Löytyykö espanjalaisen runoilijan ja sisällissodassa murhatun Frederico Carsia Lorcan elämänkertaa suomeksi? |
159 |
|
|
|
Francisco Umbralin kirjoittama Lorca, kirottu runoilija (Lorca, poeta maldito, suom. Tarja Roinila ja Terhi Suutarinen, 2005) on ainoa suomennettu Federico Carcía Lorcan elämäkerta.
Alla olevasta linkistä voit tarkistaa teoksen saatavuuden Outi-kirjastoissa.
https://outi.finna.fi/Record/outi.702920 |
Kenen runoteksti: Kino. kino, valokirjaimin kino |
153 |
|
|
|
Kyseiset sanat ovat Eila Kivikk'ahon runosta nimeltä Kaupunkikuva, joka on alun perin ilmestynyt runokokoelmassa Niityltä pois (1951).
Sen lisäksi runo sisältyy ainakin Kivikk'ahon teoksiin Kootut runot (1975) sekä Kootut runot. Runot ja lyriikan suomennoksia 1942 - 1998, kolmas, laajennettu painos (1998).
Mainittuja teoksia on saatavana Helmet-kirjastoista. |
Kuinka tarkasti ottaen päättyy Lassi Nummen 'Linna vedessä' runoelman jakso, jossa puhutaan miehuudesta. Jakso alkaa muistinvaraisesti sanoilla: "Miehuusko… |
238 |
|
|
|
Lassi Nummen Linna vedessä ilmestyi Otavan kustantamana vuonna 1975. Se on runoelma viisisataavuotiaasta Olavinlinnasta, sen paikasta historiassa ja savolaisessa maisemassa: mitä olivat linna ja sen asukkaat ennen, mitä kaikkea on tapahtunut, mitä on edessämme nyt. https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_20848
"Miehuusko kadonnut? Mihin se voisi kadota?" Runo kertoo Eerik Akselinpoika Tottista ja päättyy seuraavasti: "Miehuus on kykyä elää / sodassa rauhaa kohden. Se on rauhan rakentamista. Sen onni / vilja ja puu, silta veden ylitse, korkenevat tornit." |
Mikä on sen Einari Vuorelan runon nimi, joka alkaa sanoilla: Jossain kirkkauden maassa kuljen... (Kokoelmasta Kiurun portaat) |
506 |
|
|
|
Kyseistä runoa ei ole erikseen nimetty. Runo löytyy tosiaan Einari Vuorelan runokokoelmasta Kiurun portaat (WSOY 1971) ja sisällysluetteloonkin se on listattu vain alkusäkeensä mukaan: Jossain kirkkauden maassa kuljen...
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_15972
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1574623
|
Olemme suomentamassa runoja erääseen kirjaan, ja kysyisin, onkohan seuraavista Emily Dickinsonin runoista olla suomennoksia? En löytänyt esim. Lahden… |
159 |
|
|
|
Emily Dickinsonin runo 115 What Inn is this löytyy Sirkka Heiskanen-Mäkelän suomentamana runokokoelmasta Puuseppä, itseoppinut. Alkusäe kuuluu "Majatalo mikä on..."
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1917089
Runoja 365 I know that He exists, 1356 The Rat is the concisest Tenant, 1277 While we were fearing it, it came, ja The Forgotten Grave ei näytä löytyvät ainakaan Dickinsonin suomeksi käännetyistä runokokoelmista. |
Olisin kysynyt että missä teoksessa tämä Jyrki Pellisen runo on julkaistu? "On olemassa kirkas ja valoisa tie / pisarat ja kukkasten lehdet putoavat… |
144 |
|
|
|
Kyseinen runo on julkaistu Jyrki Pellisen esikoisrunokokoelmassa Näistä asioista (Otava, 1962).
