| Löysin mummini Sinuhe egyptiläisen välistä käsinkirjoitetun runon, joka on otsikoitu: "Mika Waltari, Syksy 1939". Runo alkaa näin: "Miten hehkuivat… |
214 |
|
|
|
Kyseessä on Mika Waltarin runo nimeltä Syksy 1939.
Runo on julkaistu esimerkiksi lehdissä ja tässä linkki kansallisarkistosta löytyneeseen lehden sivuun https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1999122?term=Miten&term=hehkuivat&term=pihlajanmarjat&term=lokakuussa&term=reunassa&term=puistikon&term=Oli&term=kaikki&term=outoa&term=unta&page=3
Lisäksi runo löytyy Sotatalvi - runovalikoima - kokoelmasta (Otava, 1940) sekä Helmet-kirjastoista teoksesta Mika Waltari: Mikan runoja ja muistiinpanoja 1925-1978 https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1577799
|
| Mistähän löytyisi Otto Mannisen suomennos Z. Topeliuksen runosta En sommardag i Kangasala? |
57 |
|
|
|
Kangasalaseura tiesi kertoa:"Topelius RUNOJA vlta 1949, neljäs painos. Esipuhe allekirjoitettu 1931. Erikoista on, että ko. Teoksessa on vain Mannisen suomennos runosta.." "Runo löytyy myös Kangasalan kirjastosta kirjasta Tämän runon haluisin kuulla 3" Linkki Helmet hakuun
Tämä saattaisi olla Helmet haulla löytyvä teos:Kootut teokset XI ; Runoja / Zacharias Topelius | WSOY | 1931 | 2. painos 1935 - 3. painos 1940 - 4. painos 1949 Linkki Helmet hakuun
|
| Mikä tämän Elsa Beskowin runon nimi on ruotsiksi ja/tai mistä sen voi löytää ruotsin kielellä? Suuren harmaan kiven luona keijut karkeloi/ pitkin kultasiltaa,… |
171 |
|
|
|
Runo on ilmestynyt kirjassa Tomtebobarnen (1910). Runo löytyy ruotsiksi verkosta tästä linkistä. |
| Moikka. Mammani lausui joskus runoa ystävyydestä, josta muistan: Ystäviä ollaan, ystävinä pysytään. Enempää en muista, mutta runossa oli ainakin yksi… |
186 |
|
|
|
Kysy kirjastonhoitajalta palvelun valtakunnalliselta postituslistalta kukaan ei varmuudella tunnistanut runoa, mutta eräs kollega kollega mainitsi säkein "Ystävinä eläkäämme, ystäviksi aina jäämme" alkavan värssyn, joka löytyy oheisen blogikirjoituksen kommenttikentästä:
http://inez54321.blogspot.com/2016/08/isanmaallista-uhoa-ja-riemukasta…
Toinen kollega mainitsi runon muistuttavan vanhaan kiiltokuvavihkoon kirjoitettua runonpätkää:
"Ystäviä aina ollaan
ystävinä pysytään.Ystävinä sinne mennäänmissä rauha peritään."
Tällaisille ystäväkirjoissa tai vastaavissa kiertäville värssyille ja loruille voi olla mahdotonta löytää alkuperäistä tekijää, ja muotoiluja samankaltaiselle sanomalle voi olla useita. Mikäli joku palstan lukijoista... |
| Kuka on kirjoittanut tämän muistovärssyn, jota hautaustoimistot tarjoavat: "Hän jätti tuuleen kuiskauksensa, hymynsä auringon lämpöön ja… |
480 |
|
|
|
Tekstille ei löydy kirjoittajaa. Kyseessä on kaiketikin anonyymin kirjoittajan värssy, jota käytetään paljon muistoadresseissa ja seppeleissä. |
| Olisiko jostain Claes Anderssonin runoista vaiko irrallinen mietelause? |
352 |
|
|
|
Claes Anderssonin runossa, joka on otsikoitu numerolla 29, on rivit: "Se joka ponnistelee ollakseen niin kuin muut / ei ole enää oma itsensä. / Hän on nääntynyt ja sellainen kuin ihmiset yleensä."
Runo on kokoelmasta Det är kallt, det brinner (2003) ja se alkaa suomeksi näin: "Hiukan erikoinen voi kyllä olla, mutta vain henkensä / kaupalla." Jyrki Kiiskisen suomennos runosta sisältyy teokseen On kylmä, täällä palaa (2004).
