Olisiko jostain Claes Anderssonin runoista vaiko irrallinen mietelause? |
336 |
|
|
|
Claes Anderssonin runossa, joka on otsikoitu numerolla 29, on rivit: "Se joka ponnistelee ollakseen niin kuin muut / ei ole enää oma itsensä. / Hän on nääntynyt ja sellainen kuin ihmiset yleensä."
Runo on kokoelmasta Det är kallt, det brinner (2003) ja se alkaa suomeksi näin: "Hiukan erikoinen voi kyllä olla, mutta vain henkensä / kaupalla." Jyrki Kiiskisen suomennos runosta sisältyy teokseen On kylmä, täällä palaa (2004).
Voit lukea runon myös kirjallisuusverkkopalvelu Kirjasammosta:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_51450
On kylmä, täällä palaa -kokoelman saatavuuden pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa voit tarkistaa Helmet-haulla.
https://www.helmet.fi/fi-FI |
1. Onko espanjalaisen Antonio Machadon runoa "Caminante, no hay camino..." julkaistu suomeksi? 2. Miksi Lahden kaupunginkirjaston aikaisemmin ylläpitämä… |
113 |
|
|
|
Lahden runotietokanta on valitettavasti väliaikaisesti pois käytöstä. Tietokanta siirretään Kirjasammon yhteyteen ja tämä siirtovaihe kestää jonkin aikaa.
Tietokannoista löytyi viitetiedot, jonka mukaan CD-levyllä Pidot : Ihmisen ääni kolmen sisaren vieraana on Antonio Machadon runoon sävelletty kappale Kuule kulkija. Runon on suomentanut Kristiina Hurmerinta. Kyseessä on siis etsimänne runo, mutta CD:ssä ei ole tekstiliitettä. Sanat pitäisi toisin sanoen "poimia" äänitteeltä.
Muista julkaistuja suomennoksia runosta en löytänyt.
Pidot : Ihmisen ääni kolmen sisaren vieraana -äänite Helmetissä
|
Anderssonin runo: kesät me muistamme aina |
1300 |
|
|
|
Claes Anderssonin runon Kesät me muistimme, aina kesät (Det var somrarna vi mindes kokoelmasta Tillkortakommanden, 1981) voit lukea teoksista Vuoden viimeinen kesä : runoja vuosilta 1962 - 84 ja Runoja meren pohjalta : runoja vuosilta 1962-1993. Runon on suomentanut Pentti Saaritsa.
https://finna.fi/Record/keski.18059?sid=2999612319
https://finna.fi/Record/keski.165787?sid=2999612319
|
Kenen runo? Geniuslaulu. Alkaa "Taivaalla loistivat tähdet, kaukaa, kaukaa... Sydän untaan tähtisäteillä sinetöi" |
112 |
|
|
|
Valitettavasti runoilija on jäänyt tuntemattomaksi. Runo löytyy Maarit Tyrkön toimittamasta Tätä runoa en unohda -teoksesta (1977), jossa julkisuudesta tutut henkilöt kertovat heille merkityksellisistä runoista. Geniusruno löytyy sivuilta 148-149. Kuvanveistäjä Essi Renvall kertoo valinneensa runon, sillä se on tuonut hänelle lohtua. Tätä runoa en unohda -teoksen hakemistossakin mainitaan, että runon kirjoittaja on tuntematon. |
Mistä kokoelmasta ja miltä vuodelta on internetin onnitteluissa pyörivä (väitetysti) Saima Harmajan runo: "Iloitse, iloitse ihminen / on elämä hetki vain! / On… |
138 |
|
|
|
Valitettavasti etsimäsi runon kirjoittajasta ei löydy tietoja. Siitäkään ei ole mitään viitteitä, että kyseessä olisi Saima Harmajan runo, vaikka netissä joissakin yhteyksissä näin kerrotaan. |
Missähän kirjassa on Pablo Nerudan runo, jossa aiheena on kuolema. |
442 |
|
|
|
Kyseessä on Pablo Nerudan runo Kuolema kokoelmasta Canto general (1950, s. 155), sarjasta Minä olen. Runon on suomentanut Pentti Saaritsa.
Voit lukea runon teoksista Pablo Neruda: Valitut runot (suomentanut Pentti Saaritsa, 1983) ja Andien mainingit (suom. Pentti Saaritsa, 1972).
https://piki.finna.fi/Search/Results?lookfor=andien+mainingit&type=AllF…
https://piki.finna.fi/Record/piki.204397?sid=2993926980 |
Missä Ilpo Tiihosen kirjoittamassa runossa sanotaan: ovat puukolla jäätä vuolleet ja täällä sataa lunta? |
157 |
|
|
|
Rivit ovat Ilpo Tiihosen runosta Talvitaivas, sen viimeisestä säkeistöstä. Runo on kokoelmasta Enkelin tavara (1986, s. 54).
