| Miksi ilman lisääminen muuttaa ruoka-aineen koostumuksen lisäksi sen makua tai maun aistimista? |
81 |
|
|
|
Esimerkiksi kermavaahtoa syntyy, kun vispaamisen seurauksena kermaan pääsee ilmaa, ja sen rasvamolekyylit asettuvat uudenlaiseen asentoon synnyttäen vaahtomaisen rakenteen. Monet tutkijat ovat argumentoineet, että ruoan rakenne on tärkeä tekijä ruoan aistimisen takana. Lillford (2016) nostaa esiin muun muassa sen, että ruoan vaahtomaisuus assosioituu mielissämme automaattisesti korkeaan rasvapitoisuuteen riippumatta siitä, onko sen taustalla pelkkä tosiasiallinen rasvaisuus vai pelaako esimerkiksi ilma roolia vaahtomaisen rakenteen synnyssä. Tälle ilmiölle voi edelleen esittää mahdollisia evolutiivisia selityksiä: rasva on korkeakalorinen ravintoaine, minkä vuoksi sen havaitseminen ja himoitseminen on ollut evolutiivisesti hyödyllistä... |
| Olisiko kirjasuosituksia psykologian pääsykokeisiin kertaamista varten? |
80 |
|
|
|
Hei,Tietysti Lukion kertauskirja. Tuorein on Vaara-kirjastoissa tämä:Peltomaa, H. (2023). Lukion psykologia: Kertauskirja : LOPS2021 (1. painos.). Opintoverkko Oy.Lisäksi ainakin Itä-Suomen yliopiston valintakokoeessa on ennakkoon tutustuttavana pääasiassa englanninkielisiä alan artikkeleita, joten ennakkoon voi lueskella englanninkielisiä artikkeleita alan lehdistä että terminologiaan (joka on toki pitkälti englannin pohjalta muutenkin) ja vieraalla kielellä lukemiseen tulee rutiinia. |
| Kun toistaa jotain tuttua sanaa tarpeeksi monta kertaa, se alkaa tuntua oudolta ja vieraalta. Onko tälle ilmiölle jotain nimeä? |
227 |
|
|
|
Kyseessä on psykologinen ilmiö ”semantic satiation”. Se tarkoittaa kysymyksessä kuvattua kummallista ilmiötä, jossa sanan merkitys katoaa, kun sitä toistetaan monta kertaa. Ensimmäisen kerran tätä termiä käytti 1960-luvulla Leon Jakobovits James väitöskirjassaan. Ilmiö oli tunnistettu jo aiemmin hiukan eri nimillä kuten verbal satiation.
Suomeksi ilmiöön liittyvää tietoa on saatavilla vähän, mutta jos englanti sujuu, alla olevista lähteistä saa hyvän käsityksen aihepiirin tutkimuksesta.
Lähteet:https://www.oxfordreference.com/display/10.1093/oi/authority.2011080310…https://en.wikipedia.org/wiki/Semantic_satiationhttps://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC5770629/
|
| Onko sotaan joutuneita sotilaita tutkittu? |
169 |
|
|
|
Sotaa, sotilaita ja ihmisten käyttäytymistä erilaisissa tilanteissa on tutkittu paljonkin. Esimerkiksi Jukka Leskisen toimittama Sotilaspsykologia maanpuolustuksen tukena kuvailee auktoriteetin voimaa näin:"1.4 Ihmisen alttius väkivaltaisuuteen kiihottamiselle – ideologia ja auktoriteetin voima
Milgramin eksperimentillä tarkoitetaan Stanley Milgramin vuonna 1963 tekemää sosiaalipsykologista koetta, jossa tutkittiin koehenkilöiden halukkuutta taipua auktoriteettihenkilön tahtoon. Tutkimuksessa osalle opiskelijakoehenkilöistä annettiin opettajan ja osalle oppilaan rooli. Opettajan roolissa olevalle annettiin vaativuusasteen mukaan tiukkenevia käskyjä antaa oppilaan roolissa olevalle sähköiskuja vääristä vastauksista opettajan kysymyksiin.... |
| Ihmisiä kehotetaan viettämään "sosiaalisesti kognitiivista elämää". Mitä tämä oikein tarkoittaa? |
226 |
|
|
|
Hei!
