| Osaavatko vuosia keskikaupungilla pesineet lokit kalastaa? Jos niin kuinka kaukana oleville järville ne lentävät ruokaa hakemaan ellei ihan pesän lähettyvillä… |
51 |
|
|
|
Lokit ovat lähes kaikkiruokaisia ja ne syövät sitä ravintoa, jota helpoimmin on saatavilla. Avainsanoja lokkien ravinnonhankinnassa ovat kekseliäisyys ja joustavuus. Kaupunkien keskusta-alueilla eläville lokeille on tarjolla niin paljon helposti saatavilla olevaa ravintoa talousjätteestä linnunpoikasiin ja torien myyntipöytien antimiin, ettei niiden tarvitse välttämättä koskaan vaivautua hyödyntämään kalastustaitojaan – saatikka tehdä pitkiä ruoanhakumatkoja kaikkein välittömimmän elinpiirinsä ulkopuolelle.Kirjallisuutta: Riku Cajander, Lokkien maailma |
| Miten valmistan pettuleipä jauhoja? |
60 |
|
|
|
Pettua valmistetaan kuivatusta ja hienoksi hakatusta tai jauhetusta männyn nilasta (kaarnan alla oleva osa). Nila kuivatetaan ja hienonnetaan jauhoiksi. Petun lisänä on käytetty mm. sammalta, olkia, jäkälää, herneenvarsia ja suolaheinää. Katovuosina ja pula-aikoina pettua käytettiin leivän valmistukseen joko jauhojen lisänä tai sellaisenaan. Pelkästään petusta tehty leipä on nimeltään silkko. Pettuleivän makua on kuvattu "kitkeräksi ja epämiellyttäväksi" ja sen ravintoarvo on vain noin kolmas- tai neljäsosa tavallisen leivän ravintoarvosta.Lähteet: Emännän tietokirja Kaarina Turtia, Gastronomian sanakirja |
| Mitkä ovat proteiinipitoisimmat hedelmät ja vihannekset? |
117 |
|
|
|
Luotettava lähde ravintoarvojen tutkimiseen on Fineli – terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylläpitämä elintarvikkeiden kansallinen koostumustietopankki. Finelissä on mahdollista tutkia tietyn ruokatyypin – kuten hedelmien tai vihannesten – haluttua ravintoarvoa – kuten proteiini – suuruusjärjestyksessä.Tässä näkyy finelin listaamien hedelmien proteiinimäärät suurimmasta pienimpään; kärkipäästä löytyy hedelmiä kuten avokado, guava ja passiohedelmä.Tässä puolestaan näkyy finelin listaamien vihannesten proteiinimäärät suurimmasta pienimpään; kärkipäästä löytyy vihanneksia kuten soijapapu, linssit, pavut ja kikherne.https://fineli.fi/fineli/fi/index |
| Ovatko pekaanipähkinät kasvikunnan rasvaisinta ravintoa? |
101 |
|
|
|
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sivuilta löytyvässä Fineli-tietopankissa voi vertailla erilaisten elintarvikkeiden koostumuksia. Tietopankin mukaan pekaanipähkinää (sadassa grammassa 72.0 g rasvaa) rasvaisempi on macadamiapähkinä eli australianpähkinä (75.8 g). Jos otetaan huomioon kasvikunnasta saadut jalosteet, niin kasviöljythän ovat 100-prosenttista rasvaa.
Lähteet:
Fineli. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. https://fineli.fi/fineli/fi/index |
| Lainasin kirjastosta tänä tai viime vuonna suomalaisen lääkärin kirjoittaman kirjan ravintolisistä, miten niitä on tutkittu ja mitkä niistä tutkitusti ja… |
109 |
|
|
|
Voisiko teos olla joku näistä:
Vitamiinit, hivenaineet ja ravintolisät : tunnista tarpeesi, valitse viisaasti / Laatikainen, Reijo, kirjoittaja. Helsinki : Kirjapaja, [2021]
Ihmisen ravitsemus / Berit Haglund, Terttu Huupponen, Anna-Liisa Ventola, Pirjo Hakala-Lahtinen
Ravitsemus ja ruokavaliot / [toimittaja: Anne Louheranta]
Ravitsemus ja terveys / Sirkku Kylliäinen, Marketta Lintunen
Ruoan terveysvaikutukset / Pirjo Saarnia
Ravitsemustiede / toimittajat: Antti Aro, Marja Mutanen, Matti Uusitupa ; kirjoittajat: Riku Aantaa ... et al. |
| Lihottaako iltasyöminen sinänsä vai ratkaiseeko vuorokauden aikana saatu energian kokonaismäärä? Ymmärtääkseni ihminen kuluttaa levossa yllättävän paljon… |
260 |
|
|
|
Yleisesti tunnustettu tosiasia on, että paino pysyy vakiona, kun energiansaanti ja energiankulutus ovat tasapainossa. Tällöin ihminen syö sen verran kuin kuluttaa. Painonhallinnan kannalta parhaana vaihtoehtona pidetään säännöllistä ja tasaista ateriarytmiä. Silloin pystyy välttämään liian kovaa nälkää ja syömään itsensä sopivasti kylläiseksi. Sopiva syömistiheys on useimmille 4–5 kertaa päivässä. Useimmille sopiva ateriaväli on 3−4 tuntia.
Helsingin Sanomat julkaisi 16.12.2021 artikkelin, jossa ravitsemuksen asiantuntijoiden avulla selvitettiin, lihottaako iltasyöminen. Asiantuntijoiden mukaan iltapala on ateria siinä missä muutkin ateriat. Ruoan laatu ja määrä ovat ratkaisevampia kuin kellonaika, milloin se syödään.
Ihminen kuluttaa... |
| Riittävätkö kotimaiset kasvikset, hedelmät ja marjat kattamaan kaiken tarvittavan kasviperäisen vitamiin-i ja mineraalitarpeen ravinnossamme? |
209 |
|
|
|
Tähän kysymykseen voi vastata, että kyllä riittävät, jos niitä syö riittävästi eli suositusten mukaan ainakin puoli kiloa päivässä. Ravitsemusterapeutti Maare Kauppinen kommentoi Apteekki.fi-sivulla, että kasvikunnan tuotteet ovat parhaimmillaan sesonkiaikana (Suomessa siis kesäaikaan), jolloin niiden ravinto-aineet ovat huipussaan. Kauppinen lisää, että "---kasvikunnan tuotteita kannattaa syödä monipuolisesti. Kasviksissa ja marjoissa on vitamiinien lisäksi myös muita terveyteen vaikuttavia aineita, joita kaikkia emme vielä edes tunne eikä näitä aineita voi napata purkista."
Apteekki.fi-sivulla kerrotaan myös näin: "Ruoanvalmistustavalla voi osaltaan vaikuttaa vitamiinien imeytymiseen ja säilyvyyteen. Kotimaiset kasvikset ja hedelmät... |
| Mikä on yleisen terveyden, verisuonten ja sydämen terveyden kannalta paras ja terveellisin vaihtoehto, jos elintarvikkeella ei ole sydänmerkkiä: vähemmän… |
274 |
|
|
|
Kysymykseesi on vaikeaa, ellei mahdotonta vastata yksiselitteisesti. Ravinnon terveellisyys ei riipu vain yhdestä ominaisuudesta, vaan kyse on kokonaisuudesta. Yleisesti ajatellen, jos jotain elintarviketta käyttää ravinnokseen joka päivä, sen laadulla on huomattavasti enemmän merkitystä kuin kertaluonteisesti ostetulla tuotteella.
Suurin osa tutkijoista ja ravitsemustieteilijöistä on yhtä mieltä suolan, sokerin ja tyydyttyneen eli ns. kovan rasvan liiallisen saannin haitoista. Ihmisten yksilöllisillä eroilla on myös merkitystä siinä, miten ja kuinka voimakkaina haitat ilmenevät. Sydänliiton sivulla sanotaan, että perimä usein altistaa ja huonot elintavat tuovat riskit esille, mikä puolestaan johtaa helpommin sairastumiseen.
Sydänliitto... |
| Omko missään arviota kuinka suuren osan maapallon ravintotuotannosta syö lemmikkieläimet? |
188 |
|
|
|
Lemmikkeinä pidetään monenlaisia eläimiä, mutta eniten lienee tutkittu koirien ja kissojen ruoan tuotannon vaikutuksia. Ovathan ne hyvin yleisiä lemmikkejä ja niiden ruokamarkkinat ovat alan suurimmat.
Lemmikkieläinten ruoan tuotannon maailmanlaajuisia ympäristövaikutuksia tutkittiin Edinburghin yliopistossa. Vuonna 2020 julkaistun raportin mukaan kissojen ja koirien kuivamuonan tuottaminen vuosittain vaatii suunnilleen kaksi kertaa Iso-Britannian kokoisen maa-alueen (49 miljoonaa hehtaaria). Maapallon mitassa se olisi n. 0.8–1.2% kaikesta maatalousmaasta.
https://www.overthecounter.news/news/the-global-environmental-impact-of…
The global environmental paw print of pet food https://www.sciencedirect.com/science/article/abs/pii/... |
| Tässä erikoinen (ja ehkä hiukan iljettävä) kysymys. Voiko saada syövän syömällä syöpään kuolleen eläimen lihaa? |
343 |
|
|
|
Tästä emme löytäneet tietoa. Ruokaviraston sivuilla kerrotaan mm. että teurastettavan eläimen "Ante mortem -tarkastuksella varmistetaan, että eläin on terve ja elintarvikkeeksi kelpaava. Ante mortem -tarkastuksessa virkaeläinlääkäri tutkii muun muassa sairastaako eläin tarttuvaa eläintautia, eläimistä ihmisiin tarttuvaa tautia tai onko eläimellä jokin muu sellainen sairaus tai tartunta, joka tekee lihasta elintarvikkeeksi kelpaamatonta." Eli sairaan eläimen lihan ei pitäisi päätyä ravinnoksi lainkaan.
Ruokaviraston sivu löytyy alta:
https://www.ruokavirasto.fi/yritykset/elintarvikeala/teurastus/lihantarkastus/elavan-elaimen-tarkastus/ |
| Mitä kärpäset haluavat ihmisestä? |
608 |
|
|
|
Kärpäset parveilevat ihmisen ympärillä ruoan toivossa. Ne pitävät kostealla iholla olevista suoloista, esim. hiestä.
Ks. Ylen artikkeli https://yle.fi/uutiset/3-5389270 |
| Olen nähnyt videon kovakuoriaisesta joka syö itseäään hiukan isompia sammakoita. Mikä tällainen kuoriainen on? |
257 |
|
|
|
Kuoriaiset ja hyönteiset ovat tavallisesti sammakoille helppoa ravintoa, mutta Epomis-suvun maakiitäjäiset ovat onnistuneet kääntämään tämän asetelman päälaelleen: ne syövät sammakkoeläimiä kaikissa elämänvaiheissaan, toukkina ja aikuisina.
Niko Kettunen, Sammakon viimeinen kiusaus. Helsingin Sanomat 29.3.2016
Amphibian - Adult Epomis interaction |
| Muutama vuosi sitten kesällä näin pihallani hepokatin nurmikolla ja istahdin katsomaan sitä. Jonkin ajan päästä sen lähelle laskeutui vaaksiainen ja hepokatti… |
432 |
|
|
|
Osa Suomen hepokattilajeista syö kasviravinnon ohella myös muita hyönteisiä.
https://suomenluonto.fi/uutiset/hepokatti-on-peto/
https://www.xn--tkktieto-2za0pb.fi/cat?id=2
https://fi.wikipedia.org/wiki/Hepokatit |
| Taannoin keskusteltiin maidosta kouluissa ja päiväkodeissa eikä sivuttu millään tavoin luomumaitotuotantoa. Lasketaanko luomumaidon hiilijalanjälkeen plussana… |
206 |
|
|
|
Tutkittua tietoa tällaisen asian huomioonottamisesta ei löytynyt. Paljon tietoa luomutuotannon, mm. maidon, vaikutuksesta ympäristöön Luonnonvarakeskus Luken tutkija Merja Saarisen esityksestä Luomutuotannon vaikutus ympäristön hyvinvointiin:
https://proluomu.fi/wp-content/uploads/sites/11/2018/06/saarinen_lf2017.pdf
Alla myös linkki Hilkka Hiltusen opinnäytetyöhön nimeltä Maidontuotantotilan hiilijalanjälki. FarmCALC 2.1 -laskurin käyttö hiilijalanjäljen laskennassa (Savonia-ammattikorkeakoulu, 2019):
https://www.theseus.fi/handle/10024/161549
|
| Miten Suomaiset hämähäkit syövät hiiren? |
362 |
|
|
|
En ole millään muotoa hämähäkkien ruokailutapojen erikoistuntija, mutta yritän vastata yleisen biologisen tietämyksen perusteella ja viittaan suomenkieliseen Wikipedian artikkeliin perusasioiden osalta.
Suomesta tunnetaan noin 650 hämähäkkilajia, joten ruokailutavoistakin löytyy eroavaisuuksia. Tärkeä rajoitus on kuitenkin siinä, että hämähäkit nauttivat ravintonsa nestemäisessä muodossa. Yleensä hämähäkki ruiskuttaa uhriinsa myrkyn ja ruoansulatusnesteen sekoitusta, joka sekä tappaa saaliin että muuttaa sen sisäelimet nesteeksi. Tämän nesteen hämähäkki imee erityiseen "imumahaan". Monien hämähäkkien suuaukon ympärillä näkyy kyllä kaikenlaisia väkäsiä, mutta niiden tehtävänä on pitää saalis paikallaan, ei pilkkoa sitä sopivan kokoiseksi.... |
| Mitä sammakon POIKASET eli nuijapäät syövät? |
1672 |
|
|
|
Hyytelömassan jättävät sammakontoukat syövät hieman pieniä selkärangattomia, mutta eniten ne järsivät suun ympärillä olevilla luunystyillään leviä ja pehmeitä kasvinosia. Toukan takajalkojen kasvaessa kasviravinto vaihtuu lähes kokonaan pieneläimiin, kuten punkkeihin ja hyppyhäntäisiin.
Lähde:Antti Koli, Suomen matelijat ja sammakkoeläimet |
| Tarkoitan suurpedolla että oliko kalaliskoja jotka saalistivat toisia merimatelioita? |
228 |
|
|
|
Siinä mielessä kalaliskot tuskin olivat suurpetoja. Arvellaan niiden syöneen pääasiassa kaloja ja mustekaloja.
https://tieku.fi/menneisyys/muinaiset-elaimet/havinnyt-merihirvio-nayttaytyy-taas
https://www.tunturisusi.com/dinosaurukset/vesi.htm
Mustekalot ovat tosin voineet olla hieman nykyistä suurempia. https://www.livescience.com/40856-kraken-rises-with-new-fossil-evidence.html
https://gsa.confex.com/gsa/2011AM/finalprogram/abstract_197227.htm |
| Täälä Reisjärven kirkonkylän kävelytiellä näkee sateisina aikoina paljon kotiloita. Noh olen äskettäin huomannut että kotilot näyttäisivät havittelevat… |
355 |
|
|
|
Maanilviäisten pääravintona on kasviaines, joka voi olla elävää tai kuollutta. Kookkaat kotilot ja etanat kuten peltoetana, valepeltoetana, espanjansiruetana ja lehtokotilo syövät pääsääntöisesti elävää kasvisolukkua ja saattavat runsaslukuisina esiintyessään vioittaa viljelykasveja. Pienikokoisemmat lajit ovat ensisijaisesti karikkeen sisältämän kuolleen kasviaineksen syöjiä.
Kotilot ja etanat eivät ole tiukkoja ravintospesialisteja. Ravintokohteeksi kelpaa useampi kasvilaji ja tarvittaessa ne voivat vaihtaa ruokavaliota. Kun kotilot ja etanat ovat sateen jälkeen lähteneet liikkeelle ja niitä on murskautunut tielle kulkuneuvojen ja jalankulkijoiden tallaamina, voi nähdä tilanteen, jossa esimerkiksi lehtokotiloita tai espanjansiruetanoita... |
| Mistä kirjasta/julkaisusta löytyisi tietoja mistä ruoka-annoksista koostuivat punavankien päivittäiset ateriat esimerkiksi Tammisaaren vankileirillä 1918 ja… |
878 |
|
|
|
Aiheesta löytyy esimerkiksi sittemmin kansanedustajanakin toimineen Pekka Railon muistelmateos:
Railo, Pekka. ; Tuomikoski, Pekka.
Valkoisten vankina / Pekka Railo ; toim. Pekka Tuomikoski. Helsinki : Minerva, 2011
ISBN 978-952-492-459-7.
http://taisto.linneanet.fi/vwebv/holdingsInfo?bibId=115872
Ravitsemusta Tammisaaren vankileirillä käsitellään sivuilla 262-282. Touko-kesäkuusssa käytössä oli vielä vanhoja varastoja, joista jaettiin päivittäin 100-150 grammaa sotilaslimppua sekä päivälliseksi tarjottiin liha-, seka- tai turskakeittoa. Kesäkuun lopulla ja heinäkuussa annokset pienenivät. Heinäkuussa 1918 aamiainen on Tammisaaren vankileirillä koostunut puolikkaasta tai kokonaisesta sillistä, 35-100 grammasta leipää (ei tosin joka päivä... |
| Millaisia teoksia teillä olisi ravintolisistä/terveellisestä ravinnosta? Suomalaisten ravintoasiantuntijoiden kirjoittamia (esim. Juhana Harjun kaltaisia… |
655 |
|
|
|
Alla on suomalaisten ravintoasiantuntijoiden kirjoja ravinnosta. Niistä löytyy tietoa myös ravintolisistä.
- Terveyttä ruoasta : suomalaiset ravitsemussuositukset 2014 / julkaisija: Valtion ravitsemusneuvottelukunta.
- Ihmisen ravitsemus / Berit Haglund, Terttu Huupponen, Anna-Liisa Ventola, Pirjo Hakala-Lahtinen
- Ravitsemus ja ruokavaliot / [toimittaja: Anne Louheranta]
- Ravitsemus ja terveys / Sirkku Kylliäinen, Marketta Lintunen
- Ruoan terveysvaikutukset / Pirjo Saarnia
- Ravitsemustiede / toimittajat: Antti Aro, Marja Mutanen, Matti Uusitupa ; kirjoittajat: Riku Aantaa ... et al.
|
Kysy kirjastonhoitajalta
