 454 Männynkävyltä kyseli Tommy Tabermann vuonna 1974 julkaistussa kokoelmassaan Tähtiä kämmenellä.
Ylen esittämässä elokuvassa 'Räme' (Myrín)on tunnuslauluna mieskuoron esittämänä laulu 'Til eru frae'. Laulu on tuttu, mutta en saa mieleeni sen suomennosta… 1184 Laulu on tosiaan tutu, koska se on Oskar Merikannon sävellys Valse Lente eli Hidas valssi. Islantilaiset sanat ovat tosiaan kansallisrunoilija Davíð Stefánssonin: Til eru fræ, sem fengu þennan dóm: að falla í jörð, en verða aldrei blóm. Eins eru skip, sem aldrei landi ná, og iðgræn lönd, er sökkva í djúpin blá, og von, sem hefur vængi sína misst, og varir, sem að aldrei geta kysst, og elskend ur, sem aldrei geta mæst, og aldrei geta sumir draumar ræst. Til eru ljóð, sem lifna og deyja í senn, og lítil börn, sem aldrei verða menn. http://textar.midja.is/textar/prentv.asp?ID=81&Tran= Mutta suomennosta en valitettavasti löytänyt. You tubessa voi vertailla kappaleiden melodioita.
Mikä ja kenen runo? Joku oli: "saanut (pukinjalka- tai pukinhäntä-) faunin vieraakseen" jne. Seuraa keskustelua. Runo loppuu toteamukseen: "...mitä teille… 768 Viimein löytyi vastaus. Goethen runo PYHÄ MIES JA FAUNI. Pyhä mies hän arolla vaeltaen tapas faunin pukinjalkaisen,joka alkoi puhua: »Herra, sun esirukoustasi pyytäisin, ma että taivaan iloihin, myös päästä voisin ja heimoni mun». Mut pyhä mies hän vastasi noin: »Sun pyyntösi tuskin täyttää voin, on halusi melkein toivoton, sillä pukinjalkahan sinulla on.» Mies hurja hän huusi kuultuaan tään: »Mit' on pukinjalkani tehnytkään? Niin usein jo taivasta kohti ma näin monen astuvan uljain aasinpäin.» https://books.google.fi/books?id=nV6JBAAAQBAJ&pg=PA56&dq=fauni&hl=fi&sa… Teos on ilmestynyt näköispainoksena 2014. Sitä myyvät mm. Suomalainen kirjakauppa, Booky ja Adlibri. Kirjastosta se löytyy alkuperäisenä varastokappaleena...
Kukahan on piirtänyt Eero Suvilehdon teoksen Avattava varovasti kannen? Kiitos etukäteen tiedosta. 385 Eero Suvilehdon teoksen Avattava varovasti kannen on tehnyt Jouko Toiviainen (kuva ja suunnittelu).
Olisin sangen kiitollinen, jos voisitte kertoa, mitä runoja Gabriela Mistralilta on suomennettu ja ketkä ovat olleet niiden suomentajia. Jos on olemassa… 523 Varmaankin hyviä apuvälineitä tällaisia etsittäessä olisivat http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/ ja http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/ Ylempi sisältää vain runoja ja haun voi suorittaa sekä tekijän että alkuperäkielen perusteella. Jälkimmäisessä voi suorittaa haun valitsemalla alkukielen (suomi, ruotsi), käännöskielen (espanja) ja kaunokirjallisuuden genren (runot)avulla.
Keskikoulun lukukirjassa oli runo 'Kaksi väkevää miestä' tms, jonka sankarit eksyivät tunturiin. Välttääkseen paleltumisen he yrittivät pysyä hereillä, ja… 921 Runo kahdesta väkevästä miehestä - Juhansson ja Helminen - jotka kuolivat Lapin tunturille tuiskuun ja pakkaseen on P. Mustapään Sun haltuus... vuonna 1945 julkaistusta kokoelmasta Jäähyväiset Arkadialle.
Kotiseutu on isänmaan sydän... Eri lähteissä tämän runon on sanottu olevan sekä Martti Korpilahden että Lauri Haarlan tekstiä. Joissakin lähteissä sanotaan,… 1279 Martti Korpilahti : Keski-Suomen kotiseuturunoilija -kirjaan (Gummerus, 1949) sisältyvässä artikkelissaan "Martti Korpilahti kotiseudun runoilijana" Päivö Oksala kirjoittaa runosta, että tämän vanhan Korpilahden pitäjän kotiseutujuhlien tunnuksena käytetyn säkeistöparin ovat sepittäneet Lauri Haarla ja Martti Korpilahti yhdessä. Oksala täsmentää runoilijoiden työnjakoa lisäämällä, että jälkimmäinen kahdesta säkeistöstä on nimenomaisesti Martti Korpilahden muotoilema: "Kotiseutu on isänmaan sydän, ja sen pohjalta lähtee se tie, jota myöten ihmisyys astuu, liki toistansa kansoja vie." Korpilahti ei halunnut eläessään julkaista runojaan kokoelmana. Kattavin otos hänen lyriikkaansa löytyy edellä mainitusta muistojulkaisusta, joka sisältää...
