Missä teoksessa on ilmestynyt runo nimeltä Kirjastonhoitaja? Teoksen on kirjoittanut legendaarinen kirjastonjohtaja Jorma Etto. |
98 |
|
|
|
JormaEton runo Kirjastonhoitaja on ensimmäisen kerran julkaistu hänen runokokoelmassaan Elämä on (1955). Voit lukea runon myös teoksesta Jorma Etto: Suomalainen ja muut valitut : runoja vuosilta 1955-1985 (1985).
Teosten saatavuuden pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa voit tarkistaa Helmet-haulla: https://www.helmet.fi/fi-FI |
Haluaisin palauttaa mieleen uhmakkaan runon, jossa esiintyy villiminkki tai useampi ja jossa on sanat "ei sovi / villiminkille". Runo oli Mikkelin… |
108 |
|
|
|
Wikipedian mukaan kaappaaja Jorma Takalan kuolinilmoitus olisi Helsingin Sanomien numerossa 30.8.1986 sivulla 4. HS Aikakoneessa on periaatteessa digitilaajien katsottavissa Helsingin Sanomien numerot vuosilta 1889-1997, mutta jostain syystä vuoden 1986 elokuun numerot päättyvät 20. päivään. Pasilan kirjastossa on kuitenkin mikrofilmattuna Helsingin Sanomat vuodesta 1904 ja kollega lähetti ystävällisesti kuvan kyseisestä sivusta. Runo on merkitty Inkeri Karvosen kirjoittamaksi ja kuuluu näin:
En kanna suruja, en huolta huomisen,
on joka hetki ainutkertainen.
Mä olen villiminkin villi poikanen,
jos kuonoon haavan saan kun taistelen,
en pelkää, valita tai vapise:
ei sovi semmoinen villiminkille.
Saima Harmajan runo Outi Talvitie löytyy... |
Aulikki Oksasella on runo vanhasta opettajasta, joka kuuluu kirkkokuoroon, kirkkovaltuustoon? ja joka neuloo viirejä kolkkatytöille. |
210 |
|
|
|
Kyseessä on Aulikki Oksasen Opettajattaren laulu, jonka voit lukea kokoelmasta Maallisia lauluja : laulutekstejä vuosilta 1964-74 (1974).
https://vaasankirjasto.finna.fi/Record/vaasa.128523?sid=2944819773
Voit lukea runon myös esimerkiksi teoksesta Aulikki Oksanen: Helise, taivas! : Valitut runot 1964 - 2014 (2014).
https://vaasankirjasto.finna.fi/Record/vaasa.909972?sid=2944843719
Runo on tullut tunnetuksi Kaj Chydeniuksen säveltämänä lauluna. |
Kenen käännösruno.Aivan taakse ristikkoni, ihmisväki tullut on.Noin ei laula lintu moni, sävel on niin huoleton.Eivät ymmärrä he mitään, eivät näe laulajaa,… |
89 |
|
|
|
Etsin Finna.fi:stä kyseisiä säkeitä, mutta sieltä ei valitettavasti löytynyt vihjettä runon kirjoittajasta. Netissä olevista runotietokannoistakaan ei ollut apua, sillä niitä ei ilmeisesti enää päivitetä. Jaoin kysymyksesi kollegoilleni. Tai tunnistaisiko joku palvelun lukijoista kyseisen runon? |
Sain lapsena kuulla runoa, jota nyt etsin. Oli suuren suuressa metsässä talo pienten karhujen... ainoa linkki minkä löysin itse netistä oli tässä kohtaa Oli… |
232 |
|
|
|
Kyseessä on Martti Haavion runo Kolme karhua. Runo alkaa sanoilla "Oli suuren-suuressa metsässä talo suuri suurien karhujen". Runossa on myös säkeistö: "Marjatta, pikku piikanen, älä lähde yksin metsään lain!" Näin äiti lausui varoittaen. Mutta Marjatta lähti.vain.
