Väinö Kirstinällä on runo, jossa on kohta: niinkuin suunnistaja, joka kesken kilpailun voitosta luopuen pysähtyy auttamaan haavoittunutta hirvenvasaa… |
766 |
|
|
|
Väinö Kirstinän Kuin suunnistaja, joka johtaa kilpailua (nimetty näin sisällysluetteloon runon ensimmäisen säkeen mukaan) sisältyy kokoelmaan Elämä ilman sijaista (Tammi, 1977). Se on mukana myös Kirstinän valittujen runojen kokoelmissa Runoja 1958-1977 (Tammi, 1979) ja Näköpiirissä : runoja vuosilta 1961-1994 (Tammi, 2006).
|
Kuka on kirjoittanut runon Tänä yönä jokainen meistä. Julkaistu Joulujousessa 1978. |
566 |
|
|
|
Runon Tänä yönä jokainen meistä on kirjoittanut Viljo Kajava. Runo on julkaistu teoksessa Valoksi maan päälle : Viljo Kajavan kauneimmat joulurunot (toim. Jarkko Laine, Otava, 1998).
|
Etsin runoa jossa on kohta "on tyyni nyt, ei tuule nyt, kun tuulikin on tyyntynyt" tjs. Mistä tämän alkuperäisen version löytäisin ja kuka sen on kirjoittanut? |
13829 |
|
|
|
Tämän runon metsästys ei valitettavasti tuottanut kummoistakaan tulosta. Kysymyksessä lainattu pätkä löytyy monestakin yhteydestä, mutta siihen se jää. Toisinaan runo on laitettu Eino Leinon nimiin, mutta en kuitenkaan löytänyt sitä hänen teoksistaan. Rohkenenkin väittää, että Leinon kynästä se ei ole.
Sen sijaan löysin muutamia viittauksia runoon, joka kokonaisuudessaan kuuluu:
”On tyyni nyt ei tuule nyt on tuulikin jo tyyntynyt, jos tuulis nyt niin tuuli nyt ei oliskaan tyyntynyt.” Runosta löytyy myös variaatioita, mutta yhteistä niille on leikittely "nyt" ja "tyyntynyt" sanoilla.
Kivaniemi blues -blogin kirjoittaja on julkaissut blogissaan vanhoja päiväkirjoja 1970-luvulta. Näiden tekstien joukossa on maininta kyseisestä runosta,... |
Tällaisen tekstin löysin somesta: PIHKAS Haluaisin tietää, kenen kynästä se on. Muutenkin haluaisin löytää eri murteilla kirjoitettuja runoja, varsinkin etelä… |
3204 |
|
|
|
Runo on Markku Huhdan kynästä. Huhta on julkaissut jo neljä runoteosta omakustanteina, niitä voi tilata esim. hänen omien verkkosivujensa kautta: http://www.runua.fi
Huhta ylläpitää myös Runua-nimistä Facebook-ryhmää: https://www.facebook.com/groups/652270324844753/?fref=ts Löysin kysymäsi runon juurikin tämän Facebook-ryhmän sivulta.
Lisää eteläpohjalaisella murteella kirjoitettuja runoja löytyy esim. seuraavista teoksista:
Anitta Takala-Secka: Rakkaudesta suhun
Eeva Kontiokari: Seittemää sorttia
Maire Loppi: Päläkähröksiä
Arto Juurakko: Syränvalakia
Muita murrerunoja puolestaan edustavat mm.
Kalle Väänänen: Sanarrieskoo (savolaismurteet)
Heli Laaksonen: Pulu uis(lounaismurteet)
Helvi Airo: Elämänunta ja unielämeä (Sysmän murre)
Asko... |
Saako sanomalehdessä julkaistavaan kuolinilmoitukseen lainata elossa olevan runoilijan runoa? Kiitos vastauksesta! |
3679 |
|
|
|
Ei saa lainata ilman lupaa. Runon käyttäminen kuolinilmoituksessa ei vastoin yleistä harhakäsitystä ole sallittua, ellei runon tekijänoikeudellinen suoja ole jo rauennut. Runoilijan elossaolo ei ole tässä suhteessa ratkaisevaa, vaan vasta 70 vuotta kuoleman jälkeen runoja saa vapaasti käyttää. Eino Leino kuoli vuonna 1926, joten hän on vapaa, mutta esimerkiksi Leinoa vanhempi Ilmari Kianto kuoli vasta 1970, joten hänen runonsa vapautuvat kuolinilmoituksiinkin vasta vuonna 2041.
