| "Oi auta opetusoppi, kun on lukossa karsserikoppi. Miten tuollainen oppilaankloppi mua saattoikin juksauttaa. Ennen oli helpompaa lapsia kasvattaa..." Mistä… |
289 |
|
|
|
Välitimme kysymyksesi edelleen, kirjastoammattilaisten valtakunnalliselle sähköpostilistalle, jos joku kollega jossakin päin Suomea muistaisi kyseisen runon! Ilmoitamme mikäli vain saamme sieltä vastauksen! Vai muistaisikohan joku lukijoistamme kyseistä runoa? |
| Kenen kirjoittama runo on: Uni toi sinut eteeni, katsoit silmiin.Tästä eteenpäin päätät sinä, sanoit. Otin sinut syliini, puristin lujaa ja olin enemmän yksin… |
505 |
|
|
|
Etsin kysymääsi kaunista runoa ja sen tekijää Lahden kaupunginkirjaston käännösrunotietokannasta sekä suomalaisten arkistojen, kirjastojen ja museoiden hakupalvelu Finnasta, mutta valitettavasti annetuilla hakusanoilla ei löytynyt vastaavaa runoa. Arvelisin runon olevan suomenkielisen tekijän, joten tarkistin myös käsillä olevista painetuista suomalaisista runoantologioista Runoista rakkaimmat : valikoima suomalaisia runoja (toim. Hannu Mäkelä, Otava 1992) sekä Katso pohjoista taivasta (toim. Jenni Haukio, Otava 2017), joista ei runoa kuitenkaan löytynyt.
Ehkä joku lukijoista tunnistaa kyseisen runon?
Finna https://finna.fi/
Lahden kaupunginkirjaston runotietokanta http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/
Runoista rakkaimmat... |
| Runo on Arvo Turtiaisen. Ei raha vaan rakkaus.? Eli oliko sen koulussa joulujuhlassa luokkana lausutun runon nimi tuo? Joulusta siinä kerrotaan, ja tuo ei raha… |
488 |
|
|
|
Hei,
Täsmäosumaa en Arvo Turtiaiselta löytänyt. Todennäköisesti oikea runo löytyy Turtiaisen Hyvää joulua -runokokoelmasta (Tammi, 1967). Kyseeseen voisi ehkä tulla esimerkiksi "Ra[u]han juhla", jossa on vahvasti esillä mainitsemasi teema. Muutamia Turtiaisen runoja löytyy vanhoista koulujen lukukirjoista, mutta nekin lienevät aiemmin kirjailijan kokoelmissa julkaistuja. Edellä mainitun kokoelman lisäksi voi selailla koottuja runoja kokoelmassa Runoja 1934-1968.
Toivottavasti näistä löytyy oikea runo. |
| Suunittelen runoa suomalaisista kappaleiden nimistä ja sen laulajasta ... esim: anna minulle piiskaa - apulanta aikuinen nainan - paula koivuniemi jne niin… |
233 |
|
|
|
Ainakin Fono.fi -äänitetietokannasta voit hakea esimerkiksi aiheella, tekijällä tai kappaleen nimellä kappaleita ja listauksessa näkyvät kappaleiden nimet ja tekijät. Kannattaa ainakin kokeilla olisiko siitä apua!
Fono.fi: http://www.fono.fi/Default.aspx
|
| Missähän runossa ja kenen kirjoittamassa runon minä kertoo siitä, miten hän 14-vuotiaana löysi metsästä mansikoita? Miten mansikoiden rönsyt veivät hänet yhä… |
561 |
|
|
|
"Olin kai neljäntoista / kun hämmästyin kuusimetsässä. / Olin vastikään tullut pois sananjaloista / ja näin mansikan / paikassa jossa ei pitänyt olla edes lehtiä. / Söin sen, vähän matkan päässä oli toinen / ja jälleen vähän matkan päässä, aina vähän matkan päässä / yhä lisää."
Näin runoili Maila Pylkkönen vuonna 1975 ilmestyneessä kokoelmassaan Marjamiesnaisen muistiinpanoja. Sisällysluetteloon runo on nimetty ensimmäisen säkeensä mukaan (Olin kai neljäntoista). |
| En löydä mistään runoa, josta tein esitelmän lukioaikana. En muista runoilijaa, se saattaa olla Saima Harmaja tai Aila Meriluoto. Yhden säkeen muistaisin… |
373 |
|
|
|
Välitimme kysymyksesi eteenpäin, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle, jos joku kollega jossakin päin Suomea muistaisi kyseisen runon. Ilmoitamme mikäli saamme sieltä vastauksen! Vai muistaisikohan joku palvelumme seuraajista?
|
| Etsin runoa, jossa on kohta "Sinne pohjaan sydämen äidin kuvan ihanan piirsi käsi Jumalan. Tuuli hiekan hajoittaa, sydän äidin pitää saa." Toinenkin pulma on… |
682 |
|
|
|
Etsitty runo lienee Oiva Paloheimon Lapsen sydän, vaikka aivan sanatarkasti se ei kysymyksessä esitettyä vastaakaan:
- "Tänne, pohjaan sydämen,
äidinkuvan ihanan
hymys katse Jumalan."