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_47040
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1450700
|
Ketä on kirjailijoita/runoilijoita jonka "äidinkieli" ei ole ollut suomi, mutta ovat kirjoittaneet teoksia suomeksi? |
361 |
|
|
|
Eila Rantonen on kirjoittanut tutkielman aiheesta Maahanmuuttajat ja kirjalisuus.
Hän mainitsee mm.Joseph Owidin, Ella Ojanlan, Raisa Lardotin ja Arvi Pertun. "Vaikka Suomessa ulkomaalaistaustaisia kirjailijoita on lukumääräisesti vähän verrattuna Ruotsiin, myös täällä on debytoinut lukuisia kirjailijoita, jotka ovat muuttaneet Suomeen eri puolilta maailmaa, kuten Umayya Abu-Hanna, Roman Schatz, Alexis Kouros, Philippe Quicheteau, Wilson Kirwa, Tao Lin, Yousif Abu al Fawez, Farzaneh Hatami Landi ja Maritza Núnez. Lisäksi monet maahanmuuttajat ovat julkaisseet suomalaisissa antologioissa yksittäisiä runoja ja novelleja." Eila Rantonen
Uudempia kirjailijoita ovat Pajtim Statovci, Nura Farah ja Koko Hubara.
Tästä listasta puuttuu... |
Osui silmiin yhdestä kirjasta ajatus William Cowperiltä. Pidin siitä. Ja hänen runoistaan oli joku maininta ja lainauskin eräässä Jane Austenin tarinaan … |
238 |
|
|
|
Meiltä Vaara-kirjastojen kokoelmista löytyy yksi teos, josta löytyy myös runoilija-Cowperin tekstejä suomennettuina:
Railo, Eino, et al. Maailmankirjallisuuden kultainen kirja: Englantilaisen kirjallisuuden kultainen kirja. Porvoo ; Helsinki: WSOY, 1933.
Sisällysluettelon mukaan ko. teoksessa on Cowperilta tekstit Ehtoo ja Nuorelle naiselle.
Kansallisesta Finna-palvelusta ei löydy juurikaan enempää kyseisen Cowperin teoksia (hymnien) sanoituksia lukuunottamatta: https://finna.fi/Search/Results?filter%5B%5D=%7Elanguage%3A%22fin%22&lo…
Wikipedia kertoo, että Cowperin runo Oi Talvi! Nurjan vuoden hallitsija löytyisi teoksesta: Edith Holden : Luontopäiväkirja 1905. Kyseinen kirja löytyy myös meidän hyllystämme, ja siellä tosiaan on... |
Mistä löytäisin kirjan: Kaakinen, Iikka Oulunsalolaisia runoniekkoja … |
153 |
|
|
|
Kyseessä on kustannusyhtiö Pohjankaltion omistamassa kulttuurilehti Kaltiossa v. 1963 julkaistu kahden sivun mittainen artikkeli. Sen ensimmäinen osa oli numerossa 4/1963 (s. 58) ja toinen numerossa 5-6/1963 (s. 88). Mikko Hakon runoutta käsitellään jälkimmäisessä osassa. Kaltion vuosikerta löytyy Oulun pääkirjaston varastosta. Artikkelista voi ottaa kopion kirjastossa. |
Ehrensvärd ehdotti Ruotsin kuninkaalle vuonna 1750, että Helsingin edustalle rakennettavan merilinnoituksen nimeksi tulisi Sveaborg symboloimaan sen ”ikuista… |
227 |
|
|
|
