| Etsin äideistä ja vauvoista kertovaa runoa. Runossa äidit juttelevat lapsista: Hyvää päivää rouva, onko teillä vauva sylissä. Toinen vastaa jotenkin… |
1736 |
|
|
|
Olemme saaneet lisävalaistusta kysymykseesi. Löysimme runon/lorun ruotsinkielisen vastineen. Runon alkuperä on tuntematon, mutta mm. Alice Tegner on tehnyt siitä sovituksen. Runo alkaa sanoilla "God dag, min fru, jag ser min fru fru, ni lillan har i famnen". Alkuosa lauletaan yleensä. Runo/loru loppuu sanoihin "Ni ser ju, ni ser ju att visst besvär man har, men lillan, hon är ju det käraste jag har".
Etsimäsi runo/loru on todennäköisesti tämän suomenkielinen vastine ja käännös. Emme ole kuitenkaan vielä onnistuneet löytämään sitä mistään kirjasta.
|
| Haluaisimme esittää pääsymaksullisessa näyttelyssä Power Point -tyyppisen kuvaesityksen yhtenä elementtinä runon. Millainen tekijänoikeus koskee runon… |
1186 |
|
|
|
Tekijänoikeus on voimassa vielä 70 vuotta tekijän kuolinvuoden päättymisestä. Yksittäiset runot ovat tekijänoikeuslain alaisia. Mutta jos esityksessä runo on vain siteerauksen kohteena, se voidaan esittää ilman tekijän lupaa. Tuolloin tietenkin tekijä ja teoksen nimi on mainittava ja siteeraus merkittävä selvästi.
Lähde: Niiranen, Valtteri: Tekijänoikeuden tietosanakirja. 1998.
Ks. myös: http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/tekoik/runot.ppt .
Kysy kirjastonhoitajalta arkistosta löytyy myös vastaavanlainen kysymys, hae arkistosta hakusanoilla 'runot' 'tekijänoikeus'. Suomen Kirjailijaliiton sivulla on myös tekijänoikeusasiaa: http://www.suomenkirjailijaliitto.fi/tekijanoikeus.asp .
|
| Tarvitsisin romaanisuomennokseen yhden sitaatin Miltonin kirjasta Kadotettu paratiisi, jonka Yrjö Jylhä on suomentanut. Sitaatti on osastossa IV, säe 247,… |
1689 |
|
|
|
Yrjö Jylhän suomennos kuuluu näin:
"Niin tuo seutu näyn arvokkaan ja vaihtelevan tarjos:" ja jatkuu:
"puut tuoksuvaista pihkaa hersyvät, hedelmin kultakuorisin taas toiset luo houkuttivat maistamaan - vain täällä on Hesperian tarut toteen käyneet."
|
| Olen tekemässä käännöksiäni kuoroni kevätkonsertin käsiohjelmaan, ja haluaisin tietää onko Pierre de Ronsardin runoa "Pourquoi tournez vous vos yeux" käännetty… |
911 |
|
|
|
Lahden kaupunginkirjaston runotietokantaan on kerätty lyriikan suomennokset. Tietokannasta ei löydy kysymääsi runoa.
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/PoemList.aspx?Au…
Muistakin kirjastotietokannoista löytyy vain runotietokannassa olevat suomennetut teokset Pierre de Ronsardilta.
|
| Kenen kirjoittama on runo häkkiin teljetystä villieläimestä, joka astelee edestakaisin? Nerudan? Runon nimi? |
2331 |
|
|
|
Lahden kaupunginkirjaston käännösrunojen tietokanta ei ollut tässä tehtävässä avuksi. http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
Sen sijaan Google-haku termeillä runo villieläin häkki tuo hakutulokseen kirjallisuuskritiikin verkkolehden kiiltomato.net ja siinä artikkelin "Rainer Maria Rilke: Tahto tahtojen, Like 2004, Eve Kuismin (suom.)". Runo nimeltä "Pantteri" sopii kuvaukseen häkkiin teljetystä villieläimestä. Siitä on artikkelissa enemmän.
