poems

Tilaa aihepiirin poems RSS-syöte
2636 osumaa haulle. Näytetään tulokset 2521–2540.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Mistä teoksesta löytäisin Rainer Maria Rilken runon "Syksy" (nimenomaan suomennetun version) 1365 Rainer Maria Rilken runokokoelmasta Hetkien kirja: runoja vuosilta 1899-1908 löytyy runo nimeltä Syksy. Voit tarkistaa kirjan saatavuustiedot Jyväskylän kaupunginkirjaston aineistotietokannasta osoitteessa http://jkl226.jkl.fi:8001/Intro?formid=form2 (tai kirjaston kotisivulta http://www.jkl.fi/kirjasto valitsemalla ylhäältä Aineistohaku)
Lainasin muutama vuosi sitten Kouvolasta runoteoksen. Ilmeisesti jonkin sen osan nimi oli Mies luki runon, koska ainakaan haut eivät tunne sen nimistä teosta… 1561 Kysymyksessä lienee runoantologia MIES JOKA LUKI RUNON. Suomalaisten miesten valitsemia runoja. Toimittanut Salme Saure. 1995. Valikoimaa on Kouvolan pääkirjaston kokoelmissa kaksi kappaletta.
Onko George Byronin runoa "When we two parted" suomennettu ja mistä suomennoksen voisi löytää? 718 Suomen kansallisbibliografia Fennican mukaan George Byronilta on suomennettu vain runokokoelma Kolme runokertoelmaa (1922). Siinä kysymääsi runoa ei ollut, ei myöskään muutamassa selaamassamme antologiassa. Vaikuttaa siltä, että runoa ei ole suomennettu.
Mistä löytyy Giovanni Pascolin kirjoittama runo Säkkipillit? Runon suomentaja pitäisi olla Elina Vaara. Runossa joka tapauksessa esiintyy säkkipillin soittaja. 1063 Giovanni Pascolin runoja on suomennettuna ainakin Aale Tynnin toimittamassa teoksessa Tuhat Laulujen vuotta, Kaarlo Sarkian Koottujen runojen lopussa sekä Maailmankirjallisuuden kultaisessa kirjassa (osa 6). Monet niistä olivat Elina Vaaran suomentamia, säkkipillirunoa niissä ei kuitenkaan ollut. Olisikohan se aikoinaan ilmestynyt jossakin lehdessä? Säkkipillirunon nimi voisi olla italiaksi La pecorella smarrita (eksynyt lammas?) , siinä nimittäin esiintyvät sanat cornamusa ja zampogna, jotka molemmat tarkoittavat jonkinlaista säkkipilliä. http://www.atuttascuola.it/scuola/biblioteca/nuovi_poemetti.htm
Remeksen kirjassa Itäveri on kohta "rajat railona aukes, edessä Aasia, itä".Jäi vaivaamaan, mistä se on. Tuli mieleen Yrjö Jylhän runot, mutta en löytänyt… 1375 Runon nimi on Rajalla ja sen on kirjoittanut Uuno Kailas.
Pitäisi löytää runo, joka alkaa: "Jos olisin tämä potilas..." 1414 Runo lienee Helena Anhavan ja se löytyy kokoelmasta "Kysy hiljaisuudelta itseäsi" vuodelta 1974 sekä myös teoksesta Parantava runo (Helsinki, Tammi, 1982), s. 173.
"Ei rangaistusta sen suurempaa kai ihmisellä ois kuin, ettei maalliset meilt koskaan kuluis pois" - Kenen teksti? Missä? 992 Kyseessä on Viljo Kojon runo Veet välkkyy taas. Se löytyy kokoelmasta Suviautuus (1948) tai Viljo Kojon kauneimmista runoista.
Tietääkö kukaan, mistä kokoelmasta löytyisi Uuno Kailaksen runo Helvetissä? 1747 Kailaan runo Helvetti on säilynyt ainoastaan käsikirjoituksena. Se on julkaistu Nuori Voima -lehden 5/1996 takakannessa.
Kuka on kirjoittanut runon: Toivoinko jotakin. enkö jo tiennyt, kun aurinko nousi, ettei se poista ollutta yötä jne... 2342 Runo on Lauri Viidan Toivoinko jotakin. Se menee näin: Toivoinko jotakin. Enkö jo tiennyt, kun aurinko nousi, ettei se poista ollutta yötä. Toivonko vielä. Enkö jo tiedä, kun aurinko laskee, ettei katoa se, mikä oli. Päivä on tullut. (Lauri Viita: Kootut runot. s.270)
Missä Eeva Kilven runokokoelmassa on runo nimeltä "Morsiuspari"? Se alkaa sanoilla "ei koskaan ole tuntunut tältä" (Löytyykö kootuista Perhonen ylittää tien?) 1781 Runo löytyy Kilven runokirjasta "Kiitos eilisestä" WSOY 1996.
Kenen runo: "minä seison rannalla nuoruutein, missä kerran kaarnavenheitä tein" 1423 Kysymyksesi lähetettiin kirjastojen keskustelupalstalle - siihen tuli tällainen vastaus: "Kyseessä on V.A. Koskenniemen runo Meri, joka löytyy ainakin teoksesta Kootut runot. WS 16.p.1977."
Olen etsiskellyt runoa, joka on minulle tärkeä, mutta en muista sitä kokonaan. ilmeisesti nimi on Sammakon virsi sateella ja olettaakseni se voi olla P… 1732 Runo on nimeltään Sammakon virsi sateen sattuessa, ja - aivan oikein arvelit - P. Mustapään. Löytyy mm. teoksista Jäähyväiset Arkadialle ja Kootut runot (Wsoy).
