poems

Tilaa aihepiirin poems RSS-syöte
2638 osumaa haulle. Näytetään tulokset 1021–1040.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Etsin tietääkseni Yrjö Jylhän runoa, jossa on säe: otatko iskun vastaan annatko myöskin sen hymyillen ainoastaan lomaan lyöntien Tietäisittekö, mistä teoksesta… 285 Kysymyksen säkeet ovat Jylhän runosta Haaste, joka sisältyy kokoelmaan Viimeinen kierros : urheilurunoja (WSOY, 1931).
äitini kirjoitti minulle lohduksi teini-iän keskellä runon jonka alkuperää hän ei tiennyt. Enkä ole sitä vuosien saatossa selville saanut, kuka tämän runon on… 604 Onpa kinkkinen kysymys! Runojen alkuperää ei ole useinkaan niin helppoa selvittää. Kukaan vastaajistamme ei tuntunut tietävän etsimääsi runoa. Muistaisikohan kukaan palvelumme seuraajista? 
Mahtaako W.H.Audenin runoa "The More Loving One" löytyä suomeksi jostakin? 365 Linkki maailman runouteen -runotietokannan mukaan W. H. Audenin runon "The more loving one" on suomentanut Pentti Saaritsa. Runon suomenkielinen nimi on "Se joka rakastaa enemmän" ja se on julkaistu kirjassa "Salaperäinen seurue : runoja jotka tulivat ja jäivät" (WSOY, 1997, s. 38). Kirjan alussa on yksi Tuomas Anhavan suomentama runo, mutta muut runot ovat Pentti Saaritsan suomentamia. Linkki maailman runouteen on käännösrunouden viitetietokanta, jota ylläpitää Lahden kaupunginkirjasto: http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI  
En oikein saa selvitettyä, että minkä vuosiluvun laittaisin Eino Leinon runon Syysmetsässä julkaisuvuodeksi tai muuksi viitteeksi? Mitä ne miettivät pienet… 308 Eino Leinon runo Syysmetsässä on vuodelta 1924 kokoelmasta Shemeikan murhe. http://kaino.kotus.fi/korpus/klassikot/teksti/leino/leino_1924_shemeikan.xml https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1413810?term=Leino&term=Leinon&term=Syysmets%C3%A4ss%C3%A4&page=3
Mistä runosta on säkeet: ”En tunne tulevaa en mennyttä mä muista.” 264 Kukaan vastaajistamme ei tunnistanut antamiesi tietojen perusteella etsimääsi runoa. Muistaisikohan joku palvelumme seuraajista?
Etsin runoja, joissa aiheena on huvila tai kesämökki. 2956 Tässä muutama kirja Helmet-hausta joissa ainakin nimikkeessä lukee mökki tai huvila. Ruu ja tipu mökillä / Antti-Jussi Valkamahttps://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2297827?lang=fin   Unohduksen huvilat : runoja / Matti Paavilainenhttps://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1443249?lang=fin Lainatut kumisaappaat lonksuvat jalassa : kesämökkirunoutta ja valaistumisen luonnoksia 2001-2012 / Juho Nieminenhttps://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2167878?lang=fin Lisäksi Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokannasta  löytyy joitain lastenrunoja kun kirjoittaa sanahakuun asiasanat huvilat, kesämökit, mökit jokaisen sanan yksitellen ja vaihtaa Tekijä-valikosta Luokan ja laittaa siihen runoluokan 82.2 Onnet-tietokanta https://...
Hyvää yötä rakas runokirja. Runot sivulla 35 ja 48 Inari seurakunta järjestää runoillan Yhteisvastuun keräykseen Olisi tarkoitus nämä kaksi runoa esittää Jos… 250 Kirjasampo.fi on suomalaisten kirjastojen kirjallisuusverkkopalvelu. Meillä ei ole tekijänoikeuksia sivuilla kuvailtavien aineistojen sisältöihin. Runojen esitysluvat on pyydettävä Sanastolta, https://www.sanasto.fi/runojen-esitysluvat-sanastosta/, heidän lupakaupastaan, https://luvat.sanasto.fi/
Asiakas kaipailee Mummon joulukirkko-runoa. Muistelee Anna-Maija Raittilan runoksi. Löytyisiköhän mistä? 307 Valitettavasti tätä runoa ei löytynyt. Anna-Maija Raittilan Kootut runot -teoksesta sitä ei löytynyt eikä myöskään Juhla on runojen aikaa (toim. Liisa Majapuro). Tunnistaisikohan joku lukijamme?