Oli kilua, kalua pihamaa nyt käräjätuvan täynnä....jotain...ja toiset oli jo käynnä...mikä runo? Pohjanpää? 600 Kyllä, Lauri Pohjanpään Käräjillä-runossahan se käräjäpaikan pihamaa kilua ja kalua oli täynnä, "meni sisälle toiset synkkinä ja toiset jo oli käynnä". Käräjillä sisältyy Pohjanpään neljänteen runokokoelmaan Metsän satuja (1924). Se löytyy myös hänen Valituista runoistaan sekä esimerkiksi ensimmäisestä Tämän runon haluaisin kuulla -antologiasta.
Haluaisin saada selville runon ja tekijän. Pitkä runo joka alkaa "Näin haudan umpeen mullatun ja hunajaisin huulin puheen ulkokultaisen puhuneen kuulin ......"… 544 Etsitty runo on Heikki Asunnan Debet - kredit, joka julkaistiin alun perin Asunnan vuonna 1929 ilmestyneessä kokoelmassa Mustaa ja kultaa. Se sisältyy myös runoilijan Valitut runot -valikoimaan (WSOY, 1948).
Runo koski Alkibiadeen koiran häntää ja muistaakseni loppuu jotenkin näin : ... mitä tehnyt on teille häntä tää, monen taivaaseen minä astuvan näin toki aivan… 949 Aivan oikeaan osui uumoilusi. V. A. Koskenniemen Ateenan porvarit, teoksessa Hannu; Nuori Anssi ; Sydän ja kuolema, joka löytyy Gutenberg projektin linkistä: http://archive.org/stream/hannunuorianssis20148gut/pg20148.txt Myös Helmetin sekä muiden kirjastojen kokoelmista löytyy Sydän ja kuolema. ATEENAN PORVARIT.
Etsin Pentti Saarikosken runoa "Minä rakastan sinua niin kuin puu rakastaa tuulta". Löysin runon Mia Bernerin vuonna 1986 ilmestyneestä PS - Merkintöjä… 2839 Bernerin kirjasta PS - Merkintöjä suruvuodelta (1986) löytyy tosiaankin sivulta 71 mainittu rakkausruno. Kirjassaan Berner kertoo Saarikosken kirjoittaneen sen Bernerin syntymäpäivänä kesällä 1983. Runo, joka alkaa säkeellä "Minä rakastan sinua niin kuin puu rakastaa tuulta", on kirjassa myös päivätty Bernerin syntymäpäivälle (13.6.1983) ja omistettu Mialle. Runo on siten kirjoitettu vain muutama kuukausi ennen Saarikosken kuolemaa. Pentti Saarikoski kuoli elokuussa 1983. Mikko Aarnen toimittamasta kokoelmasta Runot (2004), joka sisältää kaikki Saarikosken kokoelmat, kyseistä runoa ei löydy. Aarne mainitsee kirjan lopussa kokoelman sisältävän kaikki Saarikosken julkaistut runokokoelmat sekä joitakin runoja valikoimien ulkopuolelta. Lisäksi...
Miten kuuluu Aaro Hellaakosken runo, joka alkaa "Jo kohina illan tuulen käy metsiä tuudittain..."? 2055 Iltalaulu-runo ilmestyi alun perin vuonna 1924 julkaistussa kokoelmassa Maininki ja vaahtopää. Uudelleen muokattu versio runosta sisältyy runoilijan itsensä kokoamaan Runot-valikoimaan, josta on vuosina 1947-2008 ilmestynyt kahdeksan painosta. Hellaakoski teki osaan valitsemistaan runoista vähäisiä muutoksia. Iltalaulussa on yksi säe, joka Runot-muodossaan poikkeaa alkuperäisestä versiosta. Alkuperäinen Iltalaulu löytyy Mainingin ja vaahtopään lisäksi Hellaakosken varhaisrunot yksiin kansiin kokoavasta kirjasta Runot 1916-1928 (SKS, 1997).
Onko tietoa mistä löytyisi runo sudenkorennosta ja muurahaisesta, jonka säkeet menevät osittain kenties näin: Tässä vähän ollaan pyykkäämässä Vai mitä se on Me… 1579 Runo on Lauri Pohjanpään "Muurahaisen neuvo". Se alkaa: "Oli tullut aurinko, tullut kesä, piti sirkkojen laittaa pesä." Se runon pari, joka vetää rakennushommissa eri suuntiin, on sirkkapariskunta. Runon puolivälissä isäsirkka sanoo touhua ihmettelevälle muurahaiselle: "tässä vähän ollaan pykäämässä". Muurahainen kertoo sirkoille, että heillä muurahaisilla on tapana vetää samaan suuntaan, mutta eivät ne sirkat opiksi ota. Tämä runo sisältyy esimerkiksi seuraaviin kirjoihin: Pohjanpää, Lauri: Kaipuu ylitse ajan : valitut runot 1910-1954 (WSOY, 1989, s. 51-52) Eläinrunojen kirja / toimittanut Satu Koskimies (Kirjayhtymä, 1997, s. 202)
Tarvitsisin apua yhden runon tunnistamisessa. Minulla on tallessa paperisena Helinä Siikalan ruono yksinäisyydestä mutta en tiedä runon oikeaa nimeä enkä sen… 1185 Etsitty Helinä Siikalan runo on peräisin hänen kokoelmastaan Pysähdytään, anna kätesi (Otava, 1977). Tähän kokoelmaan sisältyviä runoja ei ole erikseen nimetty. Ne on ryhmitelty roomalaisin numeroin seitsemään erilliseen osioon. Kirjan lopusta löytyvään sisällysluetteloon kukin runo on listattu alkusäkeensä mukaan. "Mitä on yksinäisyys" on toisen osion - tai sikermän - neljäs runo.