Voit lukea runon myös kirjallisuusverkkopalvelu Kirjasammosta:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_51450
On kylmä, täällä palaa -kokoelman saatavuuden pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa voit tarkistaa Helmet-haulla.
https://www.helmet.fi/fi-FI |
| 1. Onko espanjalaisen Antonio Machadon runoa "Caminante, no hay camino..." julkaistu suomeksi? 2. Miksi Lahden kaupunginkirjaston aikaisemmin ylläpitämä… |
122 |
|
|
|
Lahden runotietokanta on valitettavasti väliaikaisesti pois käytöstä. Tietokanta siirretään Kirjasammon yhteyteen ja tämä siirtovaihe kestää jonkin aikaa.
Tietokannoista löytyi viitetiedot, jonka mukaan CD-levyllä Pidot : Ihmisen ääni kolmen sisaren vieraana on Antonio Machadon runoon sävelletty kappale Kuule kulkija. Runon on suomentanut Kristiina Hurmerinta. Kyseessä on siis etsimänne runo, mutta CD:ssä ei ole tekstiliitettä. Sanat pitäisi toisin sanoen "poimia" äänitteeltä.
Muista julkaistuja suomennoksia runosta en löytänyt.
Pidot : Ihmisen ääni kolmen sisaren vieraana -äänite Helmetissä
|
| Anderssonin runo: kesät me muistamme aina |
1315 |
|
|
|
Claes Anderssonin runon Kesät me muistimme, aina kesät (Det var somrarna vi mindes kokoelmasta Tillkortakommanden, 1981) voit lukea teoksista Vuoden viimeinen kesä : runoja vuosilta 1962 - 84 ja Runoja meren pohjalta : runoja vuosilta 1962-1993. Runon on suomentanut Pentti Saaritsa.
https://finna.fi/Record/keski.18059?sid=2999612319
https://finna.fi/Record/keski.165787?sid=2999612319
|
| Kenen runo? Geniuslaulu. Alkaa "Taivaalla loistivat tähdet, kaukaa, kaukaa... Sydän untaan tähtisäteillä sinetöi" |
117 |
|
|
|
Valitettavasti runoilija on jäänyt tuntemattomaksi. Runo löytyy Maarit Tyrkön toimittamasta Tätä runoa en unohda -teoksesta (1977), jossa julkisuudesta tutut henkilöt kertovat heille merkityksellisistä runoista. Geniusruno löytyy sivuilta 148-149. Kuvanveistäjä Essi Renvall kertoo valinneensa runon, sillä se on tuonut hänelle lohtua. Tätä runoa en unohda -teoksen hakemistossakin mainitaan, että runon kirjoittaja on tuntematon. |
| Mistä kokoelmasta ja miltä vuodelta on internetin onnitteluissa pyörivä (väitetysti) Saima Harmajan runo: "Iloitse, iloitse ihminen / on elämä hetki vain! / On… |
144 |
|
|
|
Valitettavasti etsimäsi runon kirjoittajasta ei löydy tietoja. Siitäkään ei ole mitään viitteitä, että kyseessä olisi Saima Harmajan runo, vaikka netissä joissakin yhteyksissä näin kerrotaan. |
| Missähän kirjassa on Pablo Nerudan runo, jossa aiheena on kuolema. |
467 |
|
|
|
Kyseessä on Pablo Nerudan runo Kuolema kokoelmasta Canto general (1950, s. 155), sarjasta Minä olen. Runon on suomentanut Pentti Saaritsa.
Voit lukea runon teoksista Pablo Neruda: Valitut runot (suomentanut Pentti Saaritsa, 1983) ja Andien mainingit (suom. Pentti Saaritsa, 1972).
https://piki.finna.fi/Search/Results?lookfor=andien+mainingit&type=AllF…
https://piki.finna.fi/Record/piki.204397?sid=2993926980 |
| Missä Ilpo Tiihosen kirjoittamassa runossa sanotaan: ovat puukolla jäätä vuolleet ja täällä sataa lunta? |
178 |
|
|
|
Rivit ovat Ilpo Tiihosen runosta Talvitaivas, sen viimeisestä säkeistöstä. Runo on kokoelmasta Enkelin tavara (1986, s. 54).
Runokokoelman saatavuuden pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa voit tarkistaa Helmet-haulla.
https://www.helmet.fi/sv-FI |
| Kenen runo tai miete? |
317 |
|
|
|
Runoa on paljon käytetty suruadresseissa ja muistokirjoituksissa. Valitettavasti sen tekijästä ei kuitenkaan löydy tietoa.