Omistan TS Eliotin runokokoelman Autio maa Otavan 1. painoksen vuodelta 1949. Kovakantinen ja kannessa Delfiini. Olen pitkään laittanut hakuun, mutta missään… 168 T. S. Eliotin runojen kokoelman Autio maa : neljä kvartettia ja muita runoja ensimmäistä painosta vuodelta 1949 on eri kirjastojen kokoelmissa. Löydät näitä kirjastoja esimerkiksi Finna.fi-hakupalvelulla ja Melinda-metatietohaulla. Järjestä hakutulos niin, että tuloslistassa ovat ensimmäisenä vanhimmat. https://finna.fi/ https://melinda.kansalliskirjasto.fi/F/?func=find-b-0&con_lng=fin&local_base=fin01_opac
Ei kai kuolinilmoituksen värssyn julkaisemiseen tarvita lupaa kustantajalta tai vastaavalta? Katsoin täältä annettua ohjetta Martti Lindqvistin tekstiin, jota… 444 Runot nauttivat tekijänoikeudesta niin kuin muutkin kirjalliset teokset, joten niiden julkaisemiseen tarvitaan lupa, https://www.sanasto.fi/tietoa-tekijanoikeuksista/ Samalla sivulla kerrotaan, että siteeraamiseen ei tarvita lupaa, mutta kuolinilmoituksessahan ei ole sitaatista kyse.
Onko mitääsn vakiintunutta tapaa kirjoittaa esim. runon jälkeen tekijää, vuosilukua ja teosta, josta runon lainaus on peräisin esim. Eino leino, Syysmetsässä… 380 Löysin aiheesta sivun, jossa oli ohjeita siihen, miten viitataan johonkin runolähteeseen. Linkki alla:  http://www.xn--minjanikk-02ad.fi/AeI-3-Kirjallisuuden-keinoja-ja-tulkintaa/Runous/Kuinka-runoon-viitataan/mobile/ 
Surunvalittelu runo englanniksi? 1573 Lähdin etsimään runojen englanninkielisiä versioita Helmet-haulla. (sukunimi, etunimi ja rajaukset aineisto ja kieli) Claes Anderssonilta löytyi kaksi englanniksi käännettyä runokirjaa. What became words  ja Poems in our absence. Niistä voisi löytyä sopiva runo. https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sandersson%20claes__Ff%3Afacetmediatype%3A1%3A1%3AKirja%3A%3A__Ff%3Afacetlanguages%3Aeng%3Aeng%3Aenglanti%3A%3A__Orightresult__U__X0?lang=fin&suite=cobalt Eeva kilvellä voi myös olla mukavia runoja. Helmetistä löytyy englanniksi hänen kirjansa A landscape blossoms within me. https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Rb2193418__Skilpi%20eeva__Ff%3Afacetmediatype%3A1%3A1%3AKirja%3A%3A__Ff%3Afacetlanguages%3Aeng%3Aeng%3Aenglanti%3A%...
Etsin suomalaista runoa nimeltä Putoaminen. Kyseessä on pitkähkö vapaamittainen runo, jossa ollaan ainakin jossain vaiheessa sairaalaympäristössä. Minulla on… 299 Aura Nurmen runoista ei tuollaista runoa löytynyt, eikä tekijä tai runo valitettavasti muutenkaan selvinnyt. Tuntisiko joku lukijoista sen?
