| Vuosikymmeniä sitten filosofianopettajani hoki toisinaan ruotsinkielistä lausahdusta. Muistaakseni se meni näin: Tack för det vackra minne. Du väckt i mitt… |
126 |
|
|
|
Kyseinen säkeistö on peräisin J. L. Runebergin kirjoittamasta runoteoksesta Fänrik Ståls sägner (suomeksi Vänrikki Stoolin tarinat) ja sen runosta nimeltä von Essen. Runon säkeistö menee ruotsiksi näin: "Och tack för det vackra minne, du väckt i mitt hjärta, du, och tack för ditt arga sinne, - och drag åt helvete nu!” |
| Olen törmännyt kahteen erilaiseen versioon Runebergin Vänrikki Stoolin tarinoista. Minulla oleva, vanha koululaispainos 1950-luvulta, sisältää runon Kuoleva… |
95 |
|
|
|
Teoksesta ei löytynyt versiota, jossa olisi runo Adolf Aminoff. Kävin läpi kaikkien suomentajien (Paavo Cajander, Otto Manninen, Juhani Lindholm ja Teivas Oksala) käännöksiä ja useita painoksia, mutta mistään kirjasta ei löytynyt poikkeuksia runojen nimissä. Adolf Aminoffin esiintyminen kirjassa on myös ajallisesti melko mahdotonta, koska Aminoff syntyi vuonna 1806. Vänrikki Stoolin tarinat kertovat Suomen sodasta, joka käytiin vuosina 1808-1809, joten Aminoff on ollut sodan aikaan vasta pieni lapsi, eikä siksi ole voinut olla osallisena sodassa.Kyse on todennäköisesti ChatGPT:n tai muun tekoälyn tuottamasta tiedosta. Kysyin Open AI:n ChatGPT:n ilmaisversiolta, mitä runoja sisältyy Vänrikki Stoolin tarinoihin ja se kertoi heti, että... |
| Kenen runossa suven yössä ne sousi Joutsenlaulu oli Valistuksen laulukirjassa |
104 |
|
|
|
Niissä J. N. Vainion toimittamissa ”Valistuksen laulukirjoissa”, jotka pääsen näkemään, ei tällaista ”Joutsenlaulua” ole. Vuoden 1917 8. painoksessa ja vuoden 1945 33. painoksessa on Fredrik August Ehrströmin säveltämä ”Joutsen”, jonka sanoituksena on Johan Ludvig Runebergin runo ”Svanen” Yrjö Veijolan suomentamana. Laulu alkaa: ”Halk’ illan ruskon”. Otto Mannisen kirjoittama runo ”Joutsenet” alkaa: ”Yli soiluvan veen ne sousi”. Tämä runo on yhdistetty suomalaiseen kansansävelmään lauluksi. Se sisältyy esimerkiksi Aksel Törnuddin toimittamaan ”Koulun laulukirjaan”, josta on useita painoksia.Kumpikin laulu sisältyy nuottiin ”Kultaiset koululaulut vanhoilta ajoilta” (Tammi, 2008).Otto Manninen on kirjoittanut myös runon ”Joutsenlaulua... |
| Kuka "runoilijakuninkaamme" mahtaa olla kyseessä, joka runoili näin: "ja Narwan tantereilla werta wuosi"? Löysin maininnan vuoden 1929 Uusi Suomi -lehdestä,… |
94 |
|
|
|
Johan Ludvig Runebergin "Vänrikki Stoolin tarinoihin" sisältyvän "Porilaisten marssin" vanha suomennos alkaa: "Poi'at kansan urhokkaan, mi Puolan, Lützenin ja Narwan tanterilla verta vuoti". Tämä suomennos, jonka tekijää ei ole julkaisussa mainittu, löytyy myös Kansalliskirjaston digitaalisista aineistoista. Sieltä löytyy myös useita artikkeleita, joissa kerrotaan tämän runon tai sanoituksen syntyvaiheista. Lähteitä:Runeberg, J. L: Wänrikki Stoolin tarinat (1877):https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1915372?page=1 Suomen armeijan kunniamarssi : Porilaisten marssi J. L. Runebergin Vänrikki Stoolin tarinoista:Digi.kansalliskirjasto.fi, Suomen sotilas, 01.05.1938. Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot:https://digi.... |
| Onko J. L. Runebergin teosten ranskannoksia luettavissa netistä? |
107 |
|
|
|
Runeberg-ranskannoksista löytyy verkosta ainakin vuonna 1879 julkaistu valikoima Le roi Fialar, joka sisältää Hippolyte Valmoren suorasanaisia tulkintoja "Jean-Louis Runebergin" runoelmista (Fänrik Ståls sägner, Julqvällen, Hanna, Kung Fjalar) sekä joukosta yksittäisiä runoja. Viimeksimainittu osio sisältää tekstejä myös muilta pohjoismaisilta runoilijoilta.