Koska emme ole terveydenhoitoalan yms. ammattilaisia, emme pysty antamaan asiantuntijatason vastauksia tämän kaltaisiin kysymyksiin. Kyseistä kehotusta voidaan tulkita niin monesta näkökulmasta. On siis vaikea ottaa kantaa, varsinkin, kun ei tiedä missä asiayhteydessä näin kehotetaan. Tässä kuitenkin jotain pohdintaa jostain näkökulmasta.
Jos asiaa tarkastellaan esimerkiksi terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen näkökulmasta, voisiko aihe liittyä esimerkiksi ihmisen toimintakykyyn ja sen edistämiseen. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) sivuilla https://thl.fi/fi/web/toimintakyky/mita-toimintakyky-on kerrotaan yleisesti mitä ihmisen toimintakyky on ja sen mukaan ihmisen toimintakyvyn voi jäsennellä esimerkiksi seuraaviin osa-... |
| Mistä löytäisin hyviä tutkimuksia tai kirjoituksia, sosiaaalisista vuorovaikutuksesta psykologian, fyysisen ja sosiaaliseen ulottuvuuden näkökulmasta? Joita… |
117 |
|
|
|
Painettuja artikkeleita ja kirjoja aiheesta voi etsiä yleisten ja oppilaitoskirjastojen kokoelmista:
www.helmet.fi
www.finna.fi
Tiedelehtien verkkoartikkeleita voi tutkia osoitteessa www.journal.fi
Doria-julkaisuarkistosta voi löytyä myös hyödyllisiä artikkeleita: www.doria.fi
Englanninkielisiä tieteellisiä artikkeleita löytyy https://www.base-search.net/Search/Advanced ja https://core.ac.uk/ |
| Onko jossain kirjassa selitetty, mitä Raamatun sanoma tarkoittaa psykologisesti tarkasteltuna? |
272 |
|
|
|
Teologian tohtori Petri Merenlahti käsittelee Teologia.fi-sivustolla psykologista raamatuntutkimusta. Sivulla on myös tietoa aihetta käsittelevistä kirjoista:
https://teologia.fi/2007/03/psykologinen-eksegeesi-huonoa-eksegeesi-2/
Myös Suomen teologisen instituutin sivuilla on dosentti Timo Eskolan luento aiheesta Hermeneutiikka - tulkitsemisen taito, jossa käsitellään mm. Raamatun psykologista tulkintaa:
https://www.sti.fi/luennot/files/te031219.html |
| Etsin kirjoja kuolemisesta ja surutyöstä, mutta EN omaisten VAAN kuolevan kannalta, eli jonkinlaista opasta lähestyvän oman kuoleman käsittelemiseen, kenties… |
288 |
|
|
|
Lähestyvää kuolemaa käsitellään kuolevan näkökulmasta erityisesti omaelämäkerrallisissa teoksissa, joista esimerkkejä listattuna alla. Kuolemaa psykologiselta kannalta käsittelevät myös ainakin Elizabeth Kübler-Rossin klassikoksi muodostunut Raportti kuolemisesta - mitä kuolevat voivat opettaa lähimmäisilleen, omaisille, ystäville, sairaanhoitajille, lääkäreille, papeille (2. p. Otava, 1984), Pirkko Siltalan Elämän päättyessä - matka kohti kuolemaa (Kirjapaja 2017) sekä Tor Björn Hägglundin Tuonelan eteisessä - psykoanalyyttinen tutkimus ihmisen luovuudesta ja suojautumiskeinoista kuoleman edessä (Pohjoinen 1991). Myös monissa muissa saattohoitoa ja surutyötä käsittelevissä kirjoissa tämä näkökulma saatetaan huomioida yksittäisissä... |
| Opiskelen Oulun ammattikorkeakoulussa ja teen tutkielmaa tunteista ja väreistä. Löysin täydellisen lähdemateriaalin, Eva Hellerin Psychology of colour, josta… |
