runoilijat

Tilaa aihepiirin runoilijat RSS-syöte
166 osumaa haulle. Näytetään tulokset 41–60.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Mikä on edesmenneen runoilija Per-Hakon Påwalsin nimen oikea kirjoitusasu? 489 Uppslagsverket Finland -verkkotietokanta, jota suomenkielinen Wikipedia-artikkelikin käyttää lähteenään, antaa Per-Hakon Påwalsin toiseksi etunimeksi Wilhelm. Ehkäpä artikkeliin itseensä on siis lipsahtanut kirjoitusvirhe.
Onko Lahden kirjailijakokoukseen osallistuvalta Keijiro Sugalta suomennettu lyyriikkaa tai proosaa? 218 Valitettavasti japanilaisen Keijiro Sugan tuotantoa ei ole luettavissa suomeksi.  
Onko Martin Gult kirjoittanut runon Reimsin enkeli? 285 Runon Reimsin enkelistä kirjoitti itävaltalainen pappi ja runoilija Martin Gutl (1942-1984). Hänen runotuotannostaan on suomennettu kokoelma Ylistyslaulu itkumuurilla (Kirjaneliö, 1980) sekä joitain yksittäisiä runoja valikoimissa Parantava runo, Lähteenkirkas hiljaisuus ja Suurempi kuin sydämeni. Viimeksi mainittuun sisältyvä Anna-Maija Raittilan suomennos Reimsin enkelistä poikkeaa hieman kysymyksessä siteeratusta käännöksestä. Lyriikan lisäksi Gutlilta on suomeksi julkaistu kirjat Mistä saan voimaa : kristikunnan päärukoukset ja perustotuudet sekä yhdessä Josef Dimbeckin kanssa tehty Aloin rukoilla : tekstejä mietittäväksi ja kuunneltavaksi.
Haluaisin tietää,millaisessa elämätilanteessa V.A.Koskenniemi kirjotti sanat lauluun "Minä laulan sun iltasi tähtihin.." Oliko hänellä joku täkeä ihmissuhde,… 1871 Koskenniemen neljäs runokokoelma Sydän ja kuolema ilmestyi vuonna 1919. Sitä edelsi runoilijan tulevan puolison Vieno Pohjanpalon kohtaaminen Helsingin yliopiston filosofisen tiedekunnan promootiossa saman vuoden toukokuussa. Koskenniemi tapasi Pohjanpalon ensimmäisen kerran keväällä 1917. Seurustelu ei kuitenkaan vielä tässä vaiheessa virinnyt - eikä vielä seuraavanakaan vuonna, vaikka syksyllä 1918 Koskenniemi Vienon muutaman kerran osakunnan tilaisuuksista kotiin saattelikin. Toisaalta Sydän ja kuolema -kokoelman kirjoittaminen ja viimeistely ajoittuu Koskenniemen ja Anna-Maria Tallgrenin "ystävyyden vuosiin", niin kuin Tallgren-tutkija Tellervo Krogerus ajanjaksoa 1917-24 nimittää. Kriitikon ja runoilijan suhde oli alkanut...
Olen jo aikaisemmin kysynyt tätä. Tarvitsen tietoja Rakel Liehusta esitelmääni varten. Sain vastauksessa kirjojen nimiä joista on apua , mutta kaikissa niissä… 1603 Rakel Liehu (s. 1939) on Nivalasta kotoisin oleva helsinkiläinen kirjailija. Rakel Liehu valmistui Helsingin yliopistosta filosofian kandidaatiksi vuonna 1963. Hän toimi valmistumisensa jälkeen äidinkielen ja historian opettajana Raahen yhteislyseossa vuosina 1963 – 1964. Liehun esikoisrunokokoelma Ihmisen murhe on yhteinen ilmestyi vuonna 1974. Hänen tuotantoonsa kuuluu runoa, proosaa, esseitä ja näytelmiä. Liehu on toiminut myös kääntäjänä. Hän on ollut vapaa kirjailija vuodesta 1974. Rakel Liehu on haastatteluissa puhunut enemmän työstään kuin perhesuhteistaan. Hänet kyllä Helsingin Sanomissa mainitaan papin rouvaksi ja kolme lapsen äidiksi. Hänen vuonna 2003 julkaistu Helene Schjerfbeckin elämästä kertova romaaninsa Helene nosti...
Minkä Arvo Turtiaisen runon mukaan Eino Leino "vaelsi Kämpistä Cataniin"? 618 Arvo Turtiainen runoili Eino Leinosta Minä paljasjalkainen -kokoelman sikermässä Patsaita.
