Kaverini alkoi eilen muistella erästä satua, missä on kuulemma joku kananmuna, jolla on housut jalassa. Se on aidalla, josta se sitten tipahtaa alas.... Asia… |
14752 |
|
|
|
Housuasuinen kananmuna on kaveri nimeltään Humpdy Dumpdy eli Tyyris Tyllerö. Loru on alun perin englantilainen: Humpdy Dumpdy sat on a wall / Humpdy Dumpdy had a great fall / All The Kings Horses / And all The Kings Men / Couldn’t put Humpdy together again. Hanhiemon iloisessa lippaassa (Wsoy) Kirsi Kunnas on riimitellyt vanhan englantilaisen lastenlorun näin: Tyyris Tyllerö muurille kipusi. Tyyris Tyllerö muurilta lipesi. Eikä Tyyristä Tylleröä milloinkaan voi kukaan parantaa. Lorun on kuvittanut Feodor Rojankovski. Hanhiemon iloinen lipas löytyy lähikirjastostasi. Hämeenlinnan seudun kirjastot: http://hameenlinna.kirjas.to/
|
Onko Olof von Dalinin runo Nöjd levnad (Nögd lefnad) suomennettu? |
1001 |
|
|
|
Olof von Dalinilta ei ole suomennettu yhtään runokokoelmaa. Muutama yksittäinen runo on suomennettu, mutta kysymäsi runo ei ole niiden joukossa.
|
Kysymys koskee Heinrich Heinen runoa "Maailmanloppu". Kukahan on kääntänyt runon suomeksi ja milloin? Ja mistähän teoksesta runo löytyisi? |
1754 |
|
|
|
Heinrich Heinea ovat kääntäneet ainakin Oskar Uotila, Valter Juva, Yrjö Jylhä, Eino Leino, Uuno Kailas, Katri Vala, Aarni Kouta ja Otto Manninen. Emme pystyneet kuitenkaan paikallistamaan runoa nimeltä "Maailmanloppu". Voisiko kyseessä olla esimerkiksi "Maailman meno" (teoksessa Valikoima runoelmia) tai "Ylösnousemuspäivänä" (Saksan kirjallisuuden kultainen kirja)? Jos teillä on lisätietoja runosta (alkusanat tms.), voimme yrittää etsiä uudestaan.
Heinelta on julkaistu runokokoelmat Laulujen kirja (WSOY 1937), Valikoima runoelmia (1905) ja Saksanmaa (Otava, 1923).
Näiden lisäksi Heinen runoja löytyy useista antologioista:
-Saksan kirjallisuuden kultainen kirja (WSOY 1930)
-Laulujen virta (WSOY 1936)
-Veri ja kulta (Otava 1954)
-Maailman... |
Löytyykö Yrjö Jylhän Ensi lumi- runosta saksan tai englannin kielistä käännöstä? Runon alkusanat ovat Niin hiljaa, kuin varkain niin ääneti se hiipii... |
1571 |
|
|
|
Suomalaisen kirjallisuuden seuran kirjaston ja Suomen kirjallisuuden tiedotuskeskuksen ylläpitämän käännöstietokannan (http://dbgw.finlit.fi/kaan.php) mukaan Yrjö Jylhältä on käännetty englanniksi vain runo nimeltä Varjot (Shadows, antologiassa Treasury of Finnish love) ja viroksi kokoelma Kiirastuli (Puhastustuli). Kysymääsi runoa ei ei näyttäisi olevan käännetty.
|
Kenen kirjoittama runo? Sinä olet Tarvitset kattilan ja patjan ja vettä. Ja mitä muuta? otain jonka vuoksi nukkua tai sitten tuijotella kuuta |
1540 |
|
|
|
Runo on Ilpo Tiihosen ja löytyy ainakin kokoelmasta Tähtipumppu (1992), nimellä Sinä olet.
|
Muistaako joku runon: Emojänis tuli pyrynä metsänrajaa, kun poikineen isä teki talvimajaa jne. Muistin, että olisi Kailas, mutta en ole varma. |
5483 |
|
|
|
Kysymäsi runon tekijää on tiedusteltu palvelustamme aiemminkin. Lauri Pohjanpään runon nimi on Jänikset ja se sisältyy kokoelmaan Uusi kevät ja muita runoja (1917). Runo löytyy myös Pohjanpään valikoimakokoelmasta Kaipuu ylitse ajan (Valitut runot 1910-1954).
Löydät aiemmat vastauksemme Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistosta. Kirjoita hakusanoiksi "Pohjanpää Lauri" ja "runot".