204 |
|
|
|
Eva Hellerin saksankielinen kirja Wie Farben wirken : Farbpsychologie, Farbsymbolik, kreative Farbgestaltung (1989) löytyy Helsingin yliopiston kirjastosta. Sitä voi pyytää kaukolainaksi lomakkeella https://webkake.kirjastot.fi/wtil/tilaa?pa_ulid=5 . Netillä on espanjankielinen Psicologia del color ladattavana. Englanninkielistä julkaisua en onnistunut löytämään kirjastoista enkä netiltä useista viittauksista huolimatta. Suomen kirjastoista voi hakea vastaavia kirjoja hakusanoilla ’väripsykologia’ / ’värit’ ’psykologia’. Löytyy esim.Värit havaintojen maailmassa / Arnkil, Harald (2007) ja The beginner's guide to colour psychology / Angela Wright (1995). Seinäjoen ammattikorkeakoulussa on vanhempi kirja Color & human response : aspects... |
| Muistan lukeneeni noin parikymmenta vuotta sitten jo silloin kuluneen ja kellastuneen kirjaston kirjan ” Toinen nainen”. Kansi oli muistaakseni musta… |
448 |
|
|
|
Kuvauksenne sopisi Shirley Eskapan teokseen Toinen nainen - ystävä vai vihollinen? (Woman versus woman), joka ilmestyi suomeksi vuonna 1985 Eeva-Liisa Jaakkolan suomentamana. Googlettamalla teoksen nimellä löydätte helposti kuvan teoksen kannesta.
Teosta on Helmet-kirjastojen varastossa yksi kappale, joten voitte tilata sen omaan lähikirjastoonne lainattavaksi.
|
| Mikähän tämä sitaatti olisi suomeksi? "When I am reading expressively and I pronounce this word, it is, so to speak, filled brimful with its meaning. And now… |
595 |
|
|
|
Ludwig Wittgensteinin Bemerkungen über die Philosophie der Psychologie on julkaistu suomeksi nimellä Huomautuksia psykologian filosofiasta 1 ja 2. Kyseinen katkelma löytyy ensimmäisestä osasta ja kuuluu Heikki Nymanin suomentamana näin:
"Kun ilmeikkäästi lukiessani lausun tämän sanan, se on niin sanoaksemme merkityksensä täyttämä. Voisimme kysyä: "Miten näin voi olla"?" (Sana 'voi' on kursivoitu.)
Wittgenstein, Ludwig: Huomautuksia psykologian filosofiasta 1. (toim. G. E. M. Anscombe ja G. H. von Wright, WSOY, 1988)
|
| Luin vuosikausia sitten ( ehkä 2000-luvun alkupuolella) suomennoksen amerikkalaispsykologin miesasiakkaista, joilla on tyypillisiä miesten ongelmia … |
515 |
|
|
|
Etsitty kirja saattaisi olla Alon Gratchin Jos miehet puhuisivat... (Otava, 2003).
Gratch on kliininen psykologi, jonka asiakkaat ovat pääasiassa miehiä, ja hänen kirjansa tapausselostukset ovat koosteita hänen potilaittensa kertomuksista.
|
| Olen Google Scholar -haun avulla saanut seuraavat epätäydelliset artikkeliviitteet: Nelson J. D. 1949. Effects of Music on the Performance of the Rorschach… |
483 |
|
|
|
Näyttäisi siltä, ettei kyseisiä artikkeleita tai niiden tiivistelmiä ole saatavissa verkossa. Tein lukuisia hakuja sekä Helsingin yliopistossa että kaupunginkirjastossa käytettävien tietokantojen avulla tuloksetta.
Yliopiston puolella muiden muassa tietokannat PubMed, EBSCO ja PsycARTICLES antavat muutamia tuloksia kummaltakin kirjoittajalta, joiden joukossa ei kuitenkaan ollut etsimiäsi artikkeleita.