http://www.kiiltomato.net/?rcat=K%E4%E4nn%F6skirjal
lisuus&rid=1027
|
| Etsin runoa joka on kai nimeltään tai alku -eno puhuu saunan portailla- |
1760 |
|
|
|
Voisiko kyseessä olla Toivo Laakson runo Eno puhuu saunan rappusilla, joka on julkaistu lehdessä Parnasso 1983:1 http://www.nrl.fi:3000/digiphpt/zrnparnassoen.php?page=125
Helmet-kirjastot säilyttävät pysyvästi Parnasso -lehteä
http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=parnasso&searchscope=2&l=&b=&D…
Sattaa olla että Laakson runo on julkaistu myös jossakin hänen kokoelmassaan, mutta kirjastotietokannoista ei välttämättä selviä näin vanhojen runokokoelmien yksittäisten runojen nimet. Toivo Laakson tuotanto Helmet-tietokannassa: http://www.helmet.fi/search~S9*fin?/alaakso+toivo/alaakso+toivo/1%2C2%2…
|
| Kysyisin, onko Lauri Pohjanpään runo Mooses Neebon vuorella julkaistu jossakin kokoelmassa? Kyllä varmaan on, mutta en osaa täältä etsiä. Jonkin raittiusseuran… |
1165 |
|
|
|
Lauri Pohjanpään runo Mooses Neebon vuorella on julkaistu ainakin runoilijan Valitut runot teoksessa.Runoa ei ole julkaistu kaikissa Pohjanpään kokoelmissa.
www.helmet.fi
|
| Asiakkaamme kysyy tietoa runosta, josta hän muistaa seuraavat säkeet: Me viemme valon soihtua kautt aikakausien. Vuossatain takaa tiemme käy ja vuosituhanten… |
1486 |
|
|
|
Runo on Lauri Pohjanpään Soihdunkantajat, joka löytyy teoksesta Mustarastas SWOY 1941 (s. 49).
|
| Pohdin tässä, millä eri tavoilla itse tulkitset Matti Rossin "Saatana ja hänen tyttärensä" (Hiljaisuus ja matkatoverit, 1980) runossa esiintyvän "Teräsmiehen… |
4740 |
|
|
|
Runo Saatana ja hänen tyttärensä vaikuttaa hyvin suorasanaiselta tarinalta. Runon ”Saatana” on isä ja ”huora” on tytär. Lapsi elää täydellisessä perhehelvetissä. Äiti on lähtenyt pois. Runon tytär on vaikeassa tilanteessa, ei voi mennä kotiin, istuu yksin rapussa. Isä riehuu humalassa ja on uhkaava. Sitten isä kuitenkin tulee ulos asunnosta veitsen kanssa.
Erään tulkinnan mukaan Teräsmies saattaa olla kuolema tai ”kuoleman enkeli”, joka tulee hakemaan tytön pois sen jälkeen kun isä on surmannut tämän (hänellä on mainio leipäveitsi…kova sana lähitaistelussa).
Toisaalta Teräsmies voisi olla tytön mielikuvitusta ”pelastaja”, sarjakuvien hahmo, johon hän turvaa kun katoaa omaan mielikuvitusmaailmaansa ollakseen kokematta isän aiheuttamia... |
| Lapseni oli kuullut koulussa mielestään jonkun hauskan lorun tai runon, jossa puhuttiin jotain seuraavaa: "Afrikan safarin rallissa oli kärjessä, mersu, norsu… |
2656 |
|
|
|
Ihan tuollaista lorua emme onnistuneet löytämään. Kirsi Kunnaksella on runo nimeltä Mursu, Marsu ja mersu, joka alkaa näin:
"Mursu ja Marsu lähtivät mersulla
jonnekin huvittelemaan."
Afrikan rallista siinä ei kylläkään puhuta mitään. Voisiko se kuitenkin olla etsimänne? Runo löytyy Kunnaksen kirjoista Tapahtui Tiitiäisen maassa ja Tiitiäisen tuluskukkaro.
|
| Löytyisikö seuraavalle runolle lähde siitä, kuka sen on kirjoittanut ja missä se on alunperin julkaistu tai ainakin jokin teos, jossa se on julkaistu. EIKÖ OLE… |
1041 |
|
|
|
Runon tekijä ei ikävä kyllä selvinnyt. Se löytyy kuitenkin, ilman tietoa tekijästä, ainakin Turun ammattikorkeakoulun julkaisemasta oppaasta nimeltä Opas ohjaajalle: ohjaajana toimiminen:
http://hoitonetti.turkuamk.fi/Hoitonetti/2007_Opiskelijan_ohjaus/Opas.p…
Samoin se on perhekerho.net-sivustolla maininnalla tekijä tuntematon:
http://www.perhekerho.net/hauskaa/206.htm
|
| Löytyisikö runoa- muistovärssyä kukkalaitteeseen anopille/ äidille ? Oli koti-ihminen, hoiti puutarhaa+ marjasti . Yksinasuva oli , viihtyi yksin . Kuolema oli… |
13001 |
|
|
|
Kovin vaikea olisi suositella muistorunoa. Omaiset ja ystävät kuitenkin parhaiten osaavat valita sopivimman.
