| Minun isäni setä perheineen (Utriainen) hävisi Stalinin vainoissa 1930-luvulla,ehkä Arkangelin alueella.En ole löytänyt verkosta siellä tapettujen luetteloa… |
75 |
|
|
|
Hei, la 8.9.2024 Helsingin Sanomissa oli artikkeli uudesta Kansallisarkiston tietokannasta https://kohtalonaneuvostoliitto.kansallisarkisto.fi/index.phpm. Tietokannassa on henkilö- ja karttatietoja suomalaisista Neuvostoliitossa vuosina 1917–1964. Tietoja on kerätty kattavimmin suuren terrorin 1937–1938 uhreista, vuonna 1917 Venäjällä olleista, punapakolaisista, amerikansuomalaisista ja loikkareista.Eli siinä on myös henkilöhaku. |
| Olen lukenut vuosia sitten kirjan, joka kertoo neuvostoliittolaisen naisen ja englantilaisen lähetystövirkailijan rakkaustarinan. Heidän poikansa matkustaa… |
156 |
|
|
|
Etsitty kirja saattaisi olla Owen Matthewsin Stalinin lapset : sodan ja rakkauden arvet (Otava, 2009)
Owen Matthews on tehnyt matkaa omille juurilleen tienviittoina asiakirjat Stalinin salaisen poliisin käsiin kuolleen isoisän vaiheista sekä vanhempien riipaisevat rakkauskirjeet kylmän sodan ajalta.
Matthews kertoo isänsä ja äitinsä traagisen rakkaustarinan ja valottaa läheistensä kautta Stalinin hirmuvallan aikaa. Älykkään tarkastelun alle joutuvat myös Neuvostoliiton romahtaminen ja nyky-Venäjä uusrikkaineen sekä hänen omat kokemuksensa nuorena reportterina 1990-luvun Moskovassa, anarkian, huumeiden ja väkivallan maailmassa. |
| Olisiko teillä suositella tietokirjoja ja romaaneja Stalinin vainoista? |
378 |
|
|
|
Muutamia esimerkkejä aihettasi kuvaavista teoksista:
Tietokirjallisuutta:
Snyder, T. & Hyrkäs, S. (2014). Tappotanner: Eurooppa Hitlerin ja Stalinin välissä. Helsinki: Siltala.
Figes, O., Orlov, V. & Päkkilä, M. (2011). Kuiskaajat: Ihmiskohtaloita Stalinin Neuvostoliitossa. Helsinki: Siltala.
Rautkallio, H. (1995). Suuri viha: Stalinin suomalaiset uhrit 1930-luvulla. Porvoo ; Helsinki ; Juva: WSOY.
Lewin, M. & Stenman, P. (2008). Neuvostoliiton vuosisata (2. p.). Helsinki: Like : Suomen rauhanpuolustajat.
Figes, O., Orlov, V. & Päkkilä, M. (2011). Kuiskaajat: Ihmiskohtaloita Stalinin Neuvostoliitossa. Helsinki: Siltala.
Muistelmia:
Matthews, O. & Iso-Markku, J. (2009). Stalinin lapset: Sodan ja rakkauden arvet.... |
| Kommunismin ja uskonnon nimissä on tapettu miljoonia ihmisiä. Onko jotakin lähdettä missä olisi kartoitettu maailmanlaajuisesti kuinka paljon ihmisiä näiden… |
1018 |
|
|
|
Uskon ymmärtäväni, mitä kysyjä tavoittelee. Kysymyksenasettelussa on kuitenkin rakenteellisiä ongelmia, joiden takia edes alustavan vastauksen antaminen on vaikeata, mielestäni mahdotonta.
Mitä ensinnäkin tarkoitetaan, kun sanotaan, että jonkun ideologian "nimissä" on surmattu X ihmistä? Harvemmin minkään ideologian edustajat surmaavat ihmisiä ideologiansa nimissä, vaan perusteluna on jokin muu syy. Yleensä kaikki esitetyt luvut ovat siksi peräisin kyseistä ideologiaa vastustavilta ihmisiltä, joilla on taipumus suurennella lukuja siinä missä ideologian kannattajat niitä vähättelevät tai kiistävät kokonaan. Kaikki luvut ovat karkeita arvioita, koska tällaisten asioiden objektiivinen selvittäinen on hankalaa paljon pienessäkin mittakaavassa... |
| Neuvostoliitossa asui ennen toista maailmansotaa suuri puolalaissyntyinen vähemmistö, vuoden 1926 väestölaskennan mukaan lähes 800 000 henkeä. Etsin tietoa… |
725 |
|
|
|
Erikieliset Wikipedia-artikkelit - toisistaan tietysti riippuvaiset - esittävät NKVD:n varsinaisen puolalaisoperaation uhreiksi 139 835 henkeä, joista surmattiin 111 091 ja toimitettiin vankileireihin 28 744 henkeä. Lisäksi yli 100 000 puolalaista pakkosiirrettiin kotiseudultaan Siperiaan, Kazahstaniin ja Ukrainan itäosiin.
Puhdistus aloitettiin Sisäministeriön käskyllä 000485, jonka sisäministeri Nikolai Ježov allekirjoitti 11.8.1937, ja se jatkui seuraavan vuoden 1938 marraskuuhun. Toimenpiteiden kohteet määriteltiin käskyssä 000485 ja sen liitteissä sen verran tulkinnanvaraisesti, että jokainen puolalainen tai puolalaisniminenkin saattoi joutua uhriksi. Surmatut ja leireille lähetetyt olivat enimmäkseen miehiä, pakkosiirretyt naisia ja... |
| 1930-luvulla Neuvostoliitossa vallitsi hirveä terrori, myös suomaliasperäisiä kohtaan. Löytyykö kirjaa tai artikkelia, joka käsittelee miten ja missä… |
599 |
|
|
|
Valitettavasti en ole löytänyt mitään sellaista kokonaistutkimusta, jossa erikoisesti selvitettäisiin meikäläistä reaktiota naapurin vainoihin - vainoista sinänsä on julkaistu paljonkin suomen kielellä.
Neuvostoliitto-kuvaa yleensä on tutkittu jonkin verran, esim,
Immonen, Kari
Ryssästä saa puhua... : Neuvostoliitto suomalaisessa julkisuudessa ja kirjat julkisuuden muotona 1918-39. - Otava, 1987
Karemaa, Outi
Suomalaisen venäläisvihan synty
[teoksessa: Katse Venäjään - suomalaisen Venäjä-tutkimuksen antologia. - Aleksanteri-instituutti, 2006]
Karemaa, Outi
Vihollisia, vainoojia, syöpäläisiä : venäläisviha Suomessa 1917-1923. Suomen historiallinen seura, 1998
Wunsch, Sinikka
Punainen uhka : Neuvostoliiton kuva johtavassa suomalaisessa... |
| Mistä saisi tietoja Stalinin vainojen uhreista, jotka olivat tulleet siirtolaisina Karjalaan USA:sta ja/tai Kanadasta 1930-luvulla. |
4408 |
|
|
|
Joitakin suomenkielisiä nimekkeitä (niistä löytää lisäviitteitä)
Sevander, Mayme
Vaeltajat. - Siirtolaisinstituutti, 2000.
Kero, Reinio
Neuvosto-Karjalaa rakentamassa : Pohjois-Amerikan suomalaiset tekniikan tuojina 1930-luvun Neuvosto-Karjalassa. - Suomen historiallinen seura, 1983.
Boucht, Christer
Karjala kutsui. - 2. p. - Kirjayhtymä, 1983.
[1. p. ilm. nimellä Onnea etsimässä - Punaisesta Karjalasta Kaukoitään]
Rislakki, Jukka ja Lahti-Argutina, Eila
Meillä ei kotia täällä : suomalaisten loikkarien joukkotuho Uralilla 1938. - Otava, 1997.
Lahti-Argutina, Eila
Olimme joukko vieras vaan : venäjänsuomalaiset vainonuhrit Neuvostoliitossa 1930-luvun alusta 1950-luvun alkuun. - Siirtolaisinstituutti, 2001.
Ruusunen, Aimo (toim.)
Suomalaisia... |
Kysy kirjastonhoitajalta