| Mikähän mahtaa olla sellainen kirja, tehty joskus 1930-luvulla, jossa on seikkaperäisesti valokuvia ja ohjeita venäjän armeijalle Suomen miehittämiseen? On… |
301 |
|
|
|
Ohto Manninen on dokumentoinut teoksessaan Miten Suomi valloitetaan: Puna-armeijan operaatiosuunnitelmat 1939-1944 (Edita, 2008) keskeisimmät Stalinin johdolla Suomea ja Baltian maita vastaan laaditut hyökkäyssuunnitelmat.
|
| Onko tästä tapahtumasta kirjoitettu kirja tai johonkin kirjaan? https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/07/31/purjeveneella-puna-armeijan-vangiksi-porkkalassa-1948 |
410 |
|
|
|
Kokonaista kirjaa tapahtumasta ei ole kirjoitettu.
Jonkin kirjan osana uutinen voi olla, mutta sen löytäminen on melko mahdotonta selaamatta kirjoja läpi.
Onneksi Ylen Elävässä arkistossa on haastattelutallenne vuodelta 2017 (kuten uutisessakin sanotaan)
https://haku.yle.fi/?language=fi&UILanguage=fi&q=aulis%20kiviranta&cate…
Sieltä voi kuunnella Aulis kivimäen kertomuksen tapahtumasta.
Kommentissa tulleen lisäyksen mukaan löytyy tapauksesta toistakymmentä sivua Jari Leskisen ja Pekka Silvastin Porkkala-kirjassa Suljettu aika. |
| On kysymys saksalaisessa tekstissä esiintyvästä venäläisestä sotilaslaulusta, jossa kerrotaan Katjuschasta. Pitäisi saada selville laulun sanat suomeksi,… |
9309 |
|
|
|
Kyse lienee Matvei Blanterin vuonna 1937 säveltämästä laulusta Katjuša – siitä Katjušasta, jonka kaikki hyvin tunnemme. Laulun sanat on kirjoittanut Mihail Isakovski. Laulu löytyy lukuisista venäläisistä laulukirjoista, esim. Kogda duša pojot : samyje populjarnyje pesni XX veka (Smolensk : Rusitš, 2004. – ISBN 5-8138-0295-9.) Erään näkemyksen mukaan melodia ei olisi Blanterin oma vaan lainattu Igor Stravinskyn oopperasta Mavra (1922), mutta Blanterin lauluna sävellys silti elää.
Kysymykseen liitetty ote laulun saksannoksesta on varsin sanatarkka käännös laulun 3. säkeistön venäjänkielisestä alkutekstistä, joten on perusteltua olettaa, että laulu on kysyjän etsimä: ”Oi ty, pesnja, pesenka devitšja, ty leti za jasnym solntsem vsled i boitsu... |
| Venäläisten sotilaiden henkilötappiot talvi- ja jatkosodissa? |
11974 |
|
|
|
Venäläisten tappioista Suomen suunnalla talvi- ja jatkosodassa on olemassa erilaisia tietoja arvioijasta riippuen. Suomalaisten arvioiden mukaan talvisodassa menetti n. 200 000 neuvostosotilasta henkensä ja n. 600 000 haavoittui. Neuvostoliitto itse ilmoitti sodan jälkeen tappioikseen n. 49 000 kaatunutta, mutta esim. vuosina 1949-1951 kerätty Puna-armeijan tappioluettelo sisältää n. 127 000 nimeä. Suurempiakin lukuja on esitetty.
Jatkosodassa karkean arvion mukaan Neuvostoliitto menetti Suomen suunnalla taisteluissa sotilaistaan n. 270 000 kaatuneina ja n. 550 000 haavoittuneina. Toisen suomalaislähteen mukaan kaatuneita puna-armeijan sotilaita olisi jatkosodassa n. 305 000.
Luvut on poimittu seuraavista lähteistä :
Suomi sodassa : talvi... |
Kysy kirjastonhoitajalta