Runokokoelman saatavuuden pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa voit tarkistaa Helmet-haulla.
https://www.helmet.fi/sv-FI |
Kenen runo tai miete? |
294 |
|
|
|
Runoa on paljon käytetty suruadresseissa ja muistokirjoituksissa. Valitettavasti sen tekijästä ei kuitenkaan löydy tietoa.
Jos joku palvelumme lukijoista tunnistaa kyseisen runon, tiedon voi kirjoittaa alla olevaan kommenttikenttään. |
Mikähän on runo, jossa puhutaan kodista ja siinä on jokin tällainen kohta:"missä ovi on aina raollaan"? |
184 |
|
|
|
Hei,
En valitettavasti onnistunut löytämään kuvauksesi mukaista runoa. Sitä ei ole tunnistettu myöskään valtakunnallisella kirjastoammattilaisten keskustelulistalla. Tuntisikohan joku lukijoista sen?
|
Mikä runo ja kuka on runoilija? "Isä ja poika käyvät hiljaa, kahden niin onnellisin mielin ruuhelleen. Koi kuultaa kaislikosta kotilahden ja hopeoitsee salmen… |
137 |
|
|
|
Säkeet ovat Heikki Asunnan runosta Kevät, joka julkaistiin Nuorten Pellervo -lehdessä 5/1934. Tämä ei ole sama runo kuin Asunnan Ruuhenveistäjä-kokoelmaan sisältyvä Kevät.
01.05.1934 Nuorten Pellervo no 5 - Digitaaliset aineistot - Kansalliskirjasto |
Kuka on kirjoittanut seuraavat säkeet:? Olen yksinomaan runoilija, enkä oikeastaan luo, vaan sanon, ei minulla ole mitään tekemistä lehtivihreän… |
98 |
|
|
|
Säkeet ovat Maila Pylkkösen. Ne ovat peräisin vuonna 1960 julkaistun Ilmaa : monologi ; Kaikuu : runoja -kokoelman Kaikuu-osaston runosta. Sisällysluetteloon runon nimeksi on merkitty Olen yksinomaan runoilija sen ensimmäisen säkeen mukaan; varsinaista nimeä sillä ei ole. |
Mikä runon menee suunnilleen näin: eräänä päivänä vaeltaa autiomaahan ja pudottaa maailman--- kuin huolistaan vapautunut Atlas. |
88 |
|
|
|
Valitettavasti kukaan vastaajistamme ei tunnistanut kyseistä runoa. Muistaisikohan joku lukijoista sen? Tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään. |
Vieras on huone Vieras on katto Vieraat on seinät Vieras on matto Mikä runo on kyseessä? |
107 |
|
|
|
Valitettavasti tietoja runosta ja sen kirjoittajasta ei ole löytynyt. Lähetin kysymyksen valtakunnalliselle kirjastolaisten tietolistalle. Jos joku kollegoista tunnistaa runon, saat vastauksen pikimmiten.
Tunnistaisikohan joku palvelumme lukijoista kyseisen runon? |
Runo "peltomies", jota lausuin kansakoulun eka luokalle vuonna 1954 ja se päättyi jotenkin näin: kun on valmiina vainio niitos, raskaat jyvät kun kypsentyvä,… |
142 |
|
|
|
Kyseessä on Matti Nummensalon (ent. Nummelin) runo Olen peltomies.
Runo sisältyy teoksiin Suomen lasten lukukirja 1954 ja Lapsuuden isänmaa : Otavan IV lukemisto (1952).
https://lapinkirjasto.finna.fi/Record/lapinkirjasto.1028096?sid=2985804…
https://finna.fi/Record/kuopio.102881?sid=2985808098
Voit tilata kirjan omaan lähikirjastoosi.
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1839684?term=valm…
|
Onko Lahden kirjaston hieno runohakukone lopettanut? En saa siihen yhteyttä millään. Haluaisin tietää, onko Lamartinen runoja suomennettu - olen löytänyt vain… |
393 |
|
|
|
Lahden runotietokanta on valitettavasti väliaikaisesti pois käytöstä. Tietokanta siirretään Kirjasammon yhteyteen ja tämä siirtovaihe kestää jonkin aikaa.