Le roi Fialar, précédé de: Le porte-enseigne Stôle - Google Books |
| Tietääkseni Juice Leskinen on kääntänyt Runebergin runoja, ainakin Vänrikki Stoolin tarinoita. Onko näitä tekstejä saatavissa jostain? Toinen kysymys: Onko… |
240 |
|
|
|
Juice puhuu : kootut muistelmat -kirjan ensimmäisessä osassa Runebergin tekstiin tehdyn Sotilaspoika-kappaleen yhteydessä Juice mainitsee kyllä säveltäneensä Runebergia, mutta kääntämistä – tai aikomusta kääntää – hän ei mainitse sanallakaan: "Vänrikki Stoolin tarinoita mä oon sävellelly, melkein kaikki." Muistelusten pohjana olevat haastattelut on toki tehty jo vuosina 1989–90, mutta en onnistunut löytämään viitteitä mahdollisista Runeberg-suomennoksista Juicen myöhempien vaiheidenkaan kirjallisia tuotoksia käsittelevistä lähteistä. Juice puhuu -kirjan perusteella ruotsin kieli ei hänelle erityisen läheistä ollut ("Se oli yks kieli muitten joukossa, semmonen jota mä hyvin harvoin tuun tarviimaan mutta on hyvä syystä tai... |
| Miksi Sibeliuksen Jääkärimarssissa lauletaan : ...sotahuutomme HURMATEN maalle soi, vaikka p.o. HURRATEN maalle soi? Ja miksi lauletaan ... ei ennen UHMAMME… |
317 |
|
|
|
Yksi syy siihen, että lauluja lauletaan ”väärin”, on varmaankin se, että laulujen sanoituksista on vuosien varrella julkaistu erilaisia versioita esimerkiksi lehdissä ja nuoteissa. Laulujen sanat kuullaan usein väärin ja sanoja kirjoitettaessa voi helposti tulla kirjoitusvirheitä ja nämä virheellisetkin sanoitukset lähtevät leviämään. Laulujen sanoja voidaan muuttaa myös tietoisesti. Esimerkiksi runoa voidaan muokata, jotta se sopii paremmin sävelmään. Myös kieli muuttuu ajan kuluessa. Voi olla erittäin hankalaa, usein jopa mahdotonta, tarkistaa, mikä on sanoituksen varhaisin tai alkuperäinen tai ”oikea” versio tai kuka sanoja on muuttanut. Joskus sanoittajan nimi jää selvittämättä.
Heikki Nurmion ”Jääkärimarssi”-sanoituksesta löytyy... |
| Vänrikki Stoolin tarinoiden suomennoksista: onko O Manninen tehnyt kaksi käännöstä? Esimerkiksi vuonna 1922 (WSOY) ilmestyneen kirjan Sven Tuuvan alku: Sven… |
1105 |
|
|
|
Otto Mannisen ensimmäinen suomennos Runebergin Vänrikki Stoolin tarinoista valmistui vuonna 1909. Teivas Oksalan mukaan Manninen muokkasi suomennosta, joka sai lopullisen muotonsa vuonna 1948. Muokattu suomennos ilmestyi Runebergin Runoteosten toisessa osassa.Johan Ludvig Runeberg: Runoteokset : 2 Fennicassa:https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.3658330https://www.finlit.fi/fi/tietopaketit/j-l-runeberg-sksssa/j-l-runeberg-…http://www.runeberg.net/fin/b_2_t.html |
| Kuka on suomentanut J. L. Runebergin runon Svartsjukans nätter (Mustasukkaisuuden yöt)? |
827 |
|
|
|
Johan Ludvig Runebergin runot Svartsjukans nätter on viiden runoelman sarja. Mustasukkaisuuden yöt -sarjasta on olemassa sekä Otto Mannisen suomennos vuodelta 1948 että Tarmo Maneliuksen suomennos vuodelta 1987.