Suomennan kirjaa, jossa on kaksi Emily Dickinsonin runoa. Ensimmäinen on ilmestynyt suomeksi, toisesta en löydä tietoja. Ensimmäinen runo: (En ole kukaan –… 770 En löytänyt tuota jälkimmäistä suomennettuna, mutta Kouvolan kirjastoissa ei ole vuonna 2009 ilmestynyttä teosta Puuseppä, itseoppinut : Emily Dickinsonin runoja kypsille lukijoille (2009).  Sen sijaan ensimmäisestä löytyy meidän kokoelmista kaksikin käännöstä. Teoksessa Valitsee sielu seuransa: EmilyDickinsonin runojen suomennoksia (1983) on sekä Sirkka Heiskanen- Mäkelän suomennos: En ole kukaan - sinäkään et ole? Sittenhän meitä on kaksi: vaiti - muutoin pois vain ajavat! Typerä olla joku - julkkis- lailla sammakon alati laulaa nimeään huviksi lammikon. Ja kaarina Halosen suomennos: Olen Ei-kukaan! Oletko Ei-kukaan sinäkin? Älä kerro, muuten ajavat maanpakoon kummankin! Ikävää olla joku ja julistaa nimeään kuin suolla...
Joku kyseli viime vuonna Hilja Haahden runoa Lapsuuden koti, mutta sitä ei löytynyt. Runo ei olekaan Hilja Haahden, vaan Katri Suorannan kirjoittama. 399 Tampereen ja Lastenkirjainstituutin kollegat tiesivät kertoa, että tuo runo löytyy ainakin kahdesta eri teoksesta: - runoantologiasta Kolme (WSOY, 1930), jossa on yksissä kansissa runokokoelmat Elina Vaaralta (Pilven varjo), Katri Valalta (Maan laiturilla) ja Suorannalta (Kevättuuli) sekä - Koulutyössä : kansakoulun III:n ja IV:n luokan lukukirja / toimittaneet Alpo Noponen ja V. Tarkiainen ; 19. uud. p. Valistus, 1946.  (s. 181-183; Ensimmäinen osa). Selasin meillä paikalla olevia Suomen kirjallisuudenhistoriaan liittyviä teoksia, mutta niistäkään ei valitettavasti löytynyt yksittäisiä mainintoja enempää tietoa Suorannasta. Palaan asiaan, jos lisätietoa osuu jostain silmiin.
Etsin keskiaikaisten ranskankielisten truveerien (eng/ransk. "trouvère") käännöksiä nykykielille muinaisranskasta (kaikki kelpaa). En ole löytänyt juuri mitään… 588 Truveerien tekstejä nykykielillä löytyy helpoimmin äänilevyjen tekstilipukkeista. Esimerkiksi suomalainen Oliphant-yhtye on levyttänyt truveerien lauluja, ja levyjen tekstilipukkeissa ovat laulujen sanat myös esimerkiksi englanniksi ja suomeksi. Truveerien lauluja voit etsiä kirjastojen tietokannoista asiasanalla truveerit ja rajata hakua esimerkiksi aineistolajilla tai -tyypillä. Myös nimeltä tunnettujen truveerien nimiä voit käyttää hakusanoina (esim. Adam de la Halle, Gace Brulé). Aineiston kuvailutiedoista pitäisi ilmetä esimerkiksi cd-levyjen esityskieli, mutta myös tekstilipukkeen sisältö (esimerkiksi: "Laulujen sanat tekstilipukkeessa: ranska, englanti, suomi.") Truveereja: http://muhi.siba.fi/xwiki/bin/view/Muhi/View?id=...
Tahtoisin tietää enemmän proosalyriikasta, mahd. lukea yhden malliksi. 2159 Proosaruno on lyhyt proosamuotoinen teksti, jossa on runoudelle ominaisia rakenteellisia ja tyylillisiä piirteitä. Se on väliaste proosan ja runon välillä. Proosarunossa ei kuitenkaan ole samanlaisia rytmiin perustuvia toistuvia kuvioita kuin runossa: sointuisuutta, sanajärjestyksen poikkeavuutta, poistoja, toistoja, asyndeettisuutta (sidesanattomuutta), ym. Tunnettuja proosarunoja ovat esimerkiksi Charles Baudelairen runot kokoelmassa Pariisin ikävä (1869). - Teoksen jälkisanoissa on Väinö Kirstinän kirjoitus Baudelairen proosarunoudesta. Unto Kupiainen määrittelee suomalaisten klassikkokirjailijoiden teoksista proosarunoiksi esimerkiksi Juhani Ahon lyhyet tunnelmalastut ja Johannes Linnankosken pienet ns. sirpaleet . Uudemmasta...