Internetistä löytyy jonkin verran muistolauseita ja -runoja.
Positiivareiden sivustolla on värssypankki,
http://www.positiivarit.fi/varssypankki
Ainakin joillakin hautaustoimistoilla ja kukkakaupoilla on muistolauseita verkossa:
Helsingin hautauspalvelu http://www.merituhkaus.fi/index.php?page=muistolauseet
Syväsen kukka http://www.floristi.net/varssytekstit.html
Memoria http://www.memoriahautaus.com/muistolauseet.htm
Korhosen kukkatalo http://www.korhosenkukkatalo.com/kukkatalo/hautaustoimisto/muistolausee…
|
| Haluaisin tietää, onko Lauri Pohjanpään runoa "Soihdunkantajat" käännetty koskaan englanniksi. Ja jos on, niin mistähän sen löytäisi... Kiitos! |
2035 |
|
|
|
Harmillista kyllä, Lauri Pohjanpään tuotantoa ei ilmeisestikään ole lainkaan käännetty englanniksi. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura on tallentanut suhteellisen kattavasti suomalaisen kirjallisuuden käännöksiä erityiseen tietokantaan. Mutta tietokannan vanhemman version mukaan Pohjanpäätä on käännetty ainoastaan ruotsiksi. Uusia käännöksiä ei ole tehty.
Unescon kansainvälinen käännöstietokanta tai Lahden kaupunginkirjaston runotietokanta eivät nekään tunne Pohjanpäätä englannin kielellä.
SKS:n ylläpitämä käännöstietokanta:
http://dbgw.finlit.fi/fili/kaan.php (vanhempi versio, jota ei enää päivitetä)
http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/ (uudempi versio)
Unescon Index translationum:
http://databases.unesco.org/xtrans/xtra-form.shtml
Lahden... |
| Kansakoulun 5. lukukirjassa (v.67) on ollut runo joka menee suunnilleen näin: tee työtä, ahkeroi ja raada, parempaa onnea et voi saada. niin neuvoi muuan… |
1848 |
|
|
|
Runon on kirjoittanut La Fontaine, ja se löytyy Urho Somerkiven Lasten
neljännestä lukukirjasta (1967):
Maamies ja hänen lapsensa
KUORO I:
Tee työtä, ahkeroi ja raada,
parempaa aarrett' et voi saada
Kun muuan rikas peltomies
jo kuolinhetken tulleen ties,
hän kutsui lapset luo ja puhui hiljaa heille:
MAAMIES:
"Jää teille talo tää, ei myydä sitä saa,
tilanne hyvin hoitakaa,
sen taatot jättäneet on meille;
ja aarteen kätkee tämä maa.
En tiedä paikkaa sen, mut onnenne voin taata,
jos tarmoll' etsitte ja kaivelette maata.
Kun vilja korjuuss' on , niin pellot kääntäkää,
syvältä kuokkikaa; mut pitäkää myös huoli,
ett' ala pieninkään ei möyrimättä jää!"
KUORO II:
Näin taatto kehotti ja kuoli.
Mut pojat myllersivät maan,
niin hyvin kääntäin sen -... |
| Mikä Pertti Niemisen runo nimeltään: "Juuri kun kirjoitin elämäni runoa pyysit viemään jätesäkin pois Kun sinä osaat sen homman sanoit" Runon kirjoittaja ja… |
1814 |
|
|
|
Pertti Niemisen runolla ei ole nimeä. Runokirjan hakemistossa se mainitaan ensimmäisellä rivillä "Juuri kun kirjoitin elämäni runoa"
Se on ilmestynyt Niemisen runokokoelmassa Niin kiire tässä elämässä (1972) sekä Niemisen Luen muutosten kirjaa : runot 1956-1972 -kokoelmassa (1979).