Runo kokonaisuudessaan löytyy ainakin Martti Haavion kirjasta Iloinen lorukirja (1984).
|
Näin joskus jossain lehdessä Tommy Tabermanin runon, jossa sanottiin jotenkin tähän: ”Kaada lasiini rubiinijuomaa, tuo luokseni ystävä.” En ole mistään… |
116 |
|
|
|
Säkeet vaikuttavat hyvin paljon Tabermannin tyylisiltä: viiniä, nautintoa, rakkautta. Kävin läpi muutamia Tommy Tabermannin runokokoelmia: Eroottiset runot (2009), Kukkiva kivi : valitut runot 1970-1977 (2017), Ihme nimeltä Me, Ruusuja Rosa Luxemburgille, Tähtiä kämmenellä, Oljenkorsia sekä Rakkaudella (kaikissa kustantamo Gummerus). Näistä ei löytynyt kyseisiä säkeitä, vaikkakin sana rubiini esiintyy kahdessa runossa (ss. 27 ja 89) kokoelmassa Eroottiset runot.
Tabermannin tuotanto on kuitenkin sangen laaja. Olisiko joku lukijamme törmännyt tällaisiin säkeisiin Tabermannia lukiessaan?
|
Kuka on suomentanut Bo Carpelanin runon Mustarastaan laulu? |
189 |
|
|
|
Kyseessä on varmaankin Bo Carpelanin runo Rastaan laulu, Koltrastens sång, joka alkaa riveillä ”Tuulessa tulee vastaan / laulu mustarastaan”. Runo on kokoelmasta Måla himlen : vers för små och stora, 1988 ja sen on suomentanut Kaarina Helakisa. Suomennos on julkaistu ensimmäisen kerran teoksessa Taivaan maalari : runoja pienille ja suurille (1990).
https://lastenkirjainstituutti.fi/
https://finna.fi/ |
Kuka on suomentanut Bo Carpelanin runon Toisenlaiset? |
191 |
|
|
|
Bo Carpelanin runon Annorlunda, Toisenlaiset, kokoelmasta Måla himlen : vers för små och stora (1988) on suomentanut Kaarina Helakisa. Suomennos on julkaistu ensimmäisen kerran teoksessa Taivaan maalari : runoja pienille ja suurille (1990).
https://lastenkirjainstituutti.fi/
https://finna.fi/ |
J. H. Erkon runon "Se kolmas" sanat? Kenen säveltämä on saman niminen laulu? |
192 |
|
|
|
Laulun Se kolmas J. H. Erkon sanoihin on säveltänyt Oskar Merikanto. Laulu on opusnumerolla 19.
Laulun nuotti sisältyy esimerkiksi nuottijulkaisuihin Suomen nuorison laulukirja (toim. P. Puhakka, Johannes Laine, J. H. Hakulinen, 1901), joka kuuluu Helmet-kirjastojen kokoelmiin.
https://www.heikkiporoila.fi/hp/wp-content/uploads/2020/11/978952687118… |
Minkä niminen voisi olla Otavan kokoama runoantologia 1990-luvulta? Sinne sai lähettää runoja, joita julkaistiin kirjana. En tiedä oliko kyseessä runokilpailu… |
106 |
|
|
|
Voisikohan etsimäsi teos olla mahdollisesti jokin näistä seuraavista?
Juuret Suomessa: ulkosuomalaisten runoantologia (Otava, 1991)
Runo on vapaa : radiokuuntelijoiden suosikkirunot / toimittaneet Satu Koskimies ja Juha Virkkunen (Otava, 1996)
Kivi keskellä toria: suuri runokilpailu 1999 (toimittanut Tomi Kontio, Suomen Kulttuurirahasto, 1999)
Sydämeni laulu, osat 1-4, (toimittanut Sinikka Salokorpi, Gummerus, 1993)
Valikoima Gummeruksen 120-vuotisjuhlan kunniaksi vuonna 1992 järjestetyn avoimen kilpailun satoa.