NE - Nationalencyklopedin mukaan Moder Svea olisi esiintynyt ensimmäisen kerran Ruotsin kansakunnan henkilöitymänä Georg Stiernhielmin runossa "Heroisch Jubel-Sång" vuodelta 1644. Runo oli kirjoitettu kuningatar Kristiinalle hänen valtaannousunsa ja täysi-ikäisyytensä kunniaksi. Se levisi tämän jälkeen laajempaan tietoisuuteen mm. Anders Wolimhausin (tunnetaan myös nimellä Anders Leijonstedt) runon "Svea Lycksaligheets Triumph" (1672) ja Gunno Dahlstiernan (Eurelius) runon "Kunga-Skald" (1698) kautta:
https://www.ne.se/uppslagsverk/encyklopedi/l%C3%A5ng/svea |
Onko Arvo Turtiaisen runoista tehty mitään kokonaisesitystä? Gradu, väitös tai esseekokoelma? |
166 |
|
|
|
Arvo Turtiaisen runoudesta on tehty useitakin opinnäytteitä. Tiedot niistä löytyvät hakupalvelu Finnan kautta. Tässä linkki hakutulokseen:
https://www.finna.fi/Search/Results?limit=0&join=AND&bool0%5B%5D=AND&lo…; |
Eino Leinoa on ranskantanut Jean-Pierre Rousseau. Mitä tiedetään hänestä ja ranskannoksen julkaisijasta? |
338 |
|
|
|
Kovin paljon henkilötietoja runoilija ja kääntäjä Jean-Pierre Rousseausta ei valitettavasti löytynyt. Seppo Lappalaisen kanssa yhteistyössä tehdyssä runokokoelmassa Les oreilles de souris = Hiirenkorvat (1977) kerrotaan, että hän on syntynyt 28.12.1944 Caudéranissa, Ranskassa, julkaissut runoja Ranskassa sekä toiminut kielen opettajana ja puutarhurina Suomessa.
Pohjois-Karjalan jälkeen Rousseau toimi ranskan kielen lehtorina Tampereen yliopistossa lukuvuoteen 1982-83 saakka. Häneltä on julkaistu useita runokokoelmia ranskalaisten kustantajien kautta: esikoisteos Herbier ilmestyi vuonna 1977; toistaiseksi viimeisin on 2015 julkaistu L'ame partagée. Vuonna 2004 ilmestyneen Leino-valikoiman lisäksi Rousseau... |
Kuka oli Tampereen ensimmäinen naisrunoilija? |
229 |
|
|
|
Jos kriteeriksi otetaan julkaistu oma runokokoelma, vahvoja ehdokkaita Tampereen ensimmäiseksi naisrunoilijaksi voisivat olla Ain'Elisabet Pennanen ja Aliina Salomaa. Pennasen esikoiskokoelma Tschandalan vanki ilmestyi vuonna 1907, Salomaan alun perin pääasiassa Wäinämöinen-lehdessä julkaistuista runoista koottu postuumi kokoelma Ylöspäin vuonna 1909. |
Kenen runo: Hän oli se kaikista pienin. Hän näki läheltä maan. Ja jokaisen juuren ja kiven huomasi kulkiessaan. |
283 |
|
|
|
Kyseisen runon on tehnyt Jaakko Holma.
Holma on runoilija, lauluntekijä ja muusikko. Lisäksi hän on myös hirrenveistäjä. |
Löytyisikö jostain Maaria Leinosesta kertovia elämäkertatietoja? |
162 |
|
|
|
Savon Sanomissa julkaistussa Ritva Kolehmaisen kirja-arvostelussa Leinosen runokokoelmasta Hoida meitä hiljaisuus https://www.savonsanomat.fi/paikalliset/3246237 on lueteltu joitakin isompia tapahtumia runoilijan elämän varrelta. Wikipedia-artikkelissa https://fi.wikipedia.org/wiki/Maaria_Leinonen on myös lyhyt kuvaus hänen elämästään ja tuotannostaan.
