perinne

Tilaa aihepiirin perinne RSS-syöte
30 osumaa haulle. Näytetään tulokset 21–30.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Onko hääpuvukujen historiasta kirjoitettu mitään kirjaa noin 1900-luvulta eteenpäin? 923 Oulun kaupunginkirjastossa on esim. seuraavat kirjat: - Probert, Christina: Brides in Vogue since 1910, 1984 - Ginsburg, Madeleine: Thw wedding dress 1740-1970, 1981 - Thobin, Shelley: Marriage à la mode, 2003 Muita aiheeseen liittyvää aineistoa Oulun kaupunginkirjastossa voi katsoa aineistotietokanta Introsta http://oukasrv6.ouka.fi:8001/?formid=find2 (asiasana hääpuvut). Laaja teos suomalaisesta hääperinteestä on Heikinmäki, Maija-Liisa: Suomalaiset häätavat : suomalaiset avioliiton solmintaperinteet, 1981. Muita mahdollisia suomalaisesta hääperinteestä Terttu Kaivolan toimittama Kahden kauppa : juhlatietoa, kuvia ja kertomuksia suomalaisista häistä, 1995 ja Häät, toim. Irma Savolainen, Helsingin kaupunginmuseo, 2001. Aiemmin...
Mistä löytäisin tietoa ylioppilasperinteistä, erityisesti fuksiaisten vietosta? Ja mistä koko sana fuksi on peräisin? Olen yrittänyt vaikka mitä… 1014 Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmista löytyy niukasti tietoa ylioppilasperinteestä. Matti Klingen ja Laura Kolben kirja "Suomen ylioppilas" tosin sisältää mielenkiintoista tietoa yliopistoelämästä kautta vuosisatojen. Kirjan saatavuustiedot löydät osoitteesta: www.helmet.fi Helsingin yliopistomuseossa sen sijaan löytyy asiasta enemmän tietoa. Heilläkään ei tosin ollut tietoa fuksi sanan alkuperästä. Museon yhteystiedot löydät osoitteesta: http://www.halvi.helsinki.fi/museo/HYM.htm
Haen hääjuhlaan "vapaa sana"-ohjelmaan mietelmiä, sananlaskuja, runoja, kirjallisuuskatkelmia jne. jotka liittyvät emäntään ja isäntään tai joissa on… 2752 Helmet-haun kautta löytyy sanahaun kautta paljon kaunokirjallisia viitteitä kirjoittamalla "häät kaunokirjallisuus". Mietelausekokoelmista löytyy paljon häihin liittyvää. Yksi esimerkki on kirja nimeltä Sanoista kauneimmat (WSOY 2003). Tässä kirjassa on oma lukunsa hääpuheen aineksista sekä hääparille tarkoitetuista mietteistä. Juhlaperinneluokassa on mm. Maija-Liisa Heikinmäen kirja Suomalaiset häätavat (Otava 1981), teos on n. 700-sivuinen. Mainittu ote on A. Kiven ja ilmeisesti teoksesta Seitsemän veljestä. Aapon lause on kokonaisuudessaan seuraava: "Talo ilman aitan polulla astelevata emäntää on niinkuin pilvinen päivä, ja sen perheenpöyään päässä asuu ikävyys kuin riutuva syksy-ilta." Lisää tietoa mm: http://www.nurmijarvi.fi/kivi/...
Katoliseen perinteeseen kuuluu joissakin maissa, että perjantaina pidättäydytään liharuuista; kala käy. Entä kala-allergikot? Luetaanko esimerkiksi linnut… 984 Tämä kysymys on niin spesifi, että kannattaa kääntyä asiantuntijatahon puoleen. Suomessa toimii Katolinen tiedotuskeskus, joka on Helsingin hiippakunnan tiedotusorganisaatio, yhteystiedot ohessa. Katolinen tiedotuskeskus Pyhän Henrikin aukio 1 00140 Helsinki Puh. 0208 350751 / +358 208 350751 Fax +358 9 61294770 Sähköposti info(at)catholic.fi Kotisivu http://www.catholic.fi/
Yritän etsiä suomalaisesta perinteestä (esim. vanhoista tavoista) tai mytologiasta kertovaa kirjaa englannin kielellä. Liekö sellaisia tehty 2000-luvulla?… 1139 Ilmar Talven kirja "Finnish folk culture", jonka Suomalaisen Kirjallisuuden Seura (SKS) julkaisi v. 1997, saattaisi olla juuri hakemasi teos. Kirja on ilmestynyt sarjassa: Studia Fennica. Ethnologica. Toinen niinikään SKS:n kustantama kirja saattaisi olla sopiva: Leea Virtasen "Finnish folklore", vuodelta 2000. Tämä teos ilmestyi sarjassa Studia Fennica. Folkloristica.
