| Helsinki-aiheinen kirja, jossa Runebergin patsaan ja Havis Amandan patsaan runomuotoinen vuoropuhelu? |
74 |
|
|
|
Kollega muisteli, että kyseessä olisi Mirkka Rekolan runo. En kuitenkaan saanut asiaa vahvistettua.Sen sijaan löysin sivuston, jossa patsaat puhuvat livenä. Linkki Patsas puhuu.fiYhteishyvä lehti on julkaissut jutun Helsingin patsaiden kommenteista. (Kävelyretki Kjell Westön kanssa) Linkki artikkeliin.Ja Harri Kalha on kirjoittanut kirjan Tapaus Havis Amanda 2008. Linkki Helmet hakuunRuno voisi löytyä Helsinki kokoelmaa selailemalla. Linkki Helmet hakuun |
| Onko vain päätä esittävälle veistokselle jokin nimi. Torso on ymmärtääkseni ylävartalo josta saattaa puuttua kädet ja jopa pää. |
119 |
|
|
|
Kielitoimiston sanakirja määrittelee rintakuvan seuraavasti: "muotokuva, vars. veistos, joka esittää kuvattavan pään, kaulan, olkapäät ja rinnan (yläosan)". Sanaa rintakuva näkee toisinaan käytettävän myös veistoksista, joissa ei ole mukana olkapäitä tai rinnan yläosaa. Taannoin Turussa kadonneen Jarkko Laineen patsaan yhteydessä useissa otsikoissa ihmeteltiin suorasanaisesti, "minne katosi Jarkko Laineen pää", joten päätä esittävän veistoksen lisäksi pelkästä päästä puhuminen ei vaikuta lainkaan päättömältä ratkaisulta sekään! |
| Helsingin tuomiokirkon esittelytekstissä sanotaan, että Lutherin, Agricolan ja Melanchthonin patsaat ovat pienempiä kuin niille varattu tila edellyttäisi,… |
79 |
|
|
|
Patsaista tuli tarkoitettua pienemmät enemmänkin lasku- kuin mittausvirheen vuoksi. Ne tehtiin Pariisissa mallina olleiden pienoisveistosten mukaan ja virhe syntyi muunnettaessa mittayksikkönä olleita jalkoja metreiksi.
Patsaiden ja niiden jalustojen tarinan kertoo ytimekkäästi kirja Helsingin helmi : Helsingin tuomiokirkko 1852–2002:
Vuonna 1883 Lutherin 400-vuotisjuhlaa varten Helsingin ruotsalais-suomalaisen seurakunnan kirkkoneuvosto päätti hankkia kirkkosalin pilareiden tyhjiin veistoskomeroihin Lutheria, Melanchtonia ja Agricolaa esittävät suuret veistokset. Agricolan patsaasta päätettiin järjestää kilpailu, mutta kustannussyistä kaksi muuta toteutettaisiin tunnettujen veistosten kopioina.
Kirkkoneuvoston asiantuntijanaan... |
| Ihmeteltiin, että mihin ovat joutuneet Porolahden poropatsaat nyt? Kesän 2022 kesälaitumella ei niitä näkynyt. |
99 |
|
|
|
Helsingin kaupungin rakennusvirasto on julkaissut Porolahdenpuiston hoito- ja kehittämissuunnitelman vuosille 2011-2025. Suunitelmaan voi tutustua verkossa https://www.hel.fi/static/hkr/hoito_ja_kehittamissuunnitelmat/Porolahti…
Dokumentin sivulla 32 todetaan, että leikkipaikan ja pelikentän alueelle sijoitetaan lapsille, nuorille ja aikuisille soveltuvia liikuntavälineitä ja liikunnallisia leikkivälineitä. Pelikentälle asennetaan telineet lentopallolle tms., porot ja kivet poistetaan.
Poropatsaiden tulevasta kohtalosta voisi ehkä tiedustella Kaupunkiympäristön toimialan puolelta. Vaikuttaisi siltä, ettei niitä enää palauteta entiselle paikalleen. https://numerot.hel.fi/fi/kaupunkiympariston-toimiala |
| Montako Wäinö Aaltosen patsasta on Aleksanterinkadun Nordeassa Helsingissä eli entisessä Kansallus-Osake-Pankin pankkisalissa? |
209 |
|
|
|
Pankin ala-aulassa asiakkaidenkin nähtävänä on viisi Wäinö Aaltosen veistämää patsasta. Keskellä salia on Jälleenrakentajat -veistos. Myöhemmin saliin hankittiin Kotkanpoika ja Kalvea impi. Eteisaulan ja pääsalin välistä löytyvät patsaat Mietiskely ja Äidinrakkaus.