Luettelo uusmaalaisista runoilijoista. 245 Listaa uusmaalaisita runoilijoista ei näytä netistä löytyvän. Kirjasampo-kirjallisuusverkkopalvelun avulla voit etsiä uusmaalaiset runoilijat kirjoittamalla hakulaatikkoon hakusanat "runoilijat Uusimaa". Hakutulos ei valitettavasti ole aakkos- tai aikajärjestyksessä. http://www.kirjasampo.fi/fi#.WlxbGE32RoI Kirjasammossa on myös listoja maakunnittain, mutta näissä listoissa ei ole erikseen kirjailijoita genren mukaan. http://www.kirjasampo.fi/fi/maakunnat#.WlxdLE32RoI http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha%253AInstance_ID1242111013945#.WlxelE32RoI http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha%253AInstance_ID1242314771514#.WlxepE32RoI  
Te kirjastonhoitajat olette auttaneet minua ennenkin, joten kokeilen taas kepillä jäätä. 759 Tekijänoikeudellinen suoja-aika on 70 vuotta tekijän kuolemasta. Se siis rajoittaa huomattavasti käytettäviä runoja. Eino Leinon lisäksi sopivia runoja löytyisi varmaankin myös esimerkiksi Saima Harmajalta, Edt Södergranilta, Kaarlo Sarkialta, Katri Valalta, Uuno Kailaalta, Joel Lehtoselta, J. H. Erkolta ja tietenkin Aleksis Kiveltä. Runoja voisi etsiä esimerkiksi Kotimaisten kielten keskuksen klassikkokorpuksesta, jossa on aineistoa esimerkiksi Edit Södergranilta, Uuno Kailaalta, Kaarlo Kramsulta ja Juhani Siljolta. http://kaino.kotus.fi/korpus/klassikot/meta/klassikot_coll_rdf.xml Runoston sivuilta löytyy mukavasti mm. Runoston sivuilta. http://runosto.net/ Aleksis Kiven, Kaarlo Kramsun ja Eino Leinon runoja löytyy Internitixin...
Atticus (ATTICUS (@atticuspoetry)) kirjoittaa aivan upeasti, mutta vaikuttaa salaperäiseltä tyypiltä. Mitä hänestä tiedetään? Onko kuvaa? 460 Hän on todella hieman salaperäinen... Kuvat ovat yleensä naamion suojista otettuja. Löysin yhden, joka voisi olla sama henkilö (runoilija myös) http://insideofknoxville.com/2012/01/first-night-knoxville-2012-part-4-… Saattaa kuitenkin olla vain hieman saman oloinen. Tietoja on yhtä harvakseltaan: https://studybreaks.com/2017/11/10/atticus-masked-poet/
Etsin vuonna 1947 syntyneitä suomalaisia runoilijoita. Löytyykö vielä muita kuin Tommy Tabermann, Jarkko Laine, Tua Forsström, Arja Tiainen, Leena Krohn, Matti… 514 Olet jo löytänyt vuonna 1947 syntyneitä suomalaisia runoilijoita paljon. En löytänyt muita kuin yhden lisää: Marja-Leena Koski, jolta on ilmestynyt kaksi runokokoelmaa: "Valvottu uni" ja "Tukka tulessa".
Etsin tietoa lyyrikko Toivo Lyystä (Mähönen). Millaista tietoa teillä olisi hänestä? 528 Internetistä löytyy hyvin vähän tietoa Toivo Lyystä. Tässä muutamia linkkejä: Kirjasampo: http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175928577057#.WYQ… Pohjoiskarjalaisten nykykirjailijoiden matrikkeli: http://pkkirjailijat.jns.fi/show.cgi?id=269 Wikipedia: https://fi.wikipedia.org/wiki/Toivo_Lyy Kirjalähteitäkin löytyi niukanlaisesti, mutta ainakin teoksesta Aleksis Kivestä Martti Merenmaahan : suomalaisten kirjailijain elämäkertoja (WSOY, 1954), löytyy lyhyt elämäkerta hänestä. Myös Aulis Ranteen ja Pentti Törrösen teoksesta Mansikkapaikka, eli, Rajatorppa : alueen historia ja lähiöön tutustuminen (Rajatorppaseura, 1990) löytyy mainintoja Lyystä. Teosten saatavuustiedot voit tarkistaa pääkaupunkiseudun Helmet-...