Tekijänoikeuslaissa oleva ns. sitaattipykälä sallii kyllä suojattujen teosten lainaamisen, mutta kuolinilmoitus ei ole pykälässä tarkoitettua lainaamista.
Heikki Poroila
|
Kenenköhän kirjoittaman on runo, jonka löysin jostain muistiin kirjoitettuna: "Tule luokseni, kun ilta piirtää kuvansa ikkunaan. Varjoni on kummallinen, aivan… |
298 |
|
|
|
Välitimme kysymyksesi eteenpäin, kirjastoammattilaisten valtakunnalliselle sähköpostilistalle, mutta sielläkään ei kukaan tunnistanut kyseistä runoa. Tunnistaisikohan joku palvelumme seuraajista?
|
Olen yrittänyt päästä runouteen sisään, mutta viipyilevyys ei ole juttuni (vaikka fragmentaarisuus ja ylipäätään lyhyt kerronta taas ovat). Voisitteko… |
527 |
|
|
|
Yksi tapa lähestyä runoutta voisivat olla rocklyriikat. Voitte hakea näitä runoja verkkokirjastossammekin käyttäen asiasanaa: roclyriikka.
Tässä pari esimerkkiä rocklyriikasta ja runokirjoista, mitä kirjastostammekin löytyy:
Jim Morrisonin:Jumalat & Uudet olennot. Teoksen kuvausteksti on tämänlainen:
The Doorsin legendaarisen laulajan runokokoelma ensi kertaa suomeksi. Jim Morrisonin intensiiviset sanoitukset kiehtovat yhä samalla voimalla kuin The Doorsin perustamisen aikaan tasan 40 vuotta sitten. Runoissaan Liskokuningas sieppaa aikansa hengen kiihkeiksi kuviksi, jotka huokuvat hurmaa ja tuskaa. Shamanistinen rocklyyrikko ottaa lukijansa mukaan tutkimusmatkalle elämän esiripun taakse.
ja tässä toinen esimerkki, PELLE Miljoona,... |
Ystäväni etsii runoa, jossa olisi jotain tällaista: Kiitos kohtalolle ma että löysin sun, ja kuumin käsivarsin sun kiedoin olkapääs ja monta vuotta kesti… |
722 |
|
|
|
Runo on Aaro Hellaakosken Alttaripalvelus ja se on julkaistu kokoelmassa "Uusi runo" (1943). Runo löytyy myös kokoelmasta "Runot",
josta on ilmestynyt useita painoksia.
|
Isäni kertoi meille lapsena runoa tai ehkä laulunsanoja, joka muistaakseni alkoi "...hämärtyy jo syksyilta aurinkoinen verkallensa painuu harmaan salon taa, on… |
1692 |
|
|
|
Tämän runon on kirjoittanut Lauri Hannikainen (1889-1921), ja se sisältyy hänen romaaniinsa Erakkojärveläiset : palanen saloelämää (Otava, 1918). Pilot-kustannus on julkaissut kirjasta uuden painoksen vuonna 2008. Siitä runo löytyy sivuilta 65-67. Kirjassa sillä ei ole nimeä, se alkaa: "Hämärtyi jo syksyilta, aurinkoinen verkallensa painui harmaan salon taa". Runossa on yhdeksän säkeistöä.
Runon on säveltänyt Lauri Hannikaisen veli Väinö Hannikainen (1900-1960). Yksinlaulunuotti (lauluääni, piano, sanat suomeksi ja ruotsiksi) on julkaistu nimellä Karhunpoika, op. 10 (Fazerin musiikkikauppa, 1935, 7 sivua).
Runo löytyy lyhennetyssä muodossa nimellä Laulu sairaasta karhunpojasta Lauri Parviaisen toimittamasta Koulun laulukirjasta, ainakin... |
Hyvät kirjastonhoitajat, haluaisin tietää, missä teoksessa on ilmestynyt Solveig von Schultzin (1907–1996) runo, jonka nimi on Ruukku (alunperin kenties Kruka… |
469 |
|
|
|
Solveig von Schoultzin Krukan ilmestyi alun perin vuonna 1952 julkaistussa kokoelmassa Allt sker nu. Helena Anhavan suomentama Ruukku sisältyy Schoultzin valittujen runojen kokoelmaan Puitten takaa kuulee meren (WSOY, 1991; toinen, täydennetty laitos 1999).
|
Kysyisin runo/loruja Ahmivasta lukutoukasta |
1296 |
|
|
|
Voisikohan kyseessä olla Jukka Parkkisen runo "Lukutoukka"?