Jos joku palvelumme lukijoista tunnistaa kyseisen runon, tiedon voi kirjoittaa alla olevaan kommenttikenttään. |
| Mikähän on runo, jossa puhutaan kodista ja siinä on jokin tällainen kohta:"missä ovi on aina raollaan"? |
191 |
|
|
|
Hei,
En valitettavasti onnistunut löytämään kuvauksesi mukaista runoa. Sitä ei ole tunnistettu myöskään valtakunnallisella kirjastoammattilaisten keskustelulistalla. Tuntisikohan joku lukijoista sen?
|
| Mikä runo ja kuka on runoilija? "Isä ja poika käyvät hiljaa, kahden niin onnellisin mielin ruuhelleen. Koi kuultaa kaislikosta kotilahden ja hopeoitsee salmen… |
141 |
|
|
|
Säkeet ovat Heikki Asunnan runosta Kevät, joka julkaistiin Nuorten Pellervo -lehdessä 5/1934. Tämä ei ole sama runo kuin Asunnan Ruuhenveistäjä-kokoelmaan sisältyvä Kevät.
01.05.1934 Nuorten Pellervo no 5 - Digitaaliset aineistot - Kansalliskirjasto |
| Kuka on kirjoittanut seuraavat säkeet:? Olen yksinomaan runoilija, enkä oikeastaan luo, vaan sanon, ei minulla ole mitään tekemistä lehtivihreän… |
98 |
|
|
|
Säkeet ovat Maila Pylkkösen. Ne ovat peräisin vuonna 1960 julkaistun Ilmaa : monologi ; Kaikuu : runoja -kokoelman Kaikuu-osaston runosta. Sisällysluetteloon runon nimeksi on merkitty Olen yksinomaan runoilija sen ensimmäisen säkeen mukaan; varsinaista nimeä sillä ei ole. |
| Mikä runon menee suunnilleen näin: eräänä päivänä vaeltaa autiomaahan ja pudottaa maailman--- kuin huolistaan vapautunut Atlas. |
89 |
|
|
|
Valitettavasti kukaan vastaajistamme ei tunnistanut kyseistä runoa. Muistaisikohan joku lukijoista sen? Tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään. |
| Vieras on huone Vieras on katto Vieraat on seinät Vieras on matto Mikä runo on kyseessä? |
110 |
|
|
|
Valitettavasti tietoja runosta ja sen kirjoittajasta ei ole löytynyt. Lähetin kysymyksen valtakunnalliselle kirjastolaisten tietolistalle. Jos joku kollegoista tunnistaa runon, saat vastauksen pikimmiten.
Tunnistaisikohan joku palvelumme lukijoista kyseisen runon? |
| Runo "peltomies", jota lausuin kansakoulun eka luokalle vuonna 1954 ja se päättyi jotenkin näin: kun on valmiina vainio niitos, raskaat jyvät kun kypsentyvä,… |
147 |
|
|
|
Kyseessä on Matti Nummensalon (ent. Nummelin) runo Olen peltomies.
Runo sisältyy teoksiin Suomen lasten lukukirja 1954 ja Lapsuuden isänmaa : Otavan IV lukemisto (1952).
https://lapinkirjasto.finna.fi/Record/lapinkirjasto.1028096?sid=2985804…
https://finna.fi/Record/kuopio.102881?sid=2985808098
Voit tilata kirjan omaan lähikirjastoosi.
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1839684?term=valm…
|
| Onko Lahden kirjaston hieno runohakukone lopettanut? En saa siihen yhteyttä millään. Haluaisin tietää, onko Lamartinen runoja suomennettu - olen löytänyt vain… |
411 |
|
|
|
Lahden runotietokanta on valitettavasti väliaikaisesti pois käytöstä. Tietokanta siirretään Kirjasammon yhteyteen ja tämä siirtovaihe kestää jonkin aikaa.
Alphonse de Lamartinen runon Le lac suomennos Järvi teoksesta Helikonin lähde : maailmanlyriikan suomennoksia -teoksesta (1951). Suomennos on Lauri Viljasen. Tuhat laulujen vuotta -teoksessa (1957, useita lisäpainoksia) on Aale Tynnin suomentamana Lamartinen runo Syksy.
Nämä tiedot löytyivät Finna.fi-hakupalvelusta.
https://finna.fi/ |
Kysy kirjastonhoitajalta