Kaupunginkirjastossa käytettävistä tietokannoista WorldCat antoi tuloksen, jonka mukaan kyseiset artikkelit ovat saatavissa fyysisinä kappaleina amerikkalaisissa yliopistokirjastoissa, toinen Floridassa ja toinen Utahissa. Helsingin yliopiston kirjaston Nelli-portaalista pääset tutkailemaan WorldCatia ja artikkelien saatavuustietoja.
http... |
| Mistä Helsingin kirjastoista voisi löytyä laajin valikoima esim horoskooppi-, uni-, psykologiakirjoja ja elämäntapaoppaita? |
622 |
|
|
|
Laajimmat valikoimat noista aiheista lienevät Pasilan kirjastossa, jossa on muutenkin suurin kokoelma tietokirjallisuutta. Osa vanhemmasta aineistosta saattaa olla HelMet-kirjavarastossa, joka sijaitsee Pasilassa ja josta saa kirjoja Pasilan kirjaston aukioloaikana pyytämällä niitä palvelutiskiltä.
Pasilan jälkeen eniten kyseisiä kirjoja on varmasti muissa suurissa kirjastoissa eli Rikhardinkadun, Itäkeskuksen ja Kallion kirjastoissa.
Kirjoja voi etsiä osoitteessa http://luettelo.helmet.fi/search~S9*fin/. Kirjoittamalla sopivan asiasanan – kuten horoskoopit tai unet – saa näkyviin aihetta käsitteleviä teoksia. Parhaat tulokset saa, kun valitsee kohdasta ”Muut hakutavat” hakutavaksi ”Asiasana”. Silloin haku kohdistuu vain aiheutta... |
| Haluaisin alkaa lukea kirjoja ihmisten psykologiasta. Mikä olisi hyvä paikka aloittaa? Kiitos! |
3975 |
|
|
|
Jos aloitat ihan psykologian peruasioista, lukion ensimmäisen psykologian kurssin kirja olisi hyvä aloituskohta. Psykologian perusteita esittelevät ainakin seuraavat kirjat:
Mielen maailma. 1 : Psykologian perustiedot (Sanoma Pro, 2012)
Persoona. 1 : Psykologian perusteet (Edita, 2005)
PS : lukion psykologia. 1 (Otava, 2011)
Psykologia. 1 : Toimiva ihminen (WSOY, 1999)
Psykologia!. Kurssi 1 : Psyykkinen toiminta, oppiminen ja vuorovaikutus (WSOY, 2005)
Psykologian verkot : lukion johdantokurssi (Opintoverkko, 2009)
Skeema. 1 : Psykologian perusteet (Edita, 2013)
Lukion oppikirjoissa on se hyvä puoli, että perusteiden jälkeen voi valita sarjoista seuraavia osia päästäkseen syventymään psykologiaan ja sen osa-alueisiin laajemmin.
|
| Jalastani katkesi sääriluu kolme viikkoa sitten, niinpä joudun kulkemaan kainalosauvoilla vielä parin kuukauden ajan. Kipsin päällä käytän pelkästään isoa… |
842 |
|
|
|
Kyse on luultavasti uteliaisuudesta. Lapset eivät ole vielä oppineet tukahduttamaan uteliaisuuttansa niin kuin aikuiset. Tiedonhalu on ihmisellä sisäsyntyistä, mutta osa aikuisista häpeää sitä. Aikuisten vaivaantuneisuus tuossa tilanteessa, jossa lapset osoittavat kiinnostusta sinua kohtaan, kertoo ehkä juuri siitä, että me aikuiset torjumme uteliaisuutta ja pideämme sitä jotenkin nolona ominaisuutena.
Lainaan tähän Helsingin Sanomien artikkelia 11.5.2013
"Mutta ihmisten kohdalla uteliaisuus on joka tapauksessa tärkein ominaisuus maailman hahmottamisessa. Kapaloista kuoriuduttuaan ihmistaimet mönkivät pitkin lattioita, työntävät jännittävät objektit suuhunsa ja samalla sormensa pistorasiaan.