Teosten saatavuustiedot voit tarkistaa Piki-verkkokirjastosta:PIKI-verkkokirjasto | piki.fi (finna.fi) |
J.H.Erkon runon "Se kolmas" sanat? Kenen säveltämä on saman niminen laulu? Merikannon? |
304 |
|
|
|
Oskar Merikanto sävelsi J. H. Erkon runon "Se kolmas". Kyseessä on mieskuorosävellys 1890-luvulta, opusnumero 19. Kappaleesta ei näytä olevan saatavissa levytystä, mutta nuottina se on julkaistu ainakin kokoelmassa Laulu-miesten lauluja 2.
Lähteet:
Hakutulos kansalliskirjaston Viola-tietokannasta
Oskar Merikannon teosluettelo (PDF).
Linkki Erkkon runokokoelmaan Kootut teokset 2 : runoelmia 1886-1906. Gutenberg project
Se kolmas -runon on säveltänyt myös Matti Tuhkala (1919-2002). Tämä sävellys julkaistiin kokoekma-c-kasetilla Balladeja : musiikkia Raahen seudulta 2. |
Ylioppilaskokeessa 1974 oli ainekirjoituksen aiheena runo, jossa jänis loikki talvimetsässä jäljet hankeen jättäen. Muistaakseni runo oli P. Mustapään, mutta… |
217 |
|
|
|
Yhtenä tehtävänä kevään 1974 ylioppilaskirjoitusten äidinkielen kokeessa oli kirjoittaa ajatuksista, joita herätti tehtäväpaperin kääntöpuolelle oheistettu P. Mustapään runo Aurinko pilkistää pilven takaa lumiseen metsään. Voisikohan olla niin, että jänis hankeen jättämine jälkineen on loikkinut muistikuviin Mustapään runosta sen inspiroimista omista ajatuksista? Mustapään metsään jänis on nimittäin onnistunut maastoutumaan niin hyvin, ettei siitä näy runon säkeissä jälkeäkään.
Aurinko pilkistää pilven takaa lumiseen metsään sisältyy Mustapään kokoelmaan Tuuli Airistolta (1969). |
Mistä runosta on, tämä onko jo pääsiäistä? |
148 |
|
|
|
Katkelma on Yrjö Jylhän runosta Hyvästi, Kirvesmäki. Runo on Jylhän kokoelmasta Kiirastuli : runoja rauhan ja sodan ajoilta (1941).
"Joko päättyi pitkäperjantai,
jo ristinpuut on riisuttu kai,
tämä onko jo pääsiäistä?"
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.362085?sid=2928571383 |
Onko Johan Ludvig Runebergin seuraavia runoja käännetty englanniksi: "Lärkan", "Är så arm du, som man säger?" ja "Vårmorgonen"? |
123 |
|
|
|
En löytänyt englanninkielisiä käännöksiä kysymistäsi runoista. Runebergin teoksista on käännöstietokannan mukaan käännetty kokonaisuudessaan ainoastaan Vänrikki Stålin tarinat, Kuningas Fjalar, Lotta Svärd ja Nadeschda. Hänen runojaan on myös yhdessä useiden eri kirjoittajien runoja sisältävässä Anna Krookin käännöskokoelmassa, mutta sen tarkempaa sisältöä tietokannoista ei valitettavasti löydy. On kuitenkin mahdollista, että joku noista runoista löytyisi tuosta kokoelmasta.