Tässä lukunäyte runosta: "Lukutoukan lehtisalin hyllyt tyhjää näyttää:/ Kun ahmittu on alin, hyllyt pitää täyttää./ Mistä uutta luettavaa toukka saisi suuhun?"
Kokonaisuudessaan runo löytyy Jukka Parkkisen runokirjasta 'Sananjalkoja metsäpolulla'(WSOY, 2004).
Myös Tuula Kallioniemen 'Lukutoukan loruissa' (Otava, 2006) on eräänlaisena johdantona tällainen: "Ah, onnea!/ Näin paljon loruja!/ Ahmaisen,/ kahmaisen/ joka kirjaimen."
|
Musiikkikirjastoväki! Löytyisikö tämän laulun nimi ja itse laulu joltain äänitteeltä? Laulettu vanhempina aikoina koulussa. Kun koivu kukkii ja tuomi tuoksuu,… |
1910 |
|
|
|
Laulun nimi on Pääskyset saapuvat. Laulu alkaa: "Te pienet linnut, te pitkäsiivet". Muistamasi säkeistöt ovat laulun 3. ja 4. säkeistö, jotka on ajateltu pääskysten laulamiksi. Kaksi ensimmäistä säkeistöä on ajateltu lasten laulamiksi. Runon on ilmeisesti kirjoittanut Arvid Lydecken, vaikka hänen nimeään ei kaikissa nuoteissa mainita. Runo löytyy myös esimerkiksi Inkeri Laurisen ja Antero Valtasaaren kirjasta Kolmas lukukirjani (WSOY, 1953, s. 193-194), jossa sen tekijäksi on merkitty Arvid Lydecken (s. 203). Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokannan mukaan se löytyy muistakin kirjoista, mutta niitä en päässyt tarkistamaan (http://lastenkirjainstituutti.fi/kirjasto/onnet-tietokanta).
Laulun on säveltänyt moni säveltäjä, ja eri julkaisuissa... |
Neuvooko Nalle Puh jossain jotain runojen kirjoittamisesta. Esimerkiksi, että täytyy mennä paikkaan, johon runot tulevat? |
2113 |
|
|
|
Kirjan Nalle Puh rakentaa talon viidennessä luvussa Puh sanoo ensin, että "joskus lauluja ilmestyy päähän" ja sitten yhdeksännessä luvussa tulee kysymyksessä jäljitetty kohta, jossa hän täsmentää: "Mutta se ei ole Helppoa -- sillä Runous ja Hyrinät eivät ole Haettavissa, ne Ilmestyvät. Eikä siinä auta muu kuin mennä sellaiseen paikkaan mihin ne ilmestyvät."
|
Tiedustelen runoa nimeltä Aamu(?). Luin lehdestä siitä, että se oli luettu Ruotsin kuningasperheen ristiäisissä. "Sinä olet koko kaunis odottava elämä,… |
876 |
|
|
|
Kyseessä lienee Karin Boyen runo Morgon, joka alkukielellä löytyy mm. täältä: http://www.karinboye.se/verk/dikter/dikter/morgon.shtml.
Boyelta on suomennettu yksittäisiä runoja mm. teoksissa Viesti mereen : antologia Ruotsin uutta runoutta sekä Runon portilla : ruotsalaisia ja suomenruotsalaisia runoja, mutta tätä runoa niistä ei löydy. Englanninkielinen versio (http://www.karinboye.se/verk/dikter/dikter-mcduff/morning.shtml) on ilmestynyt teoksessa Karin Boye : complete poems David McDuffin kääntämänä.
|
Etsin Robert Frostin runoa jossa puhutaan taiteen ja luonnon rakastamisesta, hiilloksen tai tulen hiipumisesta/sammumisesta ja että on aika lähteä. |
774 |
|
|
|
Voisikohan kyseessä kenties olla Walter Savage Landorin nelisäkeinen runo On his seventy-fifth birthday, jota Robert Frostin tiedetään siteeranneen Bread Loaf School of Englishissä pitämissään luennoissa?
Landorin runon kolme viimeistä säettä löytyvät Eeva Kilven suomentamina kirjasta Tätä runoa en unohda (Otava, 1977):
"Luontoa rakastin ja taidetta.