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx
|
Asiakkaamme kysyy runon kirjoittajaa ja mistä löytyisi kyseinen runo. Vinkkinä seuraavaa: runon aiheena ruis ja ruiskaunokki. Se meni jotenkin näin: Siinä… |
2240 |
|
|
|
Joel Lehtosen runo Ruiskukka minulle aina oli rakkaampi kuin ruis... sopii asiakkaanne kuvaukseen. Runo löytyy ainakin Veikko Polameren toimittamasta Runojen kirjasta (1977) ja Sinikka Pellisen toimittamasta Kauneimmat luontorunot -valikoimasta (1994).
|
Mistä Hermann Hessen teoksesta löytyisi mietelmä/runo : Askelmia |
1828 |
|
|
|
Runo on nimeltään Vaiheet ja se löytyy Hessen teoksesta Lasihelmipeli. Alkuteoksessa runon nimi on Stufen, joka tarkoittaa suomeksi portaita tai askelmia
|
Onkohan Suomen kirjastoista saatavissa suomesta romaniaksi käännettyä runoutta? |
1541 |
|
|
|
Ainoa suomesta romaniaksi käännetty runoteos joka löytyi on Kanteletar. Runot ovat sekä suomeksi että romaniaksi. Kirja löytyy Helsingin kaupunginkirjastosta ja siitä voi tehdä kaukolainapyynnön oman kotikirjaston kautta. Seuraavassa kirjan tiedot: Kanteletar : culegere de rune traditionale finlandeze / alcatuita de Elias Lönnrot ; antologie, traducere si note de ion stavarus si Lauri Lindgren ; studiu introductiv de Senni Timonen. Turku : Universitatea din Turku, 1985
|
Löytyykö mistään kirjastosta Runoteosta P.Mustapää/Laulu ihanista silmistä,1925? Löytyykö Martti Haavio/P.Mustapää runoteoksia myös kirjakaupoista? |
1883 |
|
|
|
Runokokoelma on muutamien kaupunkien kirjastojen kokoelmissa, mm. pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastojen kirjavarastossa. Laulu ihanista silmistä -runoteos sisältyy myös useampaankin P. Mustapään Kootut runot –kokoelmaan, joita on monien kirjastojen kokoelmissa, myös Merikarvian kirjastossa.
Tällä hetkellä myytävänä näyttäisi olevan Kootut runot vuodelta 2004, johon Laulu ihanista silmistä myös sisältyy.
|
Onko Naurua-runo V.A. Koskenniemen? - niin hassunkurisen touhun nään...... |
3897 |
|
|
|
Naurua on Aaro Hellaakosken runo, joka ilmestyi alun perin kokoelmassa Jääpeili (1928). Runon voi löytää myös Hellaakosken kootuista runoista.
Runon alku kuuluu seuraavasti:
"Niin hassunkurisen touhun nään:/
suu tuoss' on sepposenseljällään,/
suu pieni ja hampaaton./
Se naurua on!"
Runon viimeinen säkeistö kuuluu:
"Sinä paljon vaadit. Ja paljon saat./
Sinä siunaat kättemme toukomaat./
Nyt vasta ne tähkän kantaa:/
sinä annat meidän antaa."
|
Onko Dan Anderssonin runoa BARNDOM suomennettu? |
1624 |
|
|
|
Suomen kansallisbibliografia Fennicasta selvisi, että Dan Anderssonin runotuotannosta on suomennettu 2 kokoelmaa:
Miilunvartijan lauluja ynnä muita runoja. Porvoo : WSOY , 1948. ja
Lauluja elämälle / Nils Ferlin, Dan Andersson ; [kääntänyt Aappo I. Piippo]. Tukholma : Finn-Kirja , 1980.
Suoraan en saanut mistään selville, onko runoa suomennettu, joten kannattaa tutkia onko sitä em. kokoelmissa.
|
Mikä runo ja kenen: Mun huonehessain seinäll on, yks vanha taulu koruton. Se siin on ollut monta vuotta ja usein ihailen mä tuota. En tiedä, mikä siinä… |
8141 |
|
|
|
Runo on Paavo Cajanderin ja kuuluu kokonaisuudessaan näin:
Mun huonehessain seinäll' on
yks kuva halpa ja koruton,
se siinä ollut on monta vuotta,
ja aina ihailen ma tuota.
En tiedä,mi siinä niin viehättää,
lumenko peittämä harmaa pä,
vai suruin uurtamat vaot nuoko,
vai silmän lempeä tuike tuoko.
En tiedä;mutta niin lämmin on
sen läheisyyn kuin auringon,
ja onpa kuin hänen katsannastaan
heloittais taivahan rauha vastaan.
Ma tuntikausia ihaillen
kuvaa tuot'yhä katselen,
ei sulho kultoaan punastuvaa,
niin tyystin katso kuin minä kuvaa.
Ja kun katson niin vähittäin
herääpi muistoja mielessäin,
niin armahaita,niin ihanoita
ja kaivatessani katkeroita.