Toinen runo on Mirkka Rekolan runo. Sillä ei myöskään ole nimeä. Runokirjan hakemistossa se mainitaan ensimmäisellä rivillä "Siitä on kauan kun puhuit" Runo on ilmestynyt kokoelmassa Minä rakastan sinua, minä sanon sen kaikille (1972). Runo löytyy myös Rekolan runokokoelmasta Runot : 1954-1978 (1979).
|
| Mistä löytäisin tietoa V.A.Koskenniemen sävelletyistä runoista? jonkinlaista listausta tai vinkkiä millä hakusanoilla voisi löytyä... |
1157 |
|
|
|
Kirjaston tietokoneilta pääsee käyttämään Viola-tietokantaa, joka on Suomen kansallisdiskografia. Sieltä löytyy tekijä-hakusanalla Koskenniemi, V.A. runsaasti aineistoa, sekä äänitteitä että nuotteja. Viitteistä ei kyllä ilmene, onko runo kirjoitettu ensin ja sitten sävelletty, vai päinvastoin eli ensin on tehty sävellys ja siihen sitten sanat.
Viola löytyy kirjaston kotisivun kautta linkistä Tietokantoja ja hyödyllisiä linkkejä. Sieltä kohdasta Linnea löytyy Viola, jonka hakuun pääsee klikkaamalla esittelysivu-linkkiä.
|
| Haen runoa, jossa kerrotaan vanhasta miehestä, keinutuolista ja kaappikellosta. Siinä käydään elämänkaarta läpi. Lapset? vievät kaappikellon vintille ja mies… |
3849 |
|
|
|
Tämänkaltainen runo löytyy Larin-Kyöstin runoteoksesta Ota sun kaunis kantelees, johon on koottu valikoima Larin-Kyöstin runoja vuosilta 1897-1946. Runon nimi on Vaari ja vaarin kello ja se alkaa seuraavalla tavalla:
Kaappikello se käy ja kukkuu,
pankolla herää vanha vaari,
tiki-taki-tiki-taki vanha vaari,
vaarill' on piippu ja tulusmaari
ja Mirri, mi nurkassa nukkuu.
|
| Onko T. Tranströmerin runo Preludium suomennettu? |
1134 |
|
|
|
Tomas Tranströmeriltä on suomennettu kokoelmat Eläville ja kuolleille, Kootut runot 1954-2000, Totuuden kynnys, Surugondoli. Niiden joukossa ei ole kysymäsi nimistä runoa. Tietenkin on mahdollista, että runon suomennettu nimi on muu kuin alkuperäinen. Lisäksi yksittäisiä runoja on julkaistu lukuisissa antologioissa ja lehdissä. Linkki maailman runouteen -tietokannan (http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/esittely/)mukaan niiden joukossa ei ole Preludium-runoa.
|
| Löytyykö tietoa seuraavasta runon katkelmasta? "Intiassa tumma poika reipas pulikoi Gangesjoen antaa liian kauas kantaa..." Kyseisen runon on isäni oppinut… |
1020 |
|
|
|
Runo löytyy Kyllikki Mäntylän pakinakokoelmasta pakinasta nimeltä Muistoalbumi. Se ei kuitenkaan ole Mäntylän kirjoittama, vaan pakinassaan hän kertoo sen olevan Aakkoset eli terveysneuvoja pienokaisille -nimisestä kirjasta. Kirja voisi olla tämä: Aakkoset / Zaida Eriksson-Lihr antaa terveysneuvoja pienokaisille heidän jokapäiväisessä elämässään Anna Inkeri Relanderin kirjoittamissa hauskoissa Abc-runoissa (ilmestynyt 1935) tai tämä:
Tohtori-tädin terveys-aapinen : Zaida Eriksson-Lihr jakaa tässä hupaisessa aapisessaan terveydellisiä neuvoja pienokaisille jokaisen päivän varalle (1946). Runo olisi siis ilmeisesti Anna Inkeri Relanderin kirjoittama.
Zaida Eriksson-Lihrin kirjoja löytyy ainoastaan muutamista yliopiston kirjastoista, mutta... |
| Etsin runoa jossa kerrotaan miten ristini oli minulle raskas ja sain päivän mittaan koettaa erilaisia ristejä kunnes päivän päättyessa totesin, että oma… |
2639 |
|
|
|
Runo on mahdollisesti Hilja Karhulan kirjoittama. Runon nimestä on eri versioita kuten Vaikea risti, Sopiva risti tai Oma risti, se sopivin risti. Runoon löytyy useampia linkkejä Internetistä, tässä niistä pari: http://www.city.fi/yhteisot/blogi/kaunis_uni/90220/
http://www.jklhelluntaisrk.fi/?ib=artikkelit&id=38
|
Kysy kirjastonhoitajalta