Etsin runoilijaa, naisrunoilijaa. Hän on kirjoittanut runon, tai runoteoksen, tai kokoelmansa nimi sisältää seuraavan ajatuksen: "En vastaa kirjeisiin, jotka… 625 Sirkka Turkka aloittaa Mies joka rakasti vaimoaan liikaa -kokoelmansa (Tammi, 1979) ensimmäisen runon näin: "En koskaan vastaa kirjeisiin, saati, että aloittaisin / itsenäisen kirjeenvaihdon." Voisikohan hän ehkä olla etsitty runoilija?
Etsin Arvo Turtiaisen kirjoittamaa pitkää runoa, jonka alkusäkeet ovat joko "He rakensivat Helsinkiä" tai "He rakentavat Helsinkiä". 2091 Arvo Turtiaiselta ei löydy runoa, joka varsinaisesti alkaisi noin, mutta kokoelmaan Minä paljasjalkainen (1962) sisältyy sikermä, joka on otsikoitu He rakensivat Helsinkiä. Runo on luettavissa kokonaisuudessaan myös esimerkikisi teoksesta Turtiainen, Arvo: Runoja 1934 - 1968 (Tammi, useita painoksia). Saat runon sähköpostiisi.
Mistä löytäisin hyvän runohakukoneen? Varsinkin joulurunoja on vaikea löytää vain jonkin sanan perusteella Missä runossa, ja kenen tekemässä, mainitaan … 2529 Tarpeitasi vastaavaa runohakukonetta ei löydy tällä hetkellä (Kuusankosken kirjastolla oli joskus tämäntapainen). Käännösrunoja voi etsiä Lahden kaupunginkirjaston ylläpitämästä runotietokannasta Linkki maailman runouteen. Runohaku toimii alkusanoilla ja sisältää lähinnä antologioissa julkaistuja käännösrunoja. Sivut ovat osoitteessa http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/. Runohaun lisäksi sivusto sisältää osan Linkit, jossa esitellään melkoinen määrä muita runosivustoja ja hakemistoja. Googlesta saattaa löytää hyvällä tuurilla etsimänsä, vaikka kokonaisia runoja ei tekijänoikeuksista johtuen saisi verkkoon ilman lupaa laittaakaan. Myös kirjastojen tietokannoista kannattaa kokeilla, jos muistaa runon alkusanat. Kaikkien runojen...
Mikä runo, en muista tarkkaan, mutta olen pienenä joskus 50-60-luvulla esittänyt sitä juhlassa....alkua en ihan tarkkaan siis muista, mutta jotain tällaista… 1461 Runo on Immi Hellénin runo Kotini Silmät avaan aamusella, nousen, riennän ikkunaan. Näen tyynen kotirannan, viheriäisen pihamaan. Puut ja pensaat kutsuu sinne metsän varjoon vilpoiseen, tunnen niityn kukkain tuoksun, kuulen kiurun säveleen. Istun kodin portahilla, kiitos nousee rinnastain. Kysyn kyynelsilmin – näin miks’ kaunihin mä kodin sain? – Kesävihantina tuolla kotipeltoin pientareet, isän aura pellon kynti, höysti isän askeleet. Kotipolkuja mä kuljen, joka kumpu tarinoi, joka aho, aitovieri mulle säveleitä soi. Veikko reipas vierelläni, sisko kättä tarjoaa. Ja kun katson kauemmaksi – siell’ on suuri synnyinmaa. Metsän polkujakin...
Ystävälläni oli joitain vuosia sitten runokirja, jonka hän on sittemmin laittanut kiertoon. Teoksen nimeä en muista, kirjailijan etunimi on Arto (sukunimi?)… 668 Jyväskyläläinen Arto Kotilainen on julkaissut runokokoelman nimeltä Epätodellinen kahvitauko (Otava, 1988). Olisikohan se etsimänne kirja? Kirja on tätä kirjoittaessani hyllyssä Jyväskylän kaupunginkirjaston pääkirjastossa. Jyväskylän kaupunginkirjaston maakuntakokoelmasta, johon kootaan kaikki keskisuomalainen kirjallisuus, löytyi myös Arto Lähteelän runokirja Tunnemyrskyjä (omakustanne, 2011). Lähteelä ei ilmeisesti ole kuitenkaan ainakaan kirjan julkaisun aikaan asunut Jyväskylässä.