Ma poies mennehen polvekseen
näen lapsuusmaailman riemuineen,
näen kynttilöitä ja joulupuita... |
Tarvitsisin käännöksen W. B. Yeatsin runosta "The Second Coming". |
972 |
|
|
|
Yeatsin Second coming -runosta on olemassa ainakin Aale Tynnin suomennos, joka on julkaistu teoksessa Yeats, William Butler: Runoja (WSOY 1966).
|
Mistähän löytäisi tuntemattoman (munkin) Notre Damen katedraalin seinään piirtämät elämänohjeet? Teksti menee suunnilleen... kulje hiljaa hälinän ja melun… |
7788 |
|
|
|
Kyseessä on varmaankin kuuluisa elämänohjeruno Desiderata, jonka synnystä on erilaisia versioita, mainitun Notre Damen seinän lisäksi runon on ilmoitettu löytyneen St. Paulin kirkosta Baltimoresta Yhdysvalloista v. 1692. Itseasiassa elämänohjeiden luojaksi on paljastunut amerikkalainen lakimies ja runoilija Max Ehrmann (1872-1945). Runo on kirjoitettu 1920-luvulla. Elämänohjeen taustaa ja alkuperäinen englanninkielinen teksti löytyvät linkistä http://mwkworks.com/desiderata.html
Suomeksi siitä on useampiakin käännöksiä, esim.
https://kirja05.vuodatus.net/lue/2007/05/desiderata
V. 1972 näyttelijä Esa Saarion tekemä levytys kyseisestä tekstistä saavutti melkoista suosiota.
|
Voisitko kertoa minulle runojen historiasta ja jos mahdollista niin myös muuta tietoa runoista ja sanalaskuista? |
1134 |
|
|
|
Runouden historiasta löydät tietoa esimerkiksi seuraavista teoksista:
- Palmgren: Johdatus kirjallisuustieteeseen
- Suomen kirjallisuus, osa 8: kirjallisuuden lajeja.
Sananlaskujen teoriaan ja tutkimukseen on perehdytty Outi Lauhakankaan teoksessa Puheesta ihminen tunnetaan.
|
Nämä kysymykset liittyvät kaikki Aale Tynnin runoihin.Mistä kirjoista löydän seuraavat runot? - Rohdinmekkotyttö -....äiti leipoo leipää,lapsi hymyää… |
2814 |
|
|
|
Pienen mylläyksen jälkeen nämä löytyivät, eikä tarvinnut
odottaa ensi viikkoon:
1. Rohdinmekkotyttö oli todella Aale Tynnin. Löytyy
hänen "Kootuista runoistaan", s. 227 nimellä
"Rohdinmekko-balladi".
2. Toinen kysytty on Immi Hellenin runokirjasta
"Lapsuuden lauluja", s. 97. Runon nimi on
"Äiti leipoo". Kyseisessä runossa ei tosin puhuta
sotainvalidista.
3. Tähän tarvitsin tutulta apua. Tekijä on Oiva
Paloheimo. Löytyy hänen kirjastaan "Runot", s.
196. Runon nimi on "Kirkkotiellä". Lisäksi ystä-
väni epäili, että em. sotainvalidi liittyykin
johonkin Oiva Paloheimon runoista, josta monet
käsittelevät sotaa.
|
Onko William Blaken runoja käännetty suomeksi? |
3899 |
|
|
|
Suomen kansallisbibliografian FENNICA-tietokannan mukaan William Blakelta (1757-1827) ei ole toistaiseksi käännetty suomeksi yhtään kokonaista runoteosta. Sen sijaan yksittäisiä runokäännöksiä löytyy eri runoantologioista.
Risto Ahdin teokseen William Blake & Vimmainen Genius (Sanasato 2001) sisältyy valikoima Blaken runoja kokoelmista Viattomuuden laulut (Songs of Innocence 1789) ja Kokemuksen laulut (Songs of Experience n. 1794) suomeksi Ahdin kääntäminä.
Toni Edelmann on säveltänyt Blaken runoja levylleen Viattomuuden lauluja (2000). Runot on kääntänyt Hector.
|
Onko Karin Boyen runo Stjärnorna käännetty suomeksi? |
896 |
|
|
|
Vaikuttaa siltä, että ei ole. Ruotsalaiselta runoilijalta Karin Boyelta ei ole suomennettu yhtään kokonaista runokokoelmaa. Muutamissa runoantologioissa on joitakin hänen suomennettuja runojaan: ainakin Aale Tynnin toimittamassa ja suomentamassa antologiassa Tuhat laulujen vuotta ja Otto Karhian ja Viljo Kajavan antologiassa Viesti mereen – antologia Ruotsin uutta runoutta. Usvan neito –runosuomennos on sävelletty lauluksi Ahava-nimiselle levylle. Kysymääsi runoa ei näissäkään kokoelmissa ole.
|
Kuka on suomentanut Wislava Szymborskan runon "Jotkut pitävät runoudesta"? Onko sama suomentaja suomentanut muita hänen teoksia eli onko hänellä "vakituinen"… |
1879 |
|
|
|
Runo löytyy kokoelmasta: Sata Szymborskaa / Wislawa Szymborska ; suomentaneet Martti Puukko ja Jarkko Laine. Helsinki : Like, 2003. Martti Puukko on runoilija Wislawa Szymborskan itsensä valtuuttama suomentaja. Martti Puukko on kääntänyt myös kokoelman: Hetki / Wislawa Szymborska ; suomentanut ja toimittanut Martti Puukko. Helsinki : Like, 2004. Näide lisäksi Puukko on suomentanut Szymborskaa Parnassoon. esim. Runoja uudesta kokoelmasta / suomentanut Martti Puukko / 2002 ; (52) ; 4 ; 386-388.
|