---
Tuuli hiekan hajoittaa,
sydän äidin pitää saa."
Jeesus-lapsesta ja savilinnusta kertovasta vanhasta suomalaisesta legendasta on olemassa useita hieman toisistaan poikkeavia versioita. Esimerkiksi Savilinnut-niminen variantti löytyy Aatto Kaljusen, Briitta Karemon ja Taimi Metsikön Aapisesta (Valistus, 1959). Martti Haavion kirjassa Luojan linnut ja muita karjalaisia pyhäintaruja (WSOY, 1957) se esiintyy nimellä Luojan linnut. Kotikasvatuskeskuksen julkaisemassa kirjassa Vuorokeskusteluja (1922) sen on kuvaelmaksi muokannut Arvid Lydecken nimellä Jeesus-... |
| Kenen runosta on lause: "Aika on kaiken aikaa."? |
264 |
|
|
|
Juhani Peltosen kolmirivinen runo alkaa juuri tuolla lauseella. Runo on kokoelmasta Välimatkakirja (1984). Saat koko runon sähköpostiisi. |
| Pitäisi saada selville, miten on suomennettu Lewis Carrollin Jabberwocky-runon kolmannen säkeistön ensimmäinen säe "He took his vorpal sword in hand". Kiitos! |
835 |
|
|
|
"Sanasta miekkaan poikanen tarttui" - Pekoraali, suomentaneet Kirsi Kunnas ja Eeva-Liisa Manner (Liisan seikkailut ihmemaassa ja Liisan seikkailut peilimaailmassa. Gummerus, 1974)
"Poika otti aseen käteen, miekan jänkkyisän" - Monkerias, suomentanut Alice Martin (Alice peilintakamaassa. WSOY, 2010)
"Vorpalkalpoineen kulki hän kauan" - Jappervokkeri, suomentanut Eero Korpinen (Tuli & savu : runouslehti, 1/2013) |
| Kuka on kirjoittanut runon käki alkaa sanoin :Olen boheemi, laulaja huoleton, olen syntynyt köyhäin hoitoon... |
460 |
|
|
|
Käki on Lauri Pohjanpään runo vuonna 1962 julkaistusta kokoelmasta Lastenrunoja. |
| Metsässä putkahti mieleeni runon alku; neulasmetsässä oksien alla kostea sammal nukkuu...miten jatkuu ja kenen runo? Kiitos |
747 |
|
|
|
Neulasmetsissä oksien alla nukkuvasta kosteasta sammalesta runoili Helvi Juvonen esikoiskokoelmansa Kääpiöpuu (WSOY, 1949) runossa Tuhka ja sammal. Kysymyksessä muistellut säkeet ovat runon "sammalosuuden" eli jälkimmäisen säkeistön alusta; ensimmäinen säkeistö keskittyy tuhkaan.
- Neulasmetsissä, oksien alla
kostea sammal nukkuu.
Unisten purojen reunamalla,
maanteillä, metsissä oksien alla
huolen hiukkanen hukkuu. |
| Missä Bo carpelan kirjassa on runo "rajaton" |
233 |
|
|
|
Carpelanin suomennetuista runokokoelmista ja -valikoimista en tämän nimistä runoa onnistunut löytämään. Kokoelmaan Diktamina (Otava, 2004) sisältyvä säkeellä "Pimeydestä veitsellä viilletty jäänpunainen haava" (s. 66) alkava runo päättyy sanoihin "ja taivas rajaton, yhtä selittämätön kuin rajaton kuolema" (suomennos Pentti Saaritsan). Voisikohan tämä ehkä olla etsitty teksti? |
| Pekka Strengin & Olympia Orkesterin Unen maa albumilla on Suruperhonen ja Sinä Aamuna nimiset kappaleet, joiden sanoitukset ovat Arja Kanervan käsialaa. Onko… |
507 |
|
|
|
Arja Kanervalta ei ole julkaistu runokokoelmia, emmekä löytäneet mainintaa siitä, että runoja olisi julkaistu esimerkiksi jossakin lehdessä. Mikäli kysyjää kiinnostaa, miten tekstit ovat päätyneet Strengin levytykseen, Kanerva on Helsingin Sanomien haastattelussa 10.10.2015 kertonut tutustuneensa Strengiin 1960-luvulla Ylioppilasteatterissa ja antaneensa tälle runojaan sävellettäviksi.
Helsingin Sanomien haastatteluun pääset oheisesta linkistä:https://www.hs.fi/ihmiset/art-2000002858559.html |
| Kuka on kirjoittanut usein muistovärssynäkin käytetyn runon: (Tässä ilm vain osa) Et ole ikiunessa, et ole poissa Olet tuhat tuulta puistikoissa, olet valon… |
2868 |
|
|
|
Valitettavasti runon tekijä ei selvinnyt, vaikka sen voi tosiaan monista paikoista lukeakin. |
| Keiden runoilijoiden nämä lemmikin menetyksestä kertovat runot ovat? Runo 1: Nousin selkään pyrstötähden, valon maahan kulkemaan. Älä sure, että lähdin, … |
8693 |
|
|
|
Näiden netistä löytyvien runojen tekijä/tekijät ei valitettavasti selvinnyt. |
| Miten nämä otteet Paavo Haavikon runoista mahtavat kuulua suomeksi: Politik, att göra det möjliga tills det till slut blir omöjligt JA Stormakterna skriker, im… |
293 |
|
|
|
Molemmat sitaatit ovat kirjasta Viisi sarjaa nopeasti virtaavasta elämästä (Arthouse, 1987), sarjasta II:
8.
Politiikka, mahdollisen tekemistä
lopulta mahdottomaksi.
14.
Suurvallat huutavat, tuskasta, aseihinsa
kahlehdittuina.
Aseet estävät niitä käymästä sotaa. |
| Ovatko alla olevat lasten lorut/runot kaikki vanhoja kansanloruja vai onko niillä vielä tekijänoikeus voimassa? Onko teillä tietoa asiasta...? - Körö körö… |
3850 |
|
|
|
- Körö körö kirkkoon on lastenlaulu, jonka sävel ja sanat ovat tuntemattoman tekijän.
- Kierrän, kierrän kaupunkia on suomalainen kansaruno.
- Harakka hyppii maassa on kansanloru.
- Harakka huttua keittää on suomalainen kansanlaulu.
- Tässä on isä tukeva, tässä äiti puuhaisa on suomalainen lastenloru.
- Veetään nuottaa on kansanloru.
- Maanantaina makkarat tehtiin on suomalainen kansanruno.
- Leivon, leivon leipäsiä on suomalainen kansanruno.
Tiedot löytyvät Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokannasta: https://prettylib.erikoiskirjastot.fi/snki/lastenjanuorten.htm) Monet loruista/runoista on myös sävelletty. Sävellysten tekijänoikeudet on erikseen selvitettävä.
|
| Kenen runoilijan omakuva sisältää säkeet: on paksu nahka läskipohjanahka - - - äkämän nostaa |
523 |
|
|
|
Säkeet ovat peräisin virtahevon omakuvasta, jonka on runoillut Eeva-Liisa Manner. Runo Virtahevonen sisältyy hänen vuonna 1956 julkaistuun kokoelmaansa Tämä matka.
"On hyvä nahka, pohjanahka, / ja läski, läskipohjanahka, / niin hyvä, että kun pyssymies / haulin ampuu, se niukan napsahtaa, / pysähtyy puolitiehen, äkämän nostaa." (s. 38) |
| Kenen runo tai oikeastaan laulu on : Ei liikahda lehti, ei laulut kaiu, ei tuulonen tuomen tuoksuja tuo, ei kaitsevan paimenen torvet raiu, ei vaarat vastahan… |
533 |
|
|
|
Laulun nimi on ”Syysyö” tai ”Syys-yö”. Sen ovat säveltäneet sekä Emil Kauppi että R. Raala eli Berndt Sarlin.
Emil Kaupin sävellys sisältyy ainakin nuotteihin Kauppi, Emil: ”Sekaäänisiä lauluja. Toinen vihko” (Luukkonen, 1909), ”Työväenopiston laulukirja : nuottipainos” (Otava, 1928) ja ”Laulukirja” (Kulutusosuuskuntien keskusliitto, 1936). Missään näistä nuoteista ei tämän laulun kohdalla mainita erikseen sanoittajaa, vaikka muiden laulujen yhteydessä sanoittajan nimi mainitaan. Myöskään Hanna-Maija Härmän kirjassa ”Emil Kauppi : säveltäjä ja musiikkimies” (Suomen työväen musiikkiliitto, 1979) ei sanoittajaa mainita.
R. Raalan sävellys sisältyy nuottiin Raala, R: ”Laululeivonen: kokoelma kaksiäänisiä koululauluja” (järjestänyt Anna... |
| J. H. Erkon runo: "Kiehu kattila, siitä sappea, jolla pyörrytä ihmishenkeä." |
382 |
|
|
|
Etsitty J. H. Erkon runo on nimeltään Viinanpolttajan sanat. Se on alun perin julkaistu Erkon kolmannessa Runoelmia-kokoelmassa vuonna 1876.
https://www.finna.fi/Record/doria.10024_100869 |
Kysy kirjastonhoitajalta