Lämmitin käsiäni elämän nuotiolla.
Se hiipuu, kohta on aika poistua."
|
Etsin Aaro Hellaakoski, Ristin juurella sanoja ja siihen Kaj Chydenius, säv. sekä Tommy Tabermann Rukous runoa. Myös Aaro Hellaakoski, Legenda. |
1604 |
|
|
|
Ristin juurella kulkee nimellä Pitkäperjantai.
Sanat ja sävel löytyvät nuotista
Ääni läheltä : lauluja Aaro Hellaakosken runoihin / Kaj Chydenius
Suku-forum sivustolle (http://suku.genealogia.fi/archive/index.php/t-10128.html) oli lisätty myös runon sanat:
PITKÄPERJANTAI
Ristin juurella, taakkani alla
huohotan, mielellä musertavalla:
Herra, armahda mua.
Sanasi minulle oudoiksi jäivät.
Tuttuja vain oli turhuuden päivät.
Herra, armahda mua.
Kaukana kuljin sun tahtosi tieltä
käyttäen pöyhkeän kerskurin kieltä.
Herra, armahda mua.
Itseni tunnossa huumaavassa
olin sua ristiinnaulitsemassa.
Herra, armahda mua.
Ristisi juurella, murskana aivan
nyt olen, maahan lyömänä vaivan.
Herra, armahda mua.
Aaro Hellaakoski
Tabermannin... |
Tässä pohdiskelin, että onkohan mitään tietoa mikähän kirja mahtaisi olla kyseessä. Kauan kauan sitten, joskus 2000-luvun alussa, luettiin sellasta lasten … |
614 |
|
|
|
Kaipaamasi runokirja voisi olla Tuula Korolaisen Aaveaakkoset eli Haamuhetki kullan kallis (Tammi, 2000). Siinä on runo jokaista aakkosten kirjainta kohti. Kaskelotti käy äijän onkeen Ä-kirjaimessa.
|
Missä runossa on:"Haaveet on haaveita vaikka ne kuinka kullassa ruskotelkoon" |
1216 |
|
|
|
Sangen lähelle kysymyksessä siteerattua runoa menee Otto Mannisen Pellavan kitkijä, jonka viimeinen säkeistö kuuluu näin:
"Pilvet on pilviä, vaikka ne kuinka
kullassa ruskotelkoot.
Toivot on turhia, vaikka ne kuinka
onnea uskotelkoot."
Pellavan kitkijä ilmestyi ensimmäisen kerran Mannisen esikoisrunokokoelmassa Säkeitä 1 vuonna 1905. Toki se löytyy myös Mannisen koottujen runojen kokoelmasta Runot (1950, viimeisin painos vuodelta 1992).
|
Etsin lähdetietoa Tommy Tabermannin runolle. Osaisitteko kertoa, mistä kirjasta, miltä vuodelta, kenen kustantamana ja miltä sivulta kyseinen runo löytyy?… |
1018 |
|
|
|
Runo on julkaistu kirjassa Ihme nimeltä me,
vuosi 1999 (ensimmäinen painos), sivulla 116.
Kustantaja on Gummerus (Jyväskylä).
|
Olen vasta astumassa runouden maailmaan ja toivoisin vinkkejä runoilijoista, joiden tuotanto muistuttaisi (edes jollain tavoin) Risto Rasaa tai Mirkka Rekolaa,… |
358 |
|
|
|
Jos pidät Risto Rasasta ja Mirkka Rekolasta, saattaisit ehkä pitää ainakin näiden runoilijoiden tuotannosta: Eila Kivikk'aho, Sirkka Selja, Jyrki Pellinen, Kirsi Kunnas (aikuisten runot) ja Tua Forsström.
Nuoremman polven runoilijoista myös Olli Heikkosen teokset 'Jakutian aurinko' ja 'Jäätikön ääri', sekä Sanna Karlströmin minimalistinen 'Saatesanat' -runoteos, sekä Olli-Pekka Tennilän Runeberg-palkittu 'Yksinkeltainen on kaksinkeltaista' saattaisivat myös olla sellaisia joista pidät!
Teosten saatavuustiedot voit tarkistaa pääkaupunkiseudun Helmet-aineistotietokannasta: http://haku.helmet.fi/iii/encore/home?lang=fin&suite=cobalt&advancedSea…
|