Mikäli tarkemmat elämäkertatiedot ovat hakusessa, kannattaa varmaankin olla yhteydessä Leinosen kustantajaan Kirjapajaan https://kirjapaja.fi/yhteystiedot/. |
Mistä löytäisin Claes Anderssonin runon, joka alkaa: "Me tarvitsemme oikeasti niin vähän..."? Ja vielä toinen runo, jota etsin. Siinä aseiden toivotaan… |
889 |
|
|
|
Etsimäsi Claes Anderssonin runo on alunperin nimeltään "Inandning, utandning" ja löytyy hänen runokokoelmaltaan "En morgon vid havet" (Schildts & Söderströms, 2015):
https://www.boksampo.fi/sv/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%…
Kokoelma on ilmestynyt Jyrki Kiiskisen suomennoksena nimellä "Aamu meren rannalla" (WSOY, 2015). Etsimäsi runo on suomeksi nimeltään "Sisäänhengitys, uloshengitys":
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…
Petter Korkman on säveltänyt runon ja se löytyy Youtubesta:
https://www.youtube.com/watch?v=_V16agnHGz0
Kielikuva auroiksi muuttuvista aseista on peräisin Raamatusta, ja sitä on hyödynnetty paljon eri yhteyksissä. Pentti Saarikosken runokokoelman "... |
Missä runossa sanotaan: "Minuun mahtuu, maailman söin"? |
170 |
|
|
|
Runo on varmaankin Eeva-Liisa Mannerin Virtahevonen. Siinä sanotaan ¨Minuun mahtuu, Söin paljon, Maailman söin¨. Runo löytyy kokoelmasta Tämä matka vuodelta 1956. |
Onko Alpo Noposesta elämäkertaansa ? |
150 |
|
|
|
Kokoomateos Minä aikana ihminen kaunein on? : muistoja, kuvitelmia elämän taipaleelta (1983) sisältää kirjailija Alpo Noposen runoja ja kertomuksia sekä elämäkerrallisen osan. Kirjaa näyttäisi olevan saatavissa ainakin Mikkelin kaupunginkirjastossa. Kirjan voi tilata kaukolainaksi oman kirjaston kautta.
Myös Markus Similän kirjassa "Rakkaimmat joululaulut ja niiden tekijät : arkihuolesi kaikki heitä" (2002, 2005) on taustatietoja Alpo Noposesta. |
Koiton laulu on levyttänyt vuonna 1974 Ilpo Tiihosen Maa-kantaatin. Löytyykö kantaatin tekstiä Tiihosen julkaistuista teoksista? |
252 |
|
|
|
Maa-kantaatin tekstiä ei ole ilmeisesti julkaistu kirjamuodossa ollenkaan. Finnan kautta löysin ainoastaan viittauksia Koiton Laulun lp-levyyn vuodelta 1974. Tiihoselta on julkaistu pari valikoitujen runojen kokoelmaa ja nekään eivät sisältäneet Maa-kantaattia. Laulua ei myöskään löytynyt nuottina, joten siinäkään muodossa teksti ei ole saatavilla.
Lähteitä:
https://www.finna.fi/
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175947153885 |
Kuuntelin radiostaTarinatarha-ohjelmaa, jossa luettiin Arvid Järnefeltin Vanhempieni Romaanista luku, joka kertoo Vasili Ivanovitsh Jakovlevista, kirjailijan… |
242 |
|
|
|
Kirjallisuushistorioista en löytänyt jälkeäkään Jakovlevista, mikä ei Järnefeltin kuvauksen perusteella varsinaisesti yllätä. Hänen luonnehdinnassaan "runoilija ja suuri haaveilija" lienee paino ollut vankasti jälkimmäisellä osalla. Jakovlev, "saksalaisäidin saksankielinen poika", oli kielitaitoinen matkailija ja itsekin runoja kirjoittamaan ryhtynyt kirjallisuuden ja taiteen tuntija. Julkaistiinko Jakovlevin runoja koskaan jää epäselväksi; niin kuin Järnefelt kirjoittaa, "mikä oli runojen lopullinen kohtalo, en tiedä." On siis täysin mahdollista, että Vasili Ivanovitsh Jakovlev oli yksi niistä maailmanhistorian suurista elämäntaiteilijoista, joiden vaiheita ei sen suuremmin ole elämäkertoihin kirjattu ja että... |