| Pispalassa on punakaarteille pystytetty muistomerkki. Useissa lähteissä kerrotaan pystytysvuodeksi 1982, mutta missään ei ole päivämäärää. Minä päivänä tuo… |
327 |
|
|
|
Merja Vainion luonnoksen pohjalta tehty Punakaartilaismuistomerkki paljastettiin lauantaina 5. kesäkuuta 1982 kello 14.00.
Lähde:
Pitkä prosessi päätökseen: Punakaartilaisille muistomerkki. - Hämeen yhteistyö 5.6.1982 |
| Onko Väinö Salmen henkilötiedot oikein? Hän on kirjoittanut muistelmat Olin punikki, joissa käsitellään vuotta 1918, mutta hän on syntynyt 1916. |
576 |
|
|
|
Vuonna 1916 syntynyt kymenlaaksolainen kirjaileva rautakoura Väinö Salmi on eri henkilö kuin samanniminen entinen punakaartilainen, joka on kirjoittanut teokset Olin punikki, Pakolaisena Itä-Karjalassa : 14 vuotta sosialismia rakentamassa ja Punaisen sirpin Karjala : suomalaisten kommunistien kohtaloita Neuvostoliitossa.
Olin punikki -kirjassa Salmi kirjoittaa: " -- siirryin jo 17-kesäisenä Helsinkiin, pari vuotta ennen ensimmäistä maailmansotaa", joten hän on syntynyt vuoden 1895 paikkeilla.
Väinö Salmi -- Kymenlaakson kirjailijat |
| 1940-luvulla, lopulla, luin kirjan: Valkoinen varjo. Se kertoi valkoisesta sissistä Suomessa, joka teki ihmeellistä jäynää viholliselle. Liikkui suksilla… |
1192 |
|
|
|
"Valkoinen varjo : seikkailuromaani vapaussodasta" (1940) on Sauli Jalmarin kirjoittama, ja se löytyy Hämeenlinnan kaupunginkirjaston Kotiseutukokoelmasta. Kirja ei ole lainattavissa. Suomesta kirjan voi lainata tällä hetkellä ainakin YTY - kirjastoista (Alajärvi-Evijärvi-Lappajärvi).
|
| Kansalaissodan aikana Tampereella hautasivat punaiset vainajiaan Pyynikille Termopylen kentälle (siirrettiin sodan jälkeen Kalevankankaalle) Olen lukenut… |
5574 |
|
|
|
Piki-verkkokirjastosta (www.tampere.fi/kirjasto/piki) tai PIRKITTA-tietokannasta (www.tampere.fi/kirjasto/pirkitta) voi etsiä kansalaissotaan liittyvää aineistoa asiasanoilla kansalaissota TAI sisällissodat JA Tampere
Alla muutamia teoksia, joista löytyi tietoja punaisten hautaamisesta sodan aikana:
Tietokirjat:
ANTTILA, Tupu Pyynikki, Tampereen helmi. - [Tampere] : Pyynikin asukasyhdistys : Tampereen kaupunki, 1995
s. 22-23 kappaleet Lähetysjuhlissa Termopylen kentällä ja Pyynikki sodan puristuksissa
KAUKOVALTA, K. V.: Tampereen seudun kapinahistoria / K. V. Kaukovalta. - Helsingissä : Otava, 1921.
s. 263-264 ”Thermopylan” sankarihautajaisten kuvaus. Myös kuva hautaussaatosta.
RAEVUORI, Yrjö: Kaupungin kohtalokas kevät ja kesä / Yrjö... |
| Sukulaiseni kertoi Hennalan vankileirillä olleen isänsä laulaneen tällaista sanoiltaan aika "raakaa" laulua; "Kaatui Lahdessa veljeni nuorin, nuorin. vanhin… |
1509 |
|
|
|
Laulu on nimeltään Ainainen puute ja kurjuus ja se löytyy Ilpo Saunion ja Timo Tuovisen nuotista Edestä aattehen : suomalaisia työväenlauluja 1890-1938 (laulu nro 76, s. 143-144). Tässä nuotissa laulu on pisimmässä muodossaan (12 säkeistöä), nuotissa Työväen lauluja (Scandia-musiikki) samasta laulusta on vain kuusi ensimmäistä säkeistöä. Laulun sanojen kirjoittajaa ei tiedetä, melodia on Sam Sihvon Jääkärin laulu laulunäytelmästä Jääkärin morsian.
Edestä aattehen -nuotti on tällä hetkellä hyllyssä ja lainattavissa Tampereen kaupunginkirjaston musiikkiosastolla
(puh. 020 716 4077).
|
| Haluaisin saada tietää milloin käytiin Sampsakosken taistelu ja kaikki siihen liittyvät asiat ( missä käytiin , milloin , kuinka monta kaatui yms . ) . |
796 |
|
|
|
Sota-arkistosta kerrottiin, että Sampsakosken taistelu käytiin Lavialla Niemi-nimisessä paikassa 21.02.1918. Valkoisten puolelta taisteluihin osallistui Porin pataljoonan komppaniat 3 ja 4: 90 miestä + noin 40 miehen apujoukot, siis yhteensä noin 130 miestä. Sota-arkistossa ei ollut tietoa vastustajien määrästä eikä myöskään kaatuneista.
Jos olet kiinnostunut tarkemmista tiedoista, asiaa kannattaisi tiedustella myös Maanpuolustuslaitoksen kirjastosta.
Osoite: Maurinkatu 1
Puh: 09-18126351
Auki: ti, to.pe. 09.00-15.00; ke 09.00-16.00.
|
| Kysymykseni: Miten paljon sisällissodassamme taisteli alaikäisiä (rintaman molemmin puolin)? Olisiko teillä tietoa mahdollisesta lähdeteoksesta ja / tai… |
958 |
|
|
|
Kansalaissodasta löytyy paljon painettua lähdeaineistoa, josta oletkin jo löytänyt luettelon Internet-sivustosta http://www.vapaussota.com . Näillä sivuilla on myös runsaasti linkkejä, joista käy ilmi mm., että Työväenperinne r.y:n ylläpitämässä Työväenliikkeen kirjastossa on Suomen kansalaissota -kokoelma. Työväenliikkeen kirjastoon kannattanee siis ottaa yhteyttä (http://www.tsl.fi/~perinne/tlk).
Sotahistorian laitokselle kannattaa soittaa. Sen Internet-osoitteessa (http://www.mpkk.fi/laitos/sotlaitos.html) ei ole yhteystietoja, mutta Evreka-haulla saadussa toisessa linkissä, joka ei avaudu, on itse linkissä seuraavat tiedot sivun otsikosta: Maanpuolustuskorkeakoulu, Sotahistorian laitos, Helsinki, Santahamina, ritaritalo Pl 7, Fin-... |
Kysy kirjastonhoitajalta