paikannimet

Tilaa aihepiirin paikannimet RSS-syöte
228 osumaa haulle. Näytetään tulokset 181–200.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Saako suojattu sukunimeni esiintyä paikannimenä, olen saanut tietooni, että näin on. Jos laissa on määritelty, ettei näin saisi olla, mihin toimiin ja mihin on… 1105 Heti aluksi täytyy varoittaa, että me vastaajat emme ole laintulkinnan ammattilaisia, joten vastaus on laadittu vain maallikkotietämyksen perusteella. Varmempaa tietoa saat laintulkinnan ammattilaisilta. Vastoin yleistä luuloa kaikki Suomen väestörekisteriin kirjatut sukunimet ovat suojattuja, joskaan se ei estä nimen ottamista, mikäli tietyt edellytykset täyttyvät. Suomalaisuuden liiton ylläpitämällä suojattujen sukunimien listalla ei ole mitään juridista merkitystä. Näin ollen tavallinen sukunimi ”Virtanen” on yhtä lailla suojattu sukunimi kuin hyvin harvinaiset sukunimetkin. Nimilaki ei näytä asettavan mitään rajoituksia sille, etteikö paikannimissä saisi esiintyä sukunimiä, enkä löytänyt muistakaan laeista sellaisia rajoituksia....
Tiedän että jossain Länsi-Suomessa on Oravainen-niminen paikkakunta. Ruotsinkielinen ystäväni väittää, että nimellä ei ole mitään tekemistä oravan kanssa, vaan… 2160 Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaiseman Suomalaisen paikannimikirjan mukaan Pohjanmaalla sijaitsevan Oravaisen nimen taustalla on kuin onkin orava ja se on lainautunut myös paikkakunnan ruotsinkieliseen nimeen: "Pitäjän nimeen sisältyy kylännimi ja siihen talonnimi, johon puolestaan sisältyy lisä- tai sukunimi Orava ~ Oravainen. Nimenkantaja on voinut tulla satakuntalais-hämäläiseltä alueelta tai Etelä-Karjalasta. Suomalaisnimi on lainautunut myös ruotsin kieleen tällä alueella, jonka asutus on sittemmin ollut lähes yksinomaan ruotsinkielistä." Myös Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan kirja Sukunimet kytkee Oravaisen paikannimenä sukunimeen Oravainen: "1400- ja 1500-luvulla on nimeä Oravainen tavattu myös Varsinais-Suomesta (Olli...
Mikä on synkältä kuulostavan RISTINARKKU-nimen alkuperä, tarkoitus? Siis Tampereen itäinen kaupunginosa, entistä Messukylän aluetta. 6306 Maija Louhivaara esittää kirjassaan Tampereen kadunnimet (Tampereen kaupunki, 1999), että synkältä kuulostavan Ristinarkku-nimen pohjana on ollut nimi Ristinorko. Nimen alkuosa viittaa kylän teiden risteykseen, "raitinristiin", ja loppuosa sen viereiseen notkoon raivattuun peltoon, "orkoon". Orko, "notko, notkoon raivattu niitty tai pelto", oli yleinen sana keskiaikaisissa kylännimissä. Orko-sanan muuttumisessa arkuksi lienee kyse ns. kirjurinetymologiasta: kirjuri, jolle sana orko oli tuntematon, korvasi sen mielestään ymmärrettävämmällä sanalla arkku. Louhivaara kertoo vastaavasta tapauksesta Vuoksen alueelta, jossa paikannimi Arkuntanhua esiintyy asiakirjoissa ensin muodossa Orkotanhua ja myöhemmin muodossa Arku(n)tanhua, joka sitten...
Tampereella on alue (kaupunginosa?) Janka ja katu Jankanraitti. Eikö janka mukaudu astevaihteluun - miksi (kuten jänkä : jängän)? Tarkoittaako nimi jotakin,… 2802 Jankan talo on yksi vanhan Messukylän toisen pääkylän eli Takahuhdin vanhoista kantataloista, jonka isäntänä vuoden 1540 maakirjassa mainitaan Heikki Kalamies. Vuonna 1589 Heikki Kalamies muutti nimensä Henrich Jankaksi. Astevaihteluttomuus Jankankadun ja Jankanraitin tapauksessa ei ole kieliopin vastaista. Normaalin astevaihtelun ulkopuolelle jää erilaisia tapausryhmiä, kuten esimerkiksi erisnimiä. Varsinkin sillä seikalla saattaa olla vaikutusta käyttöönotettuihin nimenmuotoihin, että hämäläismurteissa yhtymä nk on vanhastaan ollut astevaihtelun ulkopuolella (kaupunkilla, Helsinkisä). Lähteet: Maija Louhivaara, Tampereen kadunnimet. Tampereen kaupunki, 1999 Jari Niemelä, Tamperelaisen tiedon portaat. Tampere-seura, 2008 Iso Suomen...
Mistä nimi Artjärvi (Artsjö) on muodostut ? 1663 Nimi on alkuaan järven nimi, vielä 1700-luvun karttaan on nykyisen Villikkalanjärven nimeksi merkitty Artjärvi. Nimen alkuosaa on selitetty sanasta artti - riita, kiista, tora. Näillä viitataan mahdollisesti artjärveläisten käymiin rajariitoihin, joista paikallisten tiedetään käyneen oikeutta 1400-luvulla. Lähteet: Suomalainen paikannimikirja. Karttakeskus ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2007. Suomen kielen etymologinen sanakirja 1. Suomalais-Ugrilainen Seura, 1955. Luonnollisesti Artjärvi : pitäjäkirja. Artjärven kunta, 1977.