Miten on saanut alkunsa perinne sytyttää kaksi kynttilää itsenäisyyspäiväna klo 18-20? 6470 Aivan varmaa tietoa asiasta on vaikea löytää, mutta useita teorioita kylläkin. Arvoisa Kirsti vastaa samaiseen kysymykseen Helsingin Sanomien verkkosivuilla 7.12.1997 tähän tapaan: "Kynttilöiden poltto ikkunoilla ei ole merkityksetön tapa, vaan liittyy vanhastaan hallitsijan ja kansan väliseen vuoropuheluun. Ruotsinvallan aikana kynttilät paloivat suomalaisten ikkunoilla kuningasperheen merkkipäivinä tai kuninkaallisten vieraillessa Suomessa. Autonomian aikana tapa jatkui keisarillisina merkkipäivinä ja keisarin vieraillessa täällä. Sortovuosina kynttilänpolton merkitys kuitenkin muuttui. Niitä alettiin polttaa kansallisen suurmiehemme J. L. Runebergin päivänä 5. helmikuuta vastalauseena venäläistämiselle. Marraskuussa 1919...
Löydänkö tietoa mistään, mitä on aiemmiun tarkoittanut, kun lattian lämpöeristeiden väliin on piilotettu lusikka ? 902 Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Kansanrunousarkistosta (puh. 131 23 240, nettiosoite http://www.finlit.fi/kra/index.html ) saadun tiedon mukaan perinnetietoa ei ole talletettu siitä, että nimenomaan lusikka olisi pantu lattian väliin. Eri puolilta Suomea on kyllä talletettu perimätietoa, jonka mukaan metalliesine ylipäätään, veitsi tai sangen yleisesti raha, pantiin talon rakennusvaiheessa lattian väliin, kurkihirteen tai kynnyksen alle. Tämä toi taloon hyvää onnea ja varjeli pahalta ja taudeilta.
Mistä löydän tietoa vanhojenpäivien historiikista/perinteistä? 914 Vanhojenpäivän perinteestä löytyi seuraavista kirjoista: Alsta, Tuulikki: Lukion perinnejuhlat. 1991. Soila, Juhani: Penkinpainajais- ja pukujuhlaperinne lukiossa. 1986. Saarikoski, Helena: Kouluajan kivoin päivä. 1994. Äidinkielenopettajainliiton vuosikirja 32 ( Virtanen, Leea: Koulun piilo-opetukset : koulun perinne tutkimuksen kohteena). - Tätä en voinut tarkistaa, sisältääkö aiheesta. Suuri perinnekirja : suomalaista juhlaperinnettä ennen ja nyt. 1999. Kirjat löytyvät Joensuun kaupunginkirjastosta. Tällaisia artikkeleita löytyi: Grünthal, Kaja Vanhojenpäivänä kuri palaa tanssien Julkaisussa: Tanssi 17 (1996) : 1, s. 13-14 Jarva, Ullariitta Kerran elämässä! : vanhat juhlivat arvokkaasti ja kalliisti...
Punamultamaalin + keltamaalin keitto-ohje ? 1403 Uudessa Panu Kailan kirjoittamassa kirjassa Kevät toi maalarin: perinteinen ulkomaalaus on perusteelliset ohjeet perinnemaalien tekemiseen.
Löytyykö kirjoja, joissa kuvataan virolaista hääperinnettä (minua kiinnostaa aika 1900-luvun puolivälistä nykypäivään)? 890 Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmista löytyy jonkin verran tietoa virolaisesta hääperinteestä ainakin Ilmari Vesterisen toimittamasta teoksesta Viron perinnekulttuuri. Kirja käsittelee kuitenkin pääasiassa vanhaa perinnettä, uudemmasta on tietoa vain puolisen sivua. Vanhoista hääperinteistä on tietoa myös Eesti Rahva Muuseumin internet-osoitteessa http://www.erm.ee/pysi/finpages/pulm.html Parhaiten sinua auttaisikin varmasti Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjasto, jonka yksi erityisala ovat Suomen ja sukukansojen perinteet. Kirjasto on Helsingissä osoitteessa Hallituskatu 1, puh. 131 231 tai suoraan etnologiselle osastolle 131 23274. Se on avoinna ma, ke 10-18, ti to pe 10-16.