Kulttuurikävelyllä Helsingissä / Pauli Jokinen (Minerva, 2011) |
| Tampereella kohistaan Leninin patsaasta, kertoi ajankohtaistoimittaja Ylen ykkösaamussa 22.6. haastatellessaan Virossa työskentelevää toimittajaa Viron… |
275 |
|
|
|
Tampereella ei ole eikä ole ilmeisesti koskaan ollutkaan Lenin-patsasta. Jari Niemelän mukaan Tampereella on neljä Lenin-aiheista muistolaattaa, joista kolme on Hämeenpuistossa Tampereen työväentalon seinässä ja neljäs Kyttälänkatu 11:n seinässä. Työväentalossa toimii myös länsimaiden ainoa Lenin-museo, joka avattiin vuonna 1946. Vuodesta 2014 lähtien se on kuulunut hallinnollisesti Työväenmuseo Werstaaseen.
Vuonna 1947 Suomi-Neuvostoliitto-Seura ja Lenin-museo suunnittelivat Lenin-Stalin patsaan pystyttämistä Lenin-museon eteen. Kaupunginvaltuusto ja -hallitus kuitenkin harasivat vastaan eikä kaupunginhallitus suostunut rahoittamaan hanketta. Hanke kuitenkin eteni ja luonnoskilpailu järjestettiin vuonna 1948. Kilpailuun saapui 12 työtä,... |
| Vastaan tuli tällainen kipsiesine, nuoren naisen pää. Esine näyttäisi olevan Arabian valmistama. Osaatteko sanoa, milloin tällaisia on valmistettu ja onko… |
399 |
|
|
|
Hei,
Juuri tämän version suunnittelijasta ja suunnitteluajankohdasta en tiedä, mutta kyseisen patsaan esikuvana lienee "Seinen tuntematon". Tämä 1880-luvulla joesta löydetyn tytön kasvot on monistettu lukuisiin eri versioihin, jopa elvytysnukelle. Tällä haulla löytyy netistä kovasti tuon näköisiä naispäitä.
Ehkä näillä tiedoilla pääsee eteenpäin. |
| Muistelisin, että Hesperian puistossa, siinä kohtaa missä nykyisin on se leikkipuisto kiipeilytelineineen, oli joskus 80- ja 90-lukujen vaihteessa E.T. patsas,… |
353 |
|
|
|
Löysin Facebookin julkisesta Töölö-liike -ryhmästä muistelua kyseisestä patsaasta. Keskusteluketjussa on siitä myös kuvia, mutta varsinaiseen kysymykseesi ei tietoa löytynyt.
Löytyisikö lukijoiltamme tietoa ja muistoja kyseisestä patsaasta? |
| Kenen tekemä ja minkä niminen on Turussa Ursininkatu 5:n seinällä oleva patsas? |
408 |
|
|
|
Kysyin tätä Turun taidemuseosta.
Christian Hoffmann, Vanhempi amanuenssi, FL tiesi vastauksen:
"Kyseessä on nuoren turkulaiskuvanveistäjä Ennu Okan (1913 – 40) työ 1930-luvulta. Hän kaatui traagisesti kaksi päivää ennen talvisodan päättymistä.
Veistoksen nimeä en juuri nyt muista."
Tutkija Marjo Auerkoski-Turjas täydensi vastausta:" kyseessä on Ennu Okan veistos Halon kantaja vuodelta 1940.
Kivirakennus, työväentalo, jonka seinässä veistos sijaitsee, valmistui samana vuonna. "
|
| Skansenin lipunmyyntiporttien vieressä on patsas, joka esittää vanhaa pariskuntaa. Ketä he ovat, mikä on heidän tarinansa ja miten he liittyvät Skanseniin? |
190 |
|
|
|
David Wretlingin muotoilema pronssipatsas "Kalle ja Emma" pystytettiin Skansenin portille vuonna 1985. Kalle (Axel Valfrid Lindvall, 1866-1934) oli legendaarinen posetiivari, joka parinsa Emman (Emelia Gustava Sjöström, 1869-1939) kanssa viihdytti puiston vieraita kolmenkymmenen vuoden ajan. He lauloivat yhdessä puiston portilla Kallen samalla veivatessa posetiivin kampea.
https://sv.wikipedia.org/wiki/Djurg%C3%A5rds-Kalle_och_Emma |
| Miksi monissa Antiikin Kreikan patsaissa on vain puolikkaita, ikään kuin katkottuja käsiä? |
838 |
|
|
|
Antiikin kreikan patsaiden materiaalina käytettiin yleensä pronssia tai marmoria, koska molemmat materiaalit ovat kestäviä, mutta samalla suhteellisen helposti kuvanveistäjän muovailtavia. On myös luultavaa, että antiikin Kreikassa oli puusta veistettyjä patsaita. Erityisen tärkeissä patsaissa, kuten Ateenan Parthenon-temppelin mahtavassa Athene Parthenos –patsaassa, saatettiin käyttää materiaalina kultaa ja norsunluuta.
Kreikkalainen kuvanveistäjä ei aina veistänyt patsasta esimerkiksi yhdestä isosta marmoripalasta, vaan usein hän teki esimerkiksi kädet ja pään erikseen. Lopuksi erikseen veistetyt palat liitettiin yhteen. Tällainen tapa oli tehokkaampaa ja halvempaa kuin ison kimpaleen veistäminen, mutta tekniikan varjopuolena oli se,... |
| Luin lapsena, 90-luvulla, kirjan pojasta, joka oli lumottu kiviseksi patsaaksi. En juuri muista muuta tarinasta vaikka siinä oli muitakin henkilöitä… |
188 |
|
|
|
Olisiko kyseessä Anthony Brownen tekemä kuvakirja Tunneli? Kirjassa on sisarukset, jotka riitelevät paljon. Poika haluaa mennä tyttöä pelottavaan tunneliin ja tytön on voitettava pelkonsa ja mentävä perässä. Tyttö löytää lopulta patsaaksi jähmettyneen veljensä. Jyväskylän pääkirjastossa kirja on varastossa, mutta kirjan voi pyytää lainaan lastenosaston tiskistä tai siitä voi tehdä verkkokirjastossa varauksen. |
| Onko Suomen urheilun isästä Ivar Wilskmanista missään muualla patsasta tai katunimeä kun Töysässä on patsas. Helsingissä on esitys katunimestä mutta ei vielä… |
159 |
|
|
|
En löytänyt muuta patsasta kuin tuon Töysässä olevan patsaan. Ivar Wilskman nimistä katua ei löydy Maanmittaushallituksen paikkatietoikkunasta https://kartta.paikkatietoikkuna.fi/
Voisitte mahdollisesti vielä kysyä asiaa Kysy urheilumuseosta -palvelussa https://kysymuseolta.fi/urheilumuseo/ |
| Millä puhdistan alabasteri marmori patsaan vahingoittamatta. Toinen kysymys : patsaaseeni on käsin? Tai jotenkin kirjoitettu nimi G.Bessi voiko olla aito? |
2263 |
|
|
|
Onkohan patsaasi alabasteria vai marmoria? Alabasteri on Kielitoimiston sanakirjan mukaan läpikuultavaa kipsikiveä ja marmori taas kalkkikiveä.
Kumpaakaan ei kuitenkaan saa puhdistaa vedellä, vaan niiden puhdistuksessa neuvotaan käyttämään tärpättiä ja kiillottamaan ne kiillotusvahalla. Esim. alla tietoa puhdistuksesta:
http://kysymammalta.blogspot.fi/2009/12/valaisimen-puhdistus.html
Tekijästä kannattaa kysyä taidehuutokaupoista.
|
| Haluaisin tietää missä tämä patsas on, mitähän voisi tehdä? http://www.fotocommunity.de/pc/pc/display/1752390 |
840 |
|
|
|
Kuvan alapuolelta löytyvän kuvauksen mukaan patsaan kuvauspaikka on Friedhof Sihlfeld, eli Sihlfeldin hautausmaa Zürichissä.
Hautausmaa Zürichin kaupungin verkkosivuilla:
http://www.stadt-zuerich.ch/content/ted/de/index/gsz/natur-_und_erlebni…
|
| Voisitko sanoa missä Suomessa on patsas - pieni tyttö ja takana iso karhu. Minä huomasin, että Suomessa paljon karhun patsas. Mitä karhu merkitsee? |
1254 |
|
|
|
Suomessa on tosiaankin paljon karhuaiheisia veistoksia, ja tätä ei valitettavasti tunnistettu. Suomalaisia julkisia veistoksia voi tutkailla seuraavasta linkistä: http://www.kirjastot.fi/fi-FI/Linkkikirjasto/Luokat.aspx?linkLibraryKey… .