Mistä Pentti Saarikosken teoksesta on peräisin lainaus "Suomen kieli on minulle ikkuna ja talo minä asun tässä kielessä. Se on minun ihoni." ? Kiitos! 2391 Kysymyksessä siteerattu Saarikosken runo löytyy Mia Bernerin kirjasta PS : merkintöjä suruvuodelta (Tammi, 1986), sivulta 70.
Etsin lähdettä alla olevalle hyvin käytetylle äitienpäivävärssylle. Kukakohan sen on kirjoittanut / kääntänyt: Äiti lohduttaa sadesäällä,
 äiti lohduttaa, kun… 717 Runo on varmaan peräisin äitienpäiväkortista, siis jonkun nimettömän korttitaiteilijan runoilema. Ainut tekijämerkintä, jonka löysin on "tuntematon"
Vaarini sisko lausui aikoinaan runoa, jonka nyt haluaisin löytää, kun eivät kummatkaan ole enää elossa. Muistelen, että se alkoi näin: Kevättä ilmassa,… 672 Tuota runoa ei siteerattujen sanojen perusteella valitettavasti löytynyt. Kielellisen ilmaisun perusteella kyse tuskin on varsinaisesta kirjallisesta (eli esim. jossain runokokoelmassa julkaistusta) tekstistä, jolloin mahdollisuudet sen jäljittämiseen ovat häviävän pienet. Jos joku tunnistaa tekstin, niin toivon mukaan jakaa tietonsa.
Asiakkaani haluaisi tietää miten menee runo Pikku Pekka housut sai ....riks raks...jne ja kuka sen on tehnyt? Olen etsinyt kaikki aapiset, lasten runo- ja… 1336 Arvid Lydeckenillä on runo "Ensimmäiset housut", joka alkaa: "Heikki poika, pikkumies, housut sai". Ja niinhän siinä käy, että housut sanovat "riks, raks". Voisiko asiakkaasi tarkoittaa tätä runoa? Se on ilmestynyt alun perin Arvid Lydeckenin "Isoäidin kuvakirjassa" (Otava, 1925, s. 8). Tämä runo on myös sävelletty. Sen on säveltänyt Juhani Pohjanmies, jonka nuotissa "Lauluja lapsille", 1. vihko, on laulun sanojen lisäksi nuotti kosketinsoittimelle. Nuotissa mainitaan, että sen "laulut liittyvät, paitsi viimeistä, Arvid Lydecken'in Isoäidin kuvakirjaan. Mainitun kirjan kuvat voisivat suuresti kohottaa laulujen tunnelmaa jos niitä lapsille näytetään ennen laulujen opettelemista. Nehän ovat olleet aiheena laulujen niin sanojen kuin...
Kirjastonhoitaja: Mistä kokoelmasta löytäisin Ann Thorpen runoja suomennettuina. Erityisesti hänen runonsa "Usko" kosketti minua. 492 Maailman runosydän -käännösrunoantologiassa (1998)on sivulla 655 Usko-niminen runo, joka alkaa "Minun on uskottava / että yhä olet olemassa. / Jossakin. /--". Tekijäksi on mainittu Ann Thorp, Englanti. Suomennos on Janne ja Hannu Tarmion. Muista painetuista kirjoista ei kansallisbibliografia Fennica tai käännösrunotietokanta Thorp-suomennoksia löydä. Painamattomissa lähteissä suomennoksia saattaa kuitenkin olla, esimerkiksi hengellisissä teoksissa ja/tai eri taiteiden teoksissa.
Etsin runoa, joka kertoisi 1930-luvun pula-ajasta. 663 Pula-ajan tematiikka on vahvasti esillä Arvo Turtiaisen v. 1936 ilmestyneessä esikoiskokoelmassa Muutos. Työttömyyttä ja nälkää kuvaavat mm. runot Työttömän kesää ja Äiti Maalle (miljoonien nälkäsyksynä anno 1934). Nämä runot löytyvät myös Turtiaisen kirjasta Runoja 1934-1968, joka on paremmin saatavilla kuin tuo alkuperäinen teos (Tammi, 1976. – Runot ovat sivuilla 11 ja 44). Myös Katri Valan runossa Tantalos on teemana nälkä ja työttömyys. Runo löytyy Valan Kootuista runoista (WSOY, 1958. – Sivu 277). Edellä mainittujen kirjojen saatavuuden voi tarkistaa sivulta www.helmet.fi .