Mannisen suomennos löytyy teoksesta Johan Ludvig Runeberg: Runoteokset 1 (WSOY, useita painoksia).
Maneliuksen suomennos sisältyy teokseen Johan Ludvig Runeberg: Runoja. 1 (Sahlgren, 1987).
https://finna.fi
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
|
| Tänään on Runebergin päivä. Loppukuussa on Kalevalan päivä. Olen ikäni miettinyt mikä idea tässä on? Runeberghan kirjoitti Kalevalan, joten miksi pitää olla… |
1875 |
|
|
|
Kalevalan runot keräsi Elias Lönnrot matkoillaan Karjalassa 1820-1830 -luvuilla ja hän muokkasi ne sitten runoelmaksi, jota juhlitaan Suomen kansalliseepoksena. Kalevalan merkitystä suomenkielisen kulttuurin kehitykselle pidetään käänteentekevänä. Tietoa Lönnrotista, hänen matkoistaan ja Kalevalasta löytyy Kansallisbiografiasta, https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/2836. Suomalaisen kirjallisuuden seuran sivulla on Kalevalan teksti, http://nebu.finlit.fi/kalevala/.
Runebergin elämästä ja tuotannosta löydät tietoa Kansallisbiografiasta, https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/2846 ja tuotantonsa digitaalisena Guteberg-projektista, https://www.gutenberg.org/ebooks/search/?query=johan+ludvig+runeberg&... |
| Millaista alkuperäistä kirjallisuutta on saatavilla Runebergiltä ja Topeliukselta 1800-luvun lopulta? |
788 |
|
|
|
Suomalaisen kirjallisuuden luettelosta, Fennica-tietokannasta tekijähaulla Runeberg, Johan Ludvig (1804-1877) tulee esiin yli 800 teosta ja tekijähaulla Topelius, Zacharias (1818-1898) yli 1000 teosta. Mukana on tietenkin myös kaikki käännökset.
Ks. Fennica: https://finna.fi .
Runebergin alkuperäisistä teoksista voisi mainita:
Dikter, 1830- ja 1840-luvulta
Elgskyttare, 1832, 1850, useita painoksia
Fänrik Ståls sånger 1-2, 1861, useita painoksia eri vuosilta
Idyll och epigram, 1887
Julqvällen : en dikt i tre sånger, 1841 (Julkvällen, 1898)
Kung Fjalar: en dikt i fem sånger, 1844
jne.
Topeliuksen teoksista mainittakoon:
Boken om vårt land, 13.uppl. 1916
Dagböcker, ilmestyneet 1900-luvun alussa
Dramatiska dikter, 1903
Efter femtio år :... |
| Runebergin elämä? |
854 |
|
|
|
J.L. Runebergistä on julkaistu monia elämäkertoja, Turun kaupunginkirjaston kokoelmassa oleviin pääset tutustumaan hakemalla Finnasta viitteitä käyttämällä asiasanana henkilönimeä "Runeberg, Johan Ludvig".
Tässä muutama esimerkki;
Majamaa, Raija; J.L. Runeberg: Suomen runoilija (SKS 2004)
Klinge, Matti; Poliittinen Runeberg (WSOY 2004)
Rahikainen, Agneta; Johan Ludvig ja Fredrika Runeberg: kuvaelämäkerta (Gummerus 2004).
|
Kysy kirjastonhoitajalta