Karhu on suomalaisessa mytologiassa tärkeä eläin ja Suomen kansalliseläin. Karhuun liittyvistä myyteistä löytyy kirjoja, esim. Pentikäinen, Juha: Karhun kannoilla (Etnika, 2005).
Internetistäkin löytyy karhutietoa, esim. http://www.etnika.fi/karhu.htm tai vaikkapa Karhuseura, jonka sivuilla esitellään mm. karhusymboliikkaa http://www.karhuseura.net/karhusymboliikka.htm ja karhutaidettakin http://www.karhuseura.net/karhutaiteet.htm
|
| Kuka on veistänyt patsaan Topeliuksen neidoista joka on eslpanadin puistossa |
2175 |
|
|
|
Zacharias Topeliuksen muistomerkki Esplanadinpuistossa on Gunnar Finnen veistämä Satu ja Totuus. Gunnar Finne voitti ehdotuksellaan Svenska Litteratursällskapetin järjestämän Topeliuksen muistomerkkikilpailun, ja patsas paljastettiin
syksyllä 1932. Aiemmin kaikki kansallisille suurmiehille pystytetyt muistomerkit olivat olleet ns. näköispatsaita; aikanaan kansalaisliike vastusti Finnen voittaneen ehdotuksen toteuttamista ja puuhasi omaa Topelius-patsasta. Jo keväällä 1932 paljastettiinkin Koulupuistossa, Yrjönkadun ja Korkeavuorenkadun kulmauksessa Ville Vallgrenin näköis-Topelius, Topelius ja lapset.
Satu ja Totuus-muistomerkkiä pidetään yhtenä maamme kolmikymmenluvun veistotaiteen parhaimmista. Gunnar Finnen klassisesti tehdyssä... |
| Espoon tuomiokirkon lähellä olevan uuden seurakuntaviraston edessä on patsas-ihmisfiguurit, jotka ikään kuin olisivat matkalla kirkkoon - jonka nimi on : Ajan… |
1004 |
|
|
|
Veistäjä on Tilla Kekki. Patsaan nimi on Aikojen Saatto 2005.
Tässä lisätietoa kuvanveistäjästä
http://www.kuvataiteilijamatrikkeli.fi/taiteilija.asp?id=2375
|
| Hassisen koneen Täältä tullaan Venäjä -levyn takakannessa yhtye poseeraa jonkun patsaan ympärillä. Mistä patsaasta on kyse ja missä se tarkalleen ottaen… |
1400 |
|
|
|
Veistos on Armas Hutrin tekemä Sortavalan seminaarin muistomerkki vuodelta 1965 ja sen nimi on Tiedon lähteellä. Sen tarkka sijainti on JOensuussa Länsikadun varrella, Kuopiontien ja Tulliportinkadun välissä sijaitsevassa puistossa. Veistoksesta löytyy lisää tietoa Joensuun taidemuseon sivulta
http://taidemuseo.jns.fi/veistokset/index1.php?gal=1&pic=38
|
| Missä ulkomaisissa kohteissa on Eino Leinon patsaita tai muistolaattoja? |
1103 |
|
|
|
Eino Leinon patsaista tai muistolaatioista, jotka olisivat ulkomailla, löytyy niukasti tietoa hakuteoksista. Sen sijan KANSALLISBIOGRAFIA, verkossa oleva suomalaisten merkkihenkilöiden elämänkertakokoelma, kertoo seuraavaa Eino Leinosta kertovan artikkelin lopussa:
"JULKISET MUOTOKUVAT JA MUISTOMERKIT. Veistokset: L. Leppänen. 1953, Helsinki; A. N. Sailo. 1980, Kajaani. Muistolaatta Divina Commedian käännöstyöstä. 1908 - 1909, Rooma. Muotokuvat: A. Faven. 1922, Valtion Taidemuseo/Ateneum. Mitalit: A. Aaltonen."
Kansallisbiografia on maksullinen tietokanta, mutta sitä voi lukea ilmaiseksi esim. Jyväskylän kaupunginkirjastossa asiakasmikroilla.
Googlen kuvahaulla tuli hakutulokseksi useita kuvia Eino Leinosta, mutta kyseistä muistolaattaa... |
Kysy kirjastonhoitajalta