Kirjailija Henrik Tikkanen on aikanaan todennut, että "att uppleva den eviga kärleken tar inte lång tid". Mistä lähteestä (teoksesta?) lainaus on peräisin,… |
146 |
|
|
|
Tutkimistani Tikkasen kirjojen suomenkielisistä käännöksistä en tätä sitaattia vastaavaa tekstikatkelmaa löytänyt.
Tikkasen kuvitettuja aforismeja – "henrikkejä" – julkaistiin useiden vuosien ajan Dagens nyheterissä Ruotsissa, Dagbladetissa Norjassa ja meillä Helsingin Sanomissa. Arvelisinkin, että kysymyksen sitaatti on yksi Tikkasen henrikeistä.
Alun perin Dagens nyheterin ja Dagbladetin sivuilla ilmestyneistä henrikeistä koottiin vuonna 1981 Henrikit-niminen valikoima. Suomeksi Tikkasen aforistiikkaa voi lukea myös hänen Ihmisen ääni -teossarjaan laatimastaan kirjasta. Näistä kummassakaan ei kysymyksen mietettä ikuisesta rakkaudesta kuitenkaan ole.
Lähimmäs kaivattua päästään 11.3.1981 Helsingin Sanomissa julkaistussa henrikissä: "... |
Miten sanotaan minä olen ihastunut sinuun saameksi? |
146 |
|
|
|
Nykyään puhuttavia saamenkieliä on yhdeksän. Suomen alueella puhutaan pohjoissaamea, inarinsaamea ja koltansaamea, joista pohjoissaamella on määrällisesti eniten puhujia.
Ihastumiseen ja rakkauteen liittyviä fraaseja Suomessa puhuttavilla saamenkielillä löydät tästä Saamelaiskäräjien Sámas muinna -projektin tuottamasta sanakirjasesta. Jos norja taittuu, löydät samat fraasit myös etelä- ja luulajansaameksi täältä.
Myös Ylen Sano se saameksi -fraasisanakirjasta löytyy rakkaudelle oma osionsa.
Toivottavasti näillä eväillä tunteiden tunnustaminen onnistuu! |
Minulla on haussa lapsena, noin vuosina 1986-1990, lukemani pienikokoinen kirjastonkirja, jossa kerrottiin usealla eri kielillä "minä rakastan sinua"… |
146 |
|
|
|
Muistelemasi kirja on Joan Walsh Anglundin Sano se hänelle (Taikajousi, 1982). |
Mielessäni on runon katkelma, tosi lyhyt katkelma. En ole koko runoa löytänyt ja alan epäillä, että muistan vallan väärin. Katkelma kuuluu: "ilo toisistamme… |
155 |
|
|
|
Valitettavasti näillä tiedoilla ei löytynyt mitään. Pohdin, voisiko etsimäsi runo olla esimerkiksi Tommy Tabermannin? Hän oli tunnettu ja paljon siteerattu, ja kirjoitti rakkausrunoja. Hän käsitteli tuotannossaan erityisesti rakkautta ja erotiikkaa naisen ja miehen välisessä suhteessa. Tabermann julkaisi paljon, mutta esimerkiksi Niitylle minä sinut veisin ja Tähtiä kämmenellä -kokoelmat sisältävät hänen rakkausrunojaan.
Niitylle minä sinut veisin Helle-verkkokirjastossa: https://helle.finna.fi/Record/helle.715768?sid=3305530092
Tähtiä kämmenellä: https://helle.finna.fi/Record/helle.450908?sid=3305533203 |
Mistä tai keneltä ovat seuraavat sanat: Rakastaa sitä joka sinua rakastaa, olla valittunsa valittu merkitsee inhimillisen onnen rajaa, se merkitsee tulen… |
110 |
|
|
|
Ikävä kyllä lainaukselle ei löytynyt tekijää. Tyyliltään se muistuttaa esimerkiksi Tommy Tabermannin tuotantoa, mutta runoa ei löytynyt ainakaan niistä teoksista, joita kirjastossamme oli saatavana.
Jospa joku lukijoista osaisi auttaa? |
Runo jossa avoliitossa ja siten "synnissä elänyt" pariskunta heräilee haudastaan viimeiselle tuomiolle. "-hymyili tomut toisilleen..." Kuka lienee kirjailija? |
207 |
|
|
|
Etsitty runo on Elvi Sinervon Tarina suuresta rakkaudesta. Se julkaistiin ensimmäisen kerran Sinervon kokoelmassa Oi lintu mustasiipi (1950). Synnissä runon pari ei kuitenkaan elänyt – vihillä oli käyty asianmukaisesti: "He köyhät oli – lemmellään / esteitä ollut ei. / Siks poika kihlat käytyään / vihille tytön vei." Kuolema erotti rakastavan parin, kun vaimo "vettä noutaen / kuukahti avantoon". Järkyttynyt mies hirttää itsensä ja pari haudataan aivan eri paikkoihin: " - kas, laki sääti niin: // ken itseltänsä hengen vei, / hän lepoon siunattuun / keralla kristikansan muun / maan multiin päässyt ei." Vain vaimon suodaan päästä siunattuun maahan, mies kuopataan koruttomasti kirkkoaidan taa: " – sen näki naakat vain. // Mut vaimo papin,... |
Miten "self-love" sanan kääntäisi ei itserakkaaksi vaan positiivisella tavalla... Pidän itsestäni tällaisena kuin olen tms... |
197 |
|
|
|
"Rakkaus itseen" lienee käytetyin positiivisuutta tavoitteleva itserakkauden korvike:
"Rakkaus itseen on kaiken lähtökohta. Uskon siihen, että sisäinen maailma heijastuu ulospäin. Mitä enemmän arvostat, kunnioitat ja rakastat itseäsi, sitä enemmän se vaikuttaa kaikkeen."
(Meeri Koutaniemi & Ann-Mari Leinonen, Rakkaus)
"Rakkaus itseen on yhtä alkuperäistä kuin rakkaus toiseen."
(Eeva Määttänen, Rakkauspakkaus : rakkauden olemuksesta)
|
Olisiko n. 7-vuotiaalle lapselle suunnattua kirjaa pikkusisaren tulosta perheeseen, sellainen mikä lohduttaisi ettei isompi lapsi ole yhtään vähemmän rakas sen… |
261 |
|
|
|
Esimerkiksi seuraavat kirjat voisivat olla asiassa avuksi: Alborough: Miro ja uusi veli, Horse: Pikkukani ja uudet vauvat, Leblanc: Kun minusta tuli isoveli, Lobel: Äiti rakastaa aina sekä McAllister: Rakastan sinua, pikku Eelis. Näissä kaikissa käsitellään tunteita, joita pikkusisaruksen syntymä voi aiheuttaa sekä muistutetaan siitä, että rakkautta riittää kaikille.
Rekolan Eetu ja ruma Rusina on hieman pidempi ja humoristinen tarina sisarkateudesta. Myös perinteinen Wolden Sanna ja pikkuveli sekä Robberechtin Tyttö, joka tahtoi takaisin äidin vatsaan, voisi olla mukava lukea yhdessä. Holabirdin Anniina ja pikkusisko -kirjassa pikkukoululainen Anniinan on aluksi vaikea asettua isomman sisaruksen rooliin. Monissa näistä kirjoista... |
Marguerite Yourcenarin romaanista Armonlaukaus tarvitsisin lauseen, joka menee sunnilleen näin vapaasti käännettynä: Ystävyys on enen kaikkea varmuutta siitä,… |
226 |
|
|
|
Inkeri Tuomikoski on suomentanut Yourcenarin virkkeen "L'amitié est avant tout certitude, c'est ce qui la distingue de l'amour." seuraavasti: "Ystävyys merkitsee samaa kuin varmuus, se juuri erottaa sen rakkaudesta." - Marguerite Yourcenar, Armonlaukaus (WSOY, 1988), s. 27 |
Muistelen lukeneeni nuorille suunnattua kirjaa Kun on aika rakastaa (näin muistaisin nimen olleen). En löydä kirjaa enää mistään. Osaatko auttaa. |
140 |
|
|
|
Täsmälleen mainitsemasi nimistä teosta ei löydy (tarkistettu Kansallisbibliografiasta). Kyseessä saattaa olla Aika on rakastaa: Ajatonta viisautta rakkaudesta ja armosta (Päivä 2014). |
Teemme koulussa tällä hetkellä päättötöitä, ja tarkoituksena olisi valita kaksi kirjaa, jotka saisi luettua pohtien samalla niitä jostain samasta näkökulmasta… |
368 |
|
|
|
Olet tehnyt hyvän valinnan. Ihastuminen, rakkaus ja seurustelu ovat aina hyviä teemoja ja ne yhdistävät myös valitsemiasi teoksia. Näkö- tai nykyaikaisesti tulokulma on eri, mikä avaa vertailulle hedelmällisen kasvualustan. |
Haluaisin tietää millaista oli 1950-luvun alun seurustelu ja rakkauselämä Suomessa. Voisitteko ystävällisesti suositella minulla muutamia kirjoja, joita minun… |
2673 |
|
|
|
Listani teoksia löytyy Hämeenlinnan seudun kirjastojen kokoelmista. Suosituksissa on kaunokirjallisuutena ilmestyneitä romaaneja, paitsi listan kaksi ensimmäistä. Asiasanoista saa hiukan kuvaa teoksen painotuksista, esimerkiksi tapahtumapaikoista, hahmojen ammateista, ja niin edelleen. Valitettavasti tapahtuma-aikaa voi asiasanojen perusteella paikantaa 1950-luvun alkuun vain Enni Mustosen teoksen tapauksessa. Lista ei ole missään tärkeys- tai aakkosjärjestyksessä. Mukana on niin tunnettuja kuin vähemmän tunnettuja kirjailijoita.
Haavio, Katarina: 50-luvun tytöt - Päiväkirjat 1951-1956
Asiasanat: nuorisokulttuuri ; päiväkirjat ; elämäntapa : tytöt : 1950-luku
Vainio-Korhonen, Kirsi: Lemmen ilot ja sydämen salat – suomalaisen rakkauden... |
Haluaisin jäljittää balladin, jota 19 vuotta sitten kuollut mummini lauloi usein. Laulu kertoo onnettoman rakkauden vuoksi hukuttautuneesta neidosta. Kertosäe… |
960 |
|
|
|
Aiheen perusteella on syytä uskoa, että kyseessä on ns. arkkiveisu, pitkä eeppinen tarina, jollaiset olivat sata vuotta sitten suosittuja ja 1800-luvulla jopa yksi uutisten välityksen keino.
Kirjastojen kokoelmissa on erilaisia vanhojen laulujen, myös arkkiveisujen, kokoelmia, mutta tilanne, jossa laulusta muistetaan vain kertosäe, on aina ongelmallinen. Kirjastot luetteloivat laulut normaalisti vain nimen (otsikon) perusteella. Kertosäkeen avaaminen on poikkeuksellista.
Se, ettei SKS löytänyt tällaista tekstiä tietokannastaan, on melko huolestuttavaa, koska heillä on lähtökohtaisesti valtava määrä tietoa juuri tällaisista teksteistä. SK julkaisi 1900-luvun alussa sarjaa "Suomen kansan sävelmiä", jonka puitteissa ilmestyi lukuisia laajoja... |
Kuulin, että Kirjastolehdessä on joskus ilmestynyt artikkeli kirjastossa syntyneestä rakkaudesta. Ymmärsin, että artikkelissa kirjastossa toisensa tavanneet… |
737 |
|
|
|
Ensin löysin jutun "Sinkulle apu kirjastosta?" (5/2010), mutta siinä ei ole tarinoita tapahtuneista tutustumisista, ainoastaan leikkimielistä strategista pohdintaa. Mutta kuvaillun kaltainen pieni juttu löytyi numerosta 1/2013 otsikolla "Rakkautta kirjastossa". Siinä on kuusi lyhyttä 'Lukijat kertovat' -tekstiä. Samassa lehdessä on myös artikkeli sinkkuillan järjestämisestä Kallion kirjastossa Helsingissä.
|
Minun pitäisi löytää kirjoja, fiktiivisiä, joissa mies jättää vaimonsa uuden rakkaan takia. Lopunkin pitäisi olla onnellinen ja nimenomaan niin, että tämä… |
893 |
|
|
|
Avioerosta ja toisen osapuolen uudesta rakkaudesta on kirjoitettu paljon romaaneja, runoja ja näytelmiä. Näkökulma on usein naisen, eikä loppukaan monesti onnellinen.
Ehdotuksia kaunokirjallisuudesta miehen uudesta onnellisesta rakkaudesta avioeron jälkeen ei löytynyt monta. Tällaisia voisivat olla Hella Wuolijoen näytelmät Niskavuoren naiset ja Niskavuoren leipä, sekä Sesse Koiviston romaani Huvila Kulosaaressa.
Kaunokirjallisuuden verkkopalvelu Kirjasammon kautta löytyy runsaasti avioeroa käsittelevää kaunokirjallisuutta. Kirjasammossa kirjat myös kuvaillaan. Hakemalla avioero-sanalla saat luettelon kirjoista, ja pääset selailemaan niiden sisältöjä tarkemmin:
http://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/avioero%20
|
Kirjailija ja tv-tuottaja Grethe Dirckinck-Holmfeld on haastatellut tanskalaisia 6−10-vuotiaita lapsia erilaisista aiheista ja koonnut sitaateista… |
1119 |
|
|
|
Kyllä nämä HelMet-kirjastoista löytyvät kaikki kahdeksan suomeksi. Kolme niistä on myös ruotsiksi saatavana.
Linkki kirjailijan tuotantoon HelMet-tietokannassa:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__SGrethe%20Dirckinck-Holmfeld…
|
“Ainoastaan hän, joka on rakastanut paljon, osaa myös surra paljon.” Leo Tolstoi Onko kyseinen lause Tolstoita? Jos se on, onko muoto oikea ja mistä teoksesta… |
951 |
|
|
|
Lause löytyy Tolstoin teoksesta Lapsuus, poikaikä, nuoruus; ja sieltä Lapsuus-novellin luvusta 28 "Viimeiset surulliset muistot". Lause kuuluu Arvid Järnefeltin suomentamana (1904)näin: "Ainoastaan ihmiset, jotka kykenevät voimakkaasti rakastamaan, voivat kokea myös voimakasta murhetta." A. Heinosen suomentamana (1946): "Vain ne ihmiset, jotka kykenenvät voimakkaasti rakastamaan, voivat tuntea nyös suurta murhetta." V. K. Trastin suomentamana (1959): "Vain sellaiset ihmiset, jotka kykenenvät voimakkaasti rakastamaan, voivat tuntea myös voimakasta murhetta." Esa Adrianin suomentamana (1983): "Vain väkevästi rakastamaan kykenevät ihmiset pystyvät tuntemaan myös voimakasta mielipahaa."
|
Olen kohta seitsemännelle luokalle menevä tyttö. Haluaisin kirjavinkkejä, tykkään lukea esim. rakkausromaaneja, ja tosi tarinoita. Mitä kirjoja suosittelisitte… |
1859 |
|
|
|
Voisin suositella paria hyvää nuortenkirjasarjaa. Otavan Voltti-sarjasta löytyy mm.Katarina von Bredowin Liian iso rakkaus. Aiheena on kolmiodraama: poika on vaarassa sotkea parhaiden ystävättärien välit. Kariston Siskodisko-sarjassa on mm. Mary Hoganin kirja Tosisuudelma, jossa päähenkilö Libby ja paras ystävä Nadine haluaisivat kokea rakastumisen ja ensimmäisen oikean suudelman. Molemmissa sarjoissa on paljon muutakin mainioita kirjoja.
Mimmu Tihisen Virkkunen ja sata sydäntä kertoo hauskasti seiskaluokkalaisen tytön ensirakkaudesta. Myös Joanna Nadinin Rachel Riley-sarjassa on paljon hulvatonta huumoria ja omalaatuisia henkilöitä. Sarjan uudessa, kolmannessa osassa Rakkaus odottaa, Rachel Riley päähenkilö on juuri aloittanut... |
Joku on laittanut nettiin alla olevat runot (tekijöiden nimet mainittu). Osaisitteko kertoa, missä kyseisten kirjoittajien teoksissa runot on julkaistu?… |
7646 |
|
|
|
1. Kyseistä runoa siteerataan useammallakin Internetin hääsivulla, esim. http://www.ampiaistehdas.net/haasivut/ohjelma.html
Kirjoittajaksi on vahvistunut verkkohääopas Amoriini.com:in ylläpitäjä Admiina, oikealta nimeltään Johanna Matthiesen.
http://www.amoriini.com. Runoa ei taida löytyä painetussa muodossa.
2. Ote löytyy Gibranin teoksesta Profeetta. Teosta löytyy useampaakin painosta Helmet kirjastoista.
3. Ote löytyy Topeliuksen kirjasta Lehtisiä mietekirjastani. Teosta löytyy mm. Pasilan varastosta ja Tikkurilasta.
Kohtiin 1 ja 2 vastaukset löytyivät Kysy kirjastonhoitajan vastausarkistosta http://www2.kirjastot.fi/fi-FI/kysy/arkisto/
|
Kuka keksi rakkauden? |
2280 |
|
|
|
Rakkautta tunteena tuskin on kukaan varsinaisesti keksinyt, mutta sitä on kyllä yritetty selittää monin eri tavoin. Esimerkiksi filosofi Platon (427 - 347 eaa.) esittää teoksessaan Pidot myytin, jonka mukaan ihmiset olivat alun perin pallomaisia, kahdeksanraajaisia olioita, kaksoisihmisiä. Myöhemmin jumalat halkaisivat nämä kaksoisihmiset kahtia, mutta ihmiset tuntevat edelleen vetoa entistä vastinpariaan kohtaan. Tämä molemminpuolinen kaipaus on rakkautta. Platon ei itsekään ottanut tätä myyttiä kovin vakavasti, mutta ajatus kohtalon toisilleen määräämistä rakastavaisista elää edelleen meidänkin kulttuurissamme.
Rakkautta on myyttien lisäksi pyritty selittämään myös luonnontieteiden ja kulttuurihistorian avulla. Luonnontieteelliset... |