Haltioitunut ilme kasvoillaan lapsi ottaa... |
| Onko 'perhoset vatsassa' sama asia kuin se, että joskus jotkin asiat (poislukien painovoimasta [esimerkiksi huvipuistolaitteista tai mäkisen tien ajamisesta]… |
2096 |
|
|
|
Kun jollakulla on "perhosia vatsassa", hän on jännittynyt tai peloissaan. (Lähde: Suurella sydämellä ihan sikana: suomen kielen kuvaileva fraasisanakirja / Pirkko Muikku-Werner, Jarmo Harri Jantunen, Ossi Kokko, 2008)
Vatsanpohjasta tai mahanpohjasta ottaminen -ilmaus taas liittyy nimenomaan huvipuistolaitteessa tai mäkistä tietä kiitävässä autossa istumiseen. Tällöin suolet puristuvat mahaontelon seinämiä vasten kun laite tai auto nousee, laskeutuu tai kääntyy äkillisesti. Tieteen kuvalehden sivuilla kerrotaan tästä ilmiöstä:
http://tieku.fi/kysy-meiltae/mikae-mahanpohjasta-oikein-ottaa
Perhoset vatsassa -ilmiön syyt ovat hermostolliset, eikä oireiden syitä tarkasti tunneta. Tieteen kuvalehden sivuilta löytyy selvitystä tähänkin ilmiöön... |
| Mitä Viivi Avellanin sinkkunaisen käsikirja tekee Hämeenlinnan pääkirjaston psykologian osastolla? |
1155 |
|
|
|
Kiitos kysymyksestä. En ole lukenut kyseistä kirjaa, mutta takakannen kuvailun perusteella kirjan hyllyluokka on uskoakseni oikea. Muuten mihin itse sijoittaisit kirjan kirjastossa?
Luokka 14.8. ei ole vain psykologian osasto vaan siihen kuuluvat myös psykologiaan ja ihmissuhteisiin liittyvät ilmiöt, joita tämäkin kirja käsittelee (sinkut, ihmissuhteet, seurustelu ym.). Hyllyluokan sisällä on monenlaista ja -tasoista aineistoa.
Kirjastoluokituksesta saat lisätietoa osoitteesta: ykl.kirjastot.fi
|
| Miten psykologia selittää sen, että toiset ihmiset ovat tuhoavia toisia ihmisiä kohtaan ja toiset taas tuhoavia itseään kohtaan? Onko se opittu/omittu… |
3496 |
|
|
|
Tyhjentävää selitystä tähän lienee mahdotonta antaa, mutta aihetta on paljon tutkittu psykologian kentällä. En pysty antamaan kattavaa vastausta, mutta joitain perusasioita uskon voivani tässä esittää.
Tuhoamisen motiivi on usein peräisin aggressiosta, vihan tunteesta, jota ihminen ei pysty käsittelemään vaan jonka hän purkaa tuhoavana toimintana. Se, mihin tai kehen tuhoava toiminta kohdistuu, riippuu ainakin osittain syntipukkiajattelusta: kenet tekijä syyllistää, itsensä vai toisen/toiset. Sekä muita että itseään vahingoittavalla ihmisellä voi olla huono tai vääristynyt itsetunto. Opitut käyttäytymismallit, kulttuuri, ihmisten jako "meihin" ja "heihin" ynnä muut kognitiiviset (tiedolliset tai ajatustoimintaan liittyvät) tekijät myös... |
| Ihmistuntemus, mistä koostuu. Kirjallisuusvinkkejä |
1348 |
|
|
|
Sanat ihmistuntemus, itsetuntemus ja minäkuva ovat laajoja käsitteitä ja kirjastojen asiasanoina niitä käytetään rinnakkaisina termeinä. Tästä johtuen myös osumien määrä noilla eri sanoilla on erilainen.
Kysymyksessä oli käytetty sanaa ihmistuntemus ja sitä käytettäessä saadaan esim. seuraavanlaisia esimerkkejä: Friedmann: Kuka minä oikeastaan olen ja Valtonen: Hyvä ja paha sisu.
Sanat minäkuva ja itsetuntemus antavat enemmän osumia.
Psykologian oppikirjoista saa asiasta perustiedot
|
Kysy kirjastonhoitajalta