Onko J. W. Goethen runoa Schatzgräber (Aarteenkaivaja) suomennettu. Usea säveltäjä on sen tulkinnut, ja kiinnostaa tietää löytyisikö siitä laulettava suomennos. 194 J. W. Goethen runon Der Schatzgräber (1815) on suomentanut Otto Manninen. Suomennos Aarteenkaivaja sisältyy teokseen Johann Wolfgang von Goethe: Runoja (1928). Muita suomennoksia runosta ei löydy. http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/ http://laura.siba.fi/xwiki/bin/view/Laura/WebHome https://finna.fi/
Jouduin kansakoulussa lausumaan ensimmäisellä tai toisella luokalla koulun juhlissa lausumaan pätkän olikohan se runosta. En muista muuta siitä kuin tämän… 249 Katkelma on Heikki Asunnan runosta Metsämökin joulu. Runon voi lukea esimerkiksi teoksista Armahin joulunaika : valikoima jouluaiheisia runoja (toim. Eero Salola, 1945), Lausuntarunoja nuorelle väelle (toim. Eero Salola, 1958) ja Lukemisto Suomen lapsille : 4, Polvesta polveen (Airila – Penttilä – Salola) sekä teoksesta Tämän runon haluaisin kuulla. 3. (toim. Satu Koskimies ja  Juha Virkkunen, 2000). https://finna.fi/
Löytyisikö Hadrianuksen runon suomentajaa? Suomennos alkaa näin: "Sieluni herkkä ja leijuva". Kyseessä on siis Rooman keisari (Caesar Publius Aelius Traianus… 215 Wikipediaan on tosiaan kopioitu käännös, joka löytyy teoksesta Arto Kivimäen ja Pekka Tuomiston Rooman keisarit. Löydän toisen käännöksen ja sille tekijänkin, mutta omista luentomuistiinpanoistani. Ne ovat peräisin Tuomo Pekkasen Rooman keisariajan runoutta käsittelevälltä luentokurssilta. Se on ymmärtääkseni Tuomo Pekkasen oma käännös. Sieluni häilyväinen, hieno, ruumiini vieras ja seuralainen, nyt sinä poistut kalpeaan, kylmään, alastomaan paikkaan, etkä enää laske leikkiä tapasi mukaan. Jos käännös on julkaistu jossakin, se on todennäköisesti joko jossain antologiassa tai mahdollisesti artikkelissa. Kanava-julkaisussa oli Klassikko-osasto, jossa julkaistiin artikkeleita, joihin usein sisältyi käännöksiä antiikin teksteistä. En...
Musiikkiosasto: Onko Topeliuksen sanoittama ja Mozartin säveltämällä KOM hör min vackra visa löydettävissä suomenkieliset sanat? 260 Mozartin säveltämään lauluun ”Sehnsucht nach dem Frühling”, KV596, on olemassa ainakin kaksi suomenkielistä sanoitusta: P. J. Hannikaisen ja Kari Rydmanin.  Esimerkiksi Yleisradion Fono-tietokannassa P. J. Hannikaisen sanoitus on merkitty Zacharias Topeliuksen sanoituksen käännökseksi, mutta omien havaintojeni perusteella se ei sitä ole. Hannikaisen sanoitus on joissakin julkaisuissa nimellä ”Vuodenajat”, joissakin alkusanojen mukaan nimellä ”Kun kevät kaunis tuli”. Hannikaisen sanoituksessa on viisi säkeistöä, joissa kuvaillaan eri vuodenaikoja ja lopuksi iloitaan uudesta keväästä ja kiitetään Luojaa. Topeliuksen sanoituksessa on vain kaksi säkeistöä, joissa ylistetään Jumalaa, joka nähdään luonnossa kaikkialla. ”Vuodenajat” sisältyy...
Onko Anna Ahmatovan Requiemia suomennettu kokonaisuudessaan? 749 Runoantologiasta Salaperäinen seurue : runoja jotka tulivat ja jäivät (WSOY, 1997) voit lukea Anna Ahmatovan runoelman Requiem kokonaisuudessaan Pentti Saaritsan suomentamana.  Marja-Leena Mikkolan suomennos Requiemistä on luettavissa teoksesta Anna Ahmatova: Valitut runot (Tammi, 2008). Teosten saatavuuden Helmet-kirjastoissa voit tarkistaa Helmet-haulla. https://www.helmet.fi/fi-FI http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/    
Löytyisikö runo, joka loppuu suurinpiirtein näin: "Eikä se metsä ollut synkeä lainkaan, sehän on tuttu ja tuoksuva. Ei ole vuorella vankia ja kotonaan nukkuu… 374 Kyseessä on Aila Nissisen runo "Onko se totta?", joka löytyy kirjasta "Pieni aarreaitta 3 Runoaitta" WSOY 1993 ja  lukukirjasta "Lasten oma lukukirja" vuodelta 1958.
Haluaisin tietää, miten on käännetty Francesco Petrarcan runon Italia mia (Rerum vulgarium fragmenta, canzone nro 128) säkeet 93-96: Virtù contro a furore… 507 Elinan Vaaran suomentamassa kokoelmassa Sonetteja Lauralle (1966) ei ole kaikkia sonetteja.Siinä ei valitettavasti ole kyseistä sonettiakaan (128. sonetti).   Tyyni Tuulio on suomentanut kyseisen kohdan näin: [Kun merkin vain se saa, niin muinaiskunnollansa] se vimmaa vastaan nousee sotimaan. Oi Italian kansa, viel' uljuus rinnastas ei kuollutkaan!   Maailmankirjallisuuden kultainen kirja. [6] : Italian kirjallisuuden kultainen kirja (toimittanut Tyyni Tuulio, WSOY, 1945)