poems

Tilaa aihepiirin poems RSS-syöte
2638 osumaa haulle. Näytetään tulokset 961–980.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Miten menekään Arvid Lydeckenin kevät runo? Alkaa: kevät on tullut ummetus jo aukee... 249 Arvid Lydeckenin Kevätlaulun voi löytää esimerkiksi Aukusti Salon Uudesta aapisesta, josta ilmestyi toistakymmentä painosta vuosina 1919-55. https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1927392?term=Kev%C3%A4tlaulu&term=Lydecken&page=67
Olen syntynyt -63. Äidilläni oli runokirja, missä valkoinen kansi ja japanilaisia piirustuksia. Monessa haikussa kerrottiin luumunkukista ja kirsikankukista. … 361 Voisikohan etsimäsi kirja olla joku näistä: Kirsikankukkia : Japanin klassillisten runojen suomennoksia (WSOY, 1951)  https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Auc0a8d925-3032-40c7-a869-2… Kuuntelen, vieras : valikoima klassillisia japanilaisia tanka-runoja (suomentanut Tuomas Anhava, Otava, 1977) Japanilaisia runoja (suomentanut G.J. Ramstedt, WSOY, 1953)https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Aua0f29d25-6a60-40f2-bc86-e… Kevään kukat, syksyn kuu: kootut tankarunot (suomentanut Tuomas Anhava, useita eri painoksia)
Olen miettinyt erästä runoa, jossa on aiheena voikukkien untuvapallot ja pieni poika, joka pyytää, ettei kertoja puhaltaisi niitä palloja hajalle. Kumminkin… 466 Olisikohan kyseessä ehkä Oiva Paloheimon runo Kadonnut enkeli kokoelmasta Vaeltava laulaja? Siinä runon kertojaminä muistelee lapsuuttaan ja häntä niityllä joka puolelta saartaneita voikukkien untuvapalloja. Yhtä sellaista katsellessaan hän näkee untuvapallon takana pojan, "ikäänkuin / minä itse olisin siinä / noin maannut hymyssäsuin". Kertoja puhaltaa pallon hajalle ja poika katoaa. Toisen pallon luona hän näkee pojan taas, nyt itkuisena. "Hänen silmänsä rukoilivat: / Älä puhalla, oi et saa, / joka ainoa särkyvä pallo / sun sydäntäs haavoittaa." Runon minä hajottaa tämänkin pallon; poika on jälleen poissa eikä tule enää. "Mitä tehnyt mä olinkaan. / Yhä etsin kyynelsilmin / hänen hyviä kasvojaan."
Mistä löytäisin vienankarjalaisia runoja tai sanontoja? Teeman kevät/kesä/onni/onnittelu. Vienakarjalaksi tai suomeksi. 579 Alla on linkki, josta löytyy Oulun kaupunginkirjaston ja muiden Outi-kirjastojen kokoelmien Karjala-aiheisia runoja joko karjalan tai suomen kielellä. Se, millä karjalan murteella runot on kirjoitettu, ei selviä kirjojen tiedoista.  https://outi.finna.fi/Search/Results?limit=0&filter%5B%5D=%7Eformat%3A%220%2FBook%2F%22&filter%5B%5D=%7Egenre_facet%3A%22Runot%22&dfApplied=1&lookfor=runot++karjala&type=AllFields Vienanmurteisia runoja on alla. Nämä kirjat eivät ole Outi-kirjastojen kokoelmissa, mutta kirjoja voi kysyä kaukolainaan omasta kirjastosta: - Suomen kansan vanhat runot 1: Vienan läänin runot, 1908 - Jukka-Pekka Wuorikoski, Mössi Kontie: meccärunoja lapsille, 2013 - V. Tarkiainen, Karjalan laulu: valikoima...
Kenen kirjoittama on runo Toukokuu? -Hei, Tarzan! sanoo Jane ja keinuu ohi pyykkikoppa lanteillaan. Nokkosperhonen kömpii makuupussista, omenpuut kaivavat… 510 Välitimme kysymyksesi valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle, mutta sielläkään ei kukaan kollega tuntunut etsimääsi runoa muistavan. Yksittäisiä runoja on usein vaikea jäljittää, koska mitään kattavaa asiasanoitusta niistä ei ole kirjastojenkaan tietokantoihin tehty. Muistaisikohan kukaan palvelumme seuraajista kyseistä runoa?