Mistähän kirjoista löytyisi Hellaakosken runo "Tuppuran Jussi". 2967 Aaro Hellaakosken runo Tuppuran Jussi on julkaistu kokoelmassa Maininki ja vaahtopää (1924). Se on myös ainakin kokoelmissa Runot 1916-1928 (1997) ja Runot (7. p. 1998).
Mistä löytyisi suomennos Elizabeth Barrett Browningin runoon tai sonettiin "How do I love thee?"? 1782 Valitettavasti Elizabeth Barrett Browningin tuotantoa ei ole juurikaan suomennettu. Antologiassa "Maailmankirjallisuuden kultainen kirja osa lll, Englantilaisen kirjallisuuden kultainen kirja" (WSOY 1933) on kaksi Toivo Lyyn suomentamaa runoa: "Lohtu" ja "Vaan silloin rastaat laukes laulamaan", mutta vaikuttaa siltä ettei niistä kumpikaan olisi etsimäsi runo. Erich Segalin romaanissa "Love Story - Rakkauskertomus" on siteerattu Barrett Browningin sonettia "Kun meidän sielumme kohtaavat..." (s.89). Sonetin suomentajaksi on mainittu Pekka Suhonen. En tiedä olisiko hän suomentanut enemmänkin kyseisen runoilijan tuotantoa ja olisiko suomennoksia ilmestynyt mahdollisesti esim. jossain lehdessä (Parnasso?).
Mistähän löytyisi suomennos William Wordsworthin runoon "Lines Composed A Few Miles Above Tintern Abbey"? Julkaistu kai vuonna 1798. Tarkemmin haen kohtaa … 1812 Kysymäsi runon on kääntänyt Lauri Viljanen nimellä Säkeitä - jotka sepitettiin muutamia maileja Tintern Abbeyn pohjoispuolella käydessäni uudestaan Wyen rannoilla eräällä matkalla. Runo löytyy kirjasta William Wordsworth Runoja (1949). Kaipaamasi kohta on käännetty näin: -- //Kauniit muodot nuo / ma kaukaa aina aavistin, en kuin / sokean miehen silmä maiseman, / vaan usein yksinäisen huoneissa / ja kaupungeitten humuun uupuen / koin niistä aistimukset suloiset: / veressä tunsin, sydämessä nuo, / ne hamaan sieluuni mun puhtaampaan / loi tyyntä virvoitusta: - tunteet koin / myös ilon unhoittuneen, sellaiset, / joill' ehkä vaikutus, ei mitätön / tai vähäinenkään, osaan parhaaseen / on elämästä hyvän ihmisen, / nimettömiin ja pieniin rakkauden...
Minkä niminen on Lassi Nummen runo, jossa puhutaan omenankukasta: "Miksi en saanut sanottua sinua omenankukkasisarekseni..." 1863 Lassi Nummen runosta Lähdössä tänään: Miksi en koskaan sanonut sinua omenankukkien sisareksi kun olit vielä tässä lähellä? Minä kai ujostelin. Ja nuo sanat tulevat vasta nyt, kun olet meidän silmiemme edessä niin kaukana.
Mistä kirjasta löytyisi Raili Malmbergin runo: Minun isänmaani (Rakkaudentunnustus isänmaalle)? 28213 Rakkaudentunnustus isänmaalle / Raili Malmberg Kun olin ihan pieni tyttö, minun isänmaani oli pähkinän kokoinen. Se oliniin pieni, että sen sisään juuri ja juuri mahtui minun maailmani ydin: Koti ja äidin syli, isän käsi ja yhdessä luettu iltarukous. Kun olin pieni, minun isänmaani maistui mansikkamaidolta ja tuoksui niin kuin vastaleivottu leipä, eikä kulkusten kilinä koskaan kokonaan lakannut siellä kuulumasta. Kun minusta tuli aikuinen, minun isänmaani kasvoi Suomen kokoiseksi ja sai ihan uudet ulottuvuudet. Minä opin rakastamaan sitä aikuisen naisen rakkaudella. Opin löytämään yhä uusia vastauksia kysymykseeni: mikä on minun isänmaani ja miksi se on minulle niin rakas. Minun isänmaani on tietysti tämä maa, alue,jota kartalla kutsutaan...
Mistä teoksesta löytäisin runon joka alkaa: Mä olen tammikuu mua moni kammoksuu..... 1917 Kyseessä on Alpo Noposen runo Vuosileikki. Se löytyy ainakin teoksesta Runo on vapaa. O 1996. Runo on ilmestynyt myös Valistuksen lukukirjassa vuodelta 1906.
Olen joskus 1960-luvulla saanut lahjaksi Ithakaa käsittelevän runon, missä ideana oli se että kulkeminen on tärkeintä, ei päämäärän (Ithakan) saavuttaminen… 2467 Kyseessä lienee Konstantinos Kavafisin runo "Ithaka". Runo on julkaistu Aapo Junkolan suomentamana teoksessa "Runoja" (1984).
Tietoja Lauri Viidasta/hänen runostaan: Luominen. Analyysejä ja tulkintoja runosta. 2617 Suomen kirjallisuus VI sisältää kahdeksansivuisen luvun Lauri Viidasta ja hänen tuotannostaan.Mukana on lyhyt arvio runosta Luominen. WSOY:n julkaisemassa Viidan Koottujen runojen (ens. painos 1966, 10. 1999) alussa on pitkä Marjukka Kaasalaisen artikkeli Lauri Viita runoilijana. Kannattaa tutustua myös Viidan puolison Aila Meriluodon teokseen Lauri Viita - legenda jo eläessään (WSOY 1974).