Lähteet
Suomalaisen kirjallisuuden seuran käännöstietokanta: http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/lista.php?order=author&asc=1&lang=FIN&…
Songs of the North : a collection of poems : English version by Anna Krook, 1926 (ilmestynyt myös nimellä Finnish songs... |
Radiossa kuultu katkelma Juha Mannerkorvelta |
126 |
|
|
|
Kysymyksessä muisteltu Mannerkorpi-katkelma on kokoelmaan Kylväjä lähti kylvämään sisältyvän runon "Että he kaikki yhtä olisivat" (lainausmerkit kuuluvat nimeen): ensimmäisestä säkeistöstä: "--- / Sillä jos ihminen epätoivonkaupungissaan / toisen ihmisen tapaa, / joka samaa kieltä puhuu kuin hän, / ihmisen, / jonka 'niin niin' on sama kuin hänen, / 'ei ei' sama kuin hänen, / ja mikä niistä on yli, / sekin samaa kuin hänen, -- " (s. 50). |
Etsin runokirjaa, josta tein runoanalyysin lukioaikoina mutta jonka nimi ja kirjoittaja ovat täysin päässeet unohtumaan. Kirjassa oli mustat kannet… |
126 |
|
|
|
Nätti menestyvä robotti -runon kirjoittaja on virolainen Asko Künnap. Runo löytyy vuonna 2015 julkaistusta Künnap-valikoimasta Yösi ovat luetut, jonka runot ovat peräisin viidestä hänen vuosina 2001–2011 julkaistusta kokoelmastaan. Tekstit on suomentanut Hannu Oittinen. |
Runo jossa avoliitossa ja siten "synnissä elänyt" pariskunta heräilee haudastaan viimeiselle tuomiolle. "-hymyili tomut toisilleen..." Kuka lienee kirjailija? |
200 |
|
|
|
Etsitty runo on Elvi Sinervon Tarina suuresta rakkaudesta. Se julkaistiin ensimmäisen kerran Sinervon kokoelmassa Oi lintu mustasiipi (1950). Synnissä runon pari ei kuitenkaan elänyt – vihillä oli käyty asianmukaisesti: "He köyhät oli – lemmellään / esteitä ollut ei. / Siks poika kihlat käytyään / vihille tytön vei." Kuolema erotti rakastavan parin, kun vaimo "vettä noutaen / kuukahti avantoon". Järkyttynyt mies hirttää itsensä ja pari haudataan aivan eri paikkoihin: " - kas, laki sääti niin: // ken itseltänsä hengen vei, / hän lepoon siunattuun / keralla kristikansan muun / maan multiin päässyt ei." Vain vaimon suodaan päästä siunattuun maahan, mies kuopataan koruttomasti kirkkoaidan taa: " – sen näki naakat vain. // Mut vaimo papin,... |
Etsin runoa, joka oli kirjoitettu vesiputouksen muotoon. Sanat ja kirjaimet siis ikään kuin valuivat alas paperilla, ja runo oli kirjoitettu Times new romanin… |
163 |
|
|
|
Kyseessä saattaisi olla runo Lewis Carrolin kirjassa Alice's Adventures in Wonderland. Runo löytyy myös suomenkielisistä painoksista muun muassa Kirsi Kunnaksen suomentamana. Runon englanninkielinen nimi on sanaleikki The Mouse's Tale. Runo on hiirenhännän muotoinen ja muistuttaa hieman myös vesiputousta. Netistä löytyy kuvia runosta esimerkiksi hakusanoilla "mouse's tale".
Kirjoja voit etsiä Helmet-verkkokirjastosta osoitteessa https://www.helmet.fi/fi-FI |
Mikä runo on kyseessä? Siinä on muunneltu Uuno Kailaan Pallokentällä-runoa, mutta on modernimpi ja se menee jotenkin näin: "olin rampa poikanen pallokentän… |
284 |
|
|
|
Kyseessä on Arto Mellerin runo 6-0. Se alkaa sanoilla "aina sun kanssa". Runo löytyy teoksesta Viiden aistin todistus (1990). Se sisältyy myös Runot -kokoelmaan (2006). |
Teimme yliopistossa eräälle kurssille analyysiä Keltainen Naakka -runosta, jonka on kirjoittanut P. Mustapää. Joku esitti analyysiä tehdessä aika vahvoja… |
270 |
|
|
|
kyllähän runosta löytyy yhteiskunnallisia viittauksia, mutta en ota kantaa uskonnollisen tulkinnan oikeellisuudesta tai vääryydestä. Tulkintahan on aina jossakin mielessä lukijan mielipide tai oma tulkinta kuitenkin. Uskonnollisia, yhteiskunnallisia ja poliittisia ajatuksia voidaan tulkita toistensa kuvaajina. Eli virallista kantaa ei vastaaja tässä muodosta, mutta toivottavasti lukupiiri tai seminaari toi esiin erilaisia tulkintoja. |