| Jos haluaisi elää paikassa, jossa ei juuri koskaan ole kireää pakkasta eikä tukalaa hellettä, missä kannattaisi asua? |
370 |
|
|
|
Tällaiselta paikalta vaikuttaisi ainakin Kolumbian pääkaupunki Bogotá, jossa vuoden keskimääräisesti alin lämpötila on vuosina 1995–2020 ollut kuukauden mukaan tammikuussa 7°C, ja ylin vastaavasti helmikuussa 20°C. Yleisesti ottaen Bogotássa vallitsee lauhkea ilmasto, tai subtrooppinen vuoristoilmasto. Lämpötiloissa saattaa kuitenkin saman kuukauden sisällä olla suuria vaihteluita - tammikuun (joka on yleensä kylmin kuukausi Bogotássa) lämpöennätys on toisaalta ollut +28,6°C, joka mitattiin vuonna 2003. Tällaiset lämpötilat ovat silti harvinaisia, sillä lämpömittarin lukema harvoin nousee yli 23 asteen. Lämpötilaennätyksiä ja keskimääräisiä lämpötiloja voi tarkastella esim. seuraavalta sivulta: https://www.climatestotravel.com/climate/... |
| Nouseeko ja laskeeko aurinko päiväntasaajalla aina samaan aikaan ja tekee kohtisuoran reitin zeniitin kautta? |
8904 |
|
|
|
Göran Grimvallin kirjassa Miksi taivas on sininen? sivulla 13 sanotaan näin: "Päiväntasaajan tienoilla Aurinko nousee kohtisuoraan taivaanrannasta aamulla kello kuusi ja laskee kohtisuoraan taivaanrannan alle kaksitoista tuntia myöhemmin eli kello 18. Aikavyöhykkeet ja kesäajan käyttö voivat muuttaa kellonaikoja hieman, mutta päivän pituus ja yön pituus ovat aina kaksitoista tuntia."
Taulukko auringon nousu- ja laskuajoista eri maissa (http://www.gaisma.com/en/dir/001-continent.html) kertoo, että muutaman minuutin eroja kellonajoissa on. Ei kuitenkaan sen suurempia.
Lisätietoa aiheesta löytyy myös täältä: http://www.cso.caltech.edu/outreach/log/NIGHT_DAY/sunrise.htm
|
| Nouseeko aurinko nopeammin etelässä? |
1261 |
|
|
|
Kirjassa Miksi taivas on sininen? sivuilla 13-14 sanotaan näin: "Päiväntasaajan tienoilla Aurinko nousee kohtisuoraan taivaanrannasta aamulla kello kuusi ja laskee kohtisuoraan taivanrannan alle kaksitoista tuntia myöhemmin eli kello 18." ... "Aurinko kulkee suoraan taivaankannen yli, niin että keskipäivällä se on pään päällä. Koska Aurinko nousee ja laskee kohtisuoraan, päivä valkenee nopeasti ja vastaavasti yö tulee nopeasti. Hämärän aikaa ei siihen väliin mahdu.
Tilanne on aivan toinen kaukana päiväntasaajasta. Esimerkiksi meillä Aurinko nousee ja laskee varsin loivasti. Hämärän aika venyy sen takia pitkäksi." (Göran Grimvall: Miksi taivas on sininen? Sateenkaaret, kaiku, tähdenlennot, vihreät välähdykset ja muut ilmiöt, WSOY, 1995,... |
Kysy kirjastonhoitajalta