Alphonse de Lamartinen runon Le lac suomennos Järvi teoksesta Helikonin lähde : maailmanlyriikan suomennoksia -teoksesta (1951). Suomennos on Lauri Viljasen. Tuhat laulujen vuotta -teoksessa (1957, useita lisäpainoksia) on Aale Tynnin suomentamana Lamartinen runo Syksy.
Nämä tiedot löytyivät Finna.fi-hakupalvelusta.
https://finna.fi/ |
Pär Lagerkvistin (?) runo/muistovärssy jossa "lautturi valmistelee rauhallisesti venettä kuljettamaan matkustajan virran yli tuonpuoleiseen". Mikä kokoelma,… |
197 |
|
|
|
Olisikohan kyseessä ehkä Sång och strid -kokoelmasta löytyvä runo Livsbåten? Kai Laitisen suomennos Elämän vene sisältyy Viljo Kajavan kokoamaan Lagerkvist-valikoimaan Runoja (WSOY, 1953). Jälkimmäisen säkeistön alku vastaa varsin hyvin kysymyksessä annettua kuvausta: "Tyyneksi jää. Lähtöä älä säiky. / Ystävän käsi purjeet järjestää, / ja sinut viedään illan maista päivään." |
Missä Helvi Juvosen runossa sanotaan Kivet, joilla minua heititte, jäivät minuun? |
245 |
|
|
|
Etsitty runo on alun perin Pohjajäätä-kokoelmassa vuonna 1952 julkaistu Kasvu. Muistellut säkeet ovat runon alusta: "Kivet minuun singotut / jäi minuun." |
Ajattelin tämän olevan Saima Harmajan runon Aamun aurinkoloistoon aukeni raukeat luomet. |
66 |
|
|
|
Kyseessä on Erkki Vuorelan (1913 - 1977) runo Aamu, joka on julkaistu kokoelmassa Hiljainen runo (1938).
Voit lukea runon myös Kansalliskirjaston digitoimasta Jousimies-lehdestä vuodelta 1935 ja Koillis-Suomi-lehdestä 30/1939. Näiden runojen alut poikkeavat hiukan toisistaan.
https://finna.fi/Record/lumme.1481323?sid=2977441179#componentparts
https://digi.kansalliskirjasto.fi/etusivu
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175955319558 |
Kenen runo tämä onkaan… ” naiset kantoivat puutarhatuolit ulos … ja pian pois… niin lyhyt oli kesä” - tämä lause on varmuudella. Onko Gösta Ågrenin, Lars… |
144 |
|
|
|
Olisikohan kyseessä kenties Lars Huldénin alun perin Sommardikter-kokoelmassa 2005 ilmestynyt runo, joka suomeksi tulkittuna alkaa säkeellä "Lyhyt on Pohjanmaan kesä". Siinä kesän yhtenä päivänä tultua kannetaan pöytä ja tuolit ulos nurmikolle ja illalla takaisin vajaan, "koska näytti siltä, että saattaisi tulla sade". Pöytä ja tuolit jäävät sisään odottamaan seuraavaa kesää. Pentti Saaritsan suomennos löytyy Huldén-valikoimasta Erään marjamatkan seikkaperäinen kuvaus : runosatoa viideltä vuosikymmeneltä. |
Mikä runo alkaa "Hän korkokengillä kepsuttaa, häntä hupsuttaa ja hepsuttaa..." Kenen runo on ja miten se jatkuu? Mistä runon voi löytää? |
202 |
|
|
|
Korkokengillä kepsuttaa Kaupungin ryökkinä Larin-Kyöstin Suursaaressa kesällä 1920 runoilemassa "kuvauksessa, kuinka hän astuu laivasta saarikylään". Kaupungin ryökkinä julkaistiin alun perin Larin-Kyöstin kokoelmassa Meren äärillä (1921). Myöhemmin julkaistuista Larin-Kyösti-valikoimista runon sisältää ainakin Terttu Pajunen-Kivekkään kokoama Lausujan runoja (1948). Kaupungin ryökkinä kepsuttaa myös 1900-luvun alun suomalaisen kaunokirjallisuuden humoristista puolta esittelevässä antologiassa Hymyjen kirja.
Runossa on kaikkiaan kahdeksan säkeistöä. Ensisäkeistö kuuluu kokonaisuudessaan näin: "Hän korkokengillä kepsuttaa, / häntä hupsuttaa ja hepsuttaa, / käy, kurkkaa kenokauloin / ja kureliivipauloin." |