Kuulin radiosta Långin ojasta. Nyt kiinostuin mistä tämä nimi tulee? 1644 Kyse on varmaankin Longinojasta, Helsingin tunnetuimmasta purosta, joka saa alkunsa Tattarisuon lähteiköistä ja joka virtaa mm. Fallkullan, Tapanilan, Malmin, Pukinmäen ja Savelan läpi kohti Vantaanjokea. Longinoja –nimi tulee Malmilla asuneen Anders Victor Lång -nimisen isännän mukaan, joka perusti v. 1903 ruumisarkkuliikkeen alueelle ja jonka isännöimän tilan nimi on ollut Lonki. Tila on edelleen olemassa Latokartanontiellä. Longinojaa on ennen kutsuttu myös Pekiksi. http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=114586&lan=fi http://www.valt.helsinki.fi/projects/kmuisti/matapupu/malmi/langfil.htm Tietoa Longinojasta http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=205245&lan=FI http://www.skes.org/lonkka.php
Tarpianjoen Haihunkoski virtaa aivan Viialan keskustassa. Mikähän sAnan haihu alkuperä? 1189 ”Suomalainen paikannimikirja” (Karttakeskus ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2007) ei valitettavasti tunne paikannimeä ”Haihunkoski”, enkä onnistunut muistakaan lähteistä löytämään tietoa sen alkuperästä. ”Suomen murteiden sanakirja” (Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Valtion painatuskeskus, 1988) ei tunne sanaa ”haihu”, joten se ei liene ainakaan siinä muodossa käytössä murteissa. Esitän kuitenkin pari omaa epävarmaa ehdotusta, joilla voisi olla jotakin tekemistä nimen kanssa. ”Suomalainen paikannimikirja” mainitsee Tampereella sijaitsevan kaupunginosan Haihara, jonka nimessä on samankaltaisuutta tuon Viialassa sijaitsevan kosken kanssa. Maija Louhivaaran mukaan nimi olisi syntynyt sanasta ”haikka”, joka merkitsee ’kannasta’ tai...
Tervehdys ! Tulipas mieleeni kun tunturin juuresta olen kotoisin että mistä juontaa juurensa nimi YLLÄS ? 859 Suomalainen paikannimikirja vuodelta 2007 kertoo Ylläs-nimestä seuraavaa. Nimi on ilmeisesti saamelaisperäinen ja liittyy korkeaa tarkoittavaan adjektiiviin. Tämä on sijainnin kannalta loogista, koska kyseessä on seudun korkein tunturinhuippu. Lopun -lläs äänneasuun on saattanut vaikuttaa pohjoisempana olevan Pallas-tunturin nimi.
Mitä aluetta kutsuttiin ryssien kaalimaaksi? 992 Ryssien kaalimaaksi tai Arkadian puutarhaksi kutsuttiin aluetta, joka alkaa suunnilleen Postitalon ja Lasipalatsin kohdalta ja ulottuu pitkälle Eduskunnan ja Eläinmuseon tienoille asti. Puutarhan perusti saksalaisyntyinen Christian Bohnhof 1859. 1800-luvun lopulla alueella hoitivat peltojaan "kaaliryssät", jotka kaalin lisäksi viljelivät mausteita, yrttejä ja sipulia. He asuivat alueella vaatimattomissa turvekattoisissa maakuopissa. Vuonna 1890 alueen halki louhittiin kuilu satamarataa varten ja puutarhat jouduttiin hävittämään." Lähde: Hackzell, Kaija: Viertotietä itään ja länteen. 1988.
Mitä tarkoittaa kolsari? En tarkoita paikkaa Kirkkonummella, vaan Kolsarintietä Konalassa. Eli mikä se semmoinen kolsari on? 3512 Kolsarintie on saanut nimensä vuonna 1962 vanhasta talonpoikaistalosta Kolsar, ruotsiksi Kållssar. Rosaksen tila jaettiin vuonna 1761. Silloin syntyi Rosas eli Ylä-Rosas tai Lillstu sekä Kållssar eli Ala-Rosas. Jako vahvistettiin 1782. Vuodesta 1837 lähtien Kolsar oli Anders Edvard Ramsayn omistaman Munkkiniemen kartanon ulkotilana. Kolsarin tilalla ei ollut päärakennusta, vaan puusta rakennettu tilanhoitajan asunto. Rakennus purettiin 1950-luvulla ja paikalle rakennettiin tiilinen huvila, joka sekin purettiin 1960-luvun alussa. Ramsayn suku myi tiluksensa. Paikalla oli neljä vaahteraa, jotka muodostivat sisääntuloportin Kolsarin tilanhoitajan talolle. Yksi näistä puista oli ainakin vielä 1980-luvun alussa jäljellä Tähkätien ja...
Viidenrajantie ,tuleeko nimi viidestä kunnasta? Saisiko lisätietoja tai mistä ? 1208 Viidenrajantie (Femgränsvägen) sijaitsee useiden entisten maaatilojen rajamailla. Tien aiempi nimi Peltotie (Åkervägen) muutettiin Viidenrajantieksi vuonna 1948. Lähde: Helsingin kadunnimet. 2. korj. p. 1992 [Helsingin kaupunki]
Arvoisa Kirjastonhoitaja, Nousiainen - nimen etymylogia on epäilemättä se, että kun noustaan kirkon takana olevasta syvästä purorotkosta kirkon tasanteelle … 2043 Suomalaisen paikannