| Miten valmistan pettuleipä jauhoja? |
81 |
|
|
|
Pettua valmistetaan kuivatusta ja hienoksi hakatusta tai jauhetusta männyn nilasta (kaarnan alla oleva osa). Nila kuivatetaan ja hienonnetaan jauhoiksi. Petun lisänä on käytetty mm. sammalta, olkia, jäkälää, herneenvarsia ja suolaheinää. Katovuosina ja pula-aikoina pettua käytettiin leivän valmistukseen joko jauhojen lisänä tai sellaisenaan. Pelkästään petusta tehty leipä on nimeltään silkko. Pettuleivän makua on kuvattu "kitkeräksi ja epämiellyttäväksi" ja sen ravintoarvo on vain noin kolmas- tai neljäsosa tavallisen leivän ravintoarvosta.Lähteet: Emännän tietokirja Kaarina Turtia, Gastronomian sanakirja |
| Mistä saisin parhaiten tietoa petun ja tervan ns. uudelleentulemisesta ? Mihin kannattaisi ottaa yhteyttä, jotta saisin viimeisimpiä tietoja ? |
692 |
|
|
|
Eräs petun uudelleentulemisen ilmentymä on Ranuan kunnassa toiminut pettuprojekti sekä sen jatkaja, Finnpettu-osuuskunta. Projektin omat internet-sivut löytyvät osoitteesta http://poro.koillismaa.fi/epp/vitabark/vitabark.html
Asiasta kerrotaan myös seuraavissa artikkeleissa: Alasuutari, Päivi: Pula-ajan elintarvikkeesta syntyy terveyselintarvike : pettuleipää (Kodin kuvalehti 9/99) sekä Lehtisalo, Juhani: Pettu onkin terveellistä! (Kauneus ja terveys 4/99).
Kainuulaista pettukulttuuria esittelee Götha Rannikko artikkelissa Oravalta lainaa pyytämässä (Koti 7-8/91). Samalta tekijältä on ilmestynyt kirja Kainuun leipä (1997), jossa myös käsitellään pettua.
Pettu herätti kiinnostusta jo 1970-80-lukujen taitteessa. Puolustuslaitos julkaisi... |
Kysy kirjastonhoitajalta