Onko Katajanokasta runoja? Mistä niitä löytäisin? 245 Arvo Turtiaisen teoksessa Minä paljasjalkainen on ainakin yksi runo, joka liittyy myös Katajanokkaan; ”Arska Stadista”. Ilpo Tiihosen kirjassa Ei-Kaj Plumps: Hyppyjä Helsinkiin on Katajanokka mainittu parissa runossa muiden kaupunginosien lisäksi. Matti Paavilaisen teos Muistoja Pohjolasta sisältää Helsinki-aiheisia runoja, Katajanokkakin selvästi mainittiin ainakin parissa runossa. Juha Saarisen teoksessa Niin minäkin sinua on yksi runo, jossa on aiheena ratikkamatka välillä Katajanokka – Munkkiniemi. Heikki Niskan lastenrunoteoksesta löytyy runo 'Jäänmurtajan uni', jossa ollaan Katajanokalla.    Teosten saatavuustiedot voit tarkistaa pääkaupunkiseudun Helmet-verkkokirjastosta: https://www.helmet.fi/fi-FI
"Vähänpä tiesin, että päivät, jotka tulivat ja menivät, olivat elämä". 939 Kyseessä on ruotsalaisen Stig Johassonin kaksirivinen runo Förlusten.  https://www.poeter.se/Las+Text?textId=981212 https://sverigesradio.se/p1/dagensdikt/apr01.htm      
Tauno Koskelan runo joka alkaa sanoin Koko suvisen yön olen... Miten jatkuu? 691 Runo on nimeltään En enää etsi sanoja ja jatkuu näin: ”Koko suvisen yön olen saarta kiertänyt ja vedenrajasta sinulle sanoja etsinyt.” Koko runo löytyy Tauno Koskelan runokokoelmasta Monterilai : runoja kahdella kielellä (Länsi-Suomi, 1996). Runo on myös kuunneltavissa Tauno Koskelan itse lausumana osoitteessa http://www.raumakuvasto.fi/index.php?url=http://www.raumakuvasto.fi/tiedosto.php?id=1225 
Ystäväni kaipaa runoa, loppu kuuluu Lapsi jokainen ihan oikea pieni ihminen Helakisa ? 310 Olisikohan kyseessä Kaija Pakkasen runo "Sinulle kirjoitan":   "Minä kirjoitan sinulle runon, ihan pienen ja yksinkertaisen, niin että kaiken ymmärrät.   Sinä minulle hymyn säteilet,  sen suloisen, niin suloisen, minä taas hymystä runon teen.   Ja kohta ei teidä kumpikaan, kuka kirjoittaa, kuka hymyn suo, sinä, minä tai sinä - sama tuo.   Sinä juuri olet lapsi jokainen, niin tärkeä, pieni ihminen."   Runo löytyy muun muassa Kaija Pakkasen runokokoelmasta "Runoretki", vuodelta 2001.
Kysyin jo aiemmin huhtikuussa runoa,josta mielessä on vain sanat :kuollut luonto herää eloon. 364 Alpo Noposen runosta Elämän kouluun on kysytty palvelussa aiemmin. Pääset lukemaan kysymyksen vastauksineen täältä: https://www.kirjastot.fi/kysy/loytyyko-tietoa-vanhasta-kevatrunosta-alkaa). Vastauksesta löytyy lähteitä, mistä Noposen runo löytyy.  Noposen runon 1. säkeistössä käsitellään luonnon heräämistä seuraavalla tavalla:  Nyt kevät on. Nyt luonto herää. Povensa auliin avaa maa, salolla kielo tekee terää, luo vaahder vaippaa vihantaa; nyt orastaa jo pellon multa, siin’ armas kohta viljakulta maanmiehen auvoks aaltoaa.   "Kuollut luonto herää eloon" -säe ei siis ole suoraan ainakaan Noposen runon tästä versiosta. Muuten se sopii aika hyvin kuvailuusi. 
Anna-mari Kaskisen runo jossa kerrotaan helminauhasta? Kiitos 1018 Kyseessä saattaisi olla Edvard Eversin virsi, jonka Kaskinen on vuonna 1996 kääntänyt Ruotsin kirkon virsikirjaan nimellä Helminauhat, niityt lauhat.
Kuukausi-runo, josta en muista tekstiä tammi-,huhti-ja marraskuun osalta 3163 Etsitty runo on Valistuksen vuonna 1959 julkaisemasta Aapisesta, jonka ovat laatineet Aatto Kaljunen, Briitta Karemo ja Taimi Metsikkö. Sisällysluettelon mukaan tämän Kuukaudet-runon on kirjoittanut Briitta Karemo.
Haen Larin Kyöstin runoa, josta tiedän vain lauseita... 297 Etsitty Larin-Kyöstin runo on Mahorkka-Mikon lohdutus, joka ilmestyi alun perin kokoelmassa Pilan pippuria ja ivan suolaa (Gummerus, 1921). Tämän lisäksi se sisältyy mm. Larin-Kyöstin runojen valikoimaan Lausujan runoja (Gummerus, 1948) ja suomalaisen huumorin antologiaan Hymyjen kirja (Otava, 1942).
MIstähän löytyisi runo Häkkilintu. Runossa on mm. seuraavanlainen säe "Se pieni häkkilintu, se keltasiipinen, sen sydän syrjin nyyhkii kaihossa vapauden. Se… 461 Kyseessä on Eero Salolan runo Häkkilintu. Runo on julkaistu ensimmäisen kerran Eero Salolan ja Eino Keskisen toimittamassa teoksessa Lausuntarunoja nuorelle väelle (1928). Runo sisältyy myös esimerkiksi oppikirjaan Lukutunnin kirja : 6, Lukemisen oppikirja kansakoulun VI tai V luokalle (toim. Eero Salola ja Otro Kontturi, 1965) sekä Laila Hirvisaaren toimittamaan kokoelmaan Elämäni runot (2009). Saat runon sähköpostiisi.
Muistelen kevätrunoa, jossa sanotaan jokseenkin ”näin kun ensimmäinen lehti lensi puuhun”. Kenen runosta mahtaa olla kysymys? 413 Kyseessä on Anne Kinnusen lyhyt, kolmirivinen runo Kevät. Runo on luettavissa teoksesta Runoja sinulle (1979, toim. Maria Ahlstedt ja Marita Kansikas-Koivunen) Saat runon sähköpostiisi.        
Miten meni runo jan Andersson ja kuka sen kirjoitti 201 Runo on Mika Waltarin ja se löytyy kirjasta Mikan runoja ja muistiinpanoja 1925-1978.
Onko kukaan kääntänyt Mustapään runoa "Muisto" ruotsiksi? Olen kuullut, että sekä Saarikoskella että Mia Bernerillä olisi ehkä oolut jotain yritelmiä ainakin… 331 Emme löytäneet tietoa, että Mustapään Muistosta olisi varsinaista julkaistua ruotsinnosta, joskin epävirallisia yritelmiä on olemassa. Mia Berner kertoo muistelmateoksessaan PS - Merkintöjä suruvuodelta (Tammi 1986, s. 225-226, suom. Liisa Ryömä) hänen ja Saarikosken puhuneen Mustapään kääntämisen vaikeuksista ja Muisto-runosta: Varsinkin yhdestä runosta puhuimme usein ja eräänä päivänä Pentti pani pöydälle yrityksensä numero kaksi. Ei lopullisena ruotsalaisena tulkintana, ei hän uskonut siihen pystyvänsä, mutta lähinnä lähtökohdaksi jatkuville keskusteluillemme ja avuksi minulle, mikäli tohtisin ryhtyä hiomaan pidemmälle Pentin luonnosta. Minä tohdin, yksityiskäyttöön, mutta emme koskaan harkinneet julkaisemista tällä vaikealla alueella...
Sain syntymäpäiväkorttiin kauniin runon, jossa ei ollut tekijää. Onko tästä tietoa? Ettemme uuvu Kuka kestäisi nähdä kaiken, löytää ja ymmärtää tarkoitukset… 469 Runon tekijä on Pia Perkiö. Runo on julkaistu Perkiön kokoelmassa Tulla kohdatuksi, kuulluksi (Katharos 2006). Se löytyy myös hänen Kuin olisi jo kevät: valittuja runoja -kokoelmasta (Kirjapaja 2020).
Etsisin pääsykokeita varten hauskaa, humoristista monologia tai vapaamittaista modernia runoa, joka sopisi nuoren suuhun:) monologissa voidaan käsitellä… 548 Ainakin Anja Erämajan runoteoksessa Kuuluuko tämä teille (Wsoy, 2009) on humoristisia monologeja, roolirunoja. Runoteos kertoo kerrostalon eri-ikäisistä asukkaista, jokaisessa kokoelman osastossa näkökulma, ääni on annettu eri asukkaalle. Anja Erämaja lausuu paljon runojaan ääneen, joten ne toimivat puhuttuina hyvin ja ovat lisäksi hauskoja. Kannattaa tsekata myös muitakin Anja Erämajan runoteoksia, hän kirjoittaa monologityyppistä, humoristista runoa myös muissa ja niistäkin voisi löytyä sopivia. Ja juuri itsetunto, ihmissuhteet ja arkiset tilanteet ovat hänen runoutensa ydintä.
Mistä johtuu, että ruotsiksi runo on dikt mutta runous poesi? 299 Dikt juontuu saksan kielen sanasta Dicht, -en, joka tarkoittaa runoa, yksittäistä teosta. Poesi puolestaan polveutuu muinaiskreikan sanasta poiéō, jolla tarkoitetaan runoutta lajina. Poiéō voidaan kääntää esimerkiksi "minä luon" tai "minä teen", se on siis ikään kuin runouden tekemistä – antiikissa runot olivat ennen kaikkea esittävää taidetta.  Myös muissa kielissä, joilla on selviä germaanisia vaikutteita, runo ja runous ovat erillistä sanaperimää, esim. norjaksi dikt – poesi, tanskaksi digt – poesi. Kuitenkin runoudesta käytetään myös "kansanomaisempaa" termiä, runotaide: Dichtkunst (saksa), diktkonst (ruotsi, norja) digtekunst (tanska).    https://en.wiktionary.org/wiki/%CF%80%CE%BF%CE%B9%CE%AD%CF%89  https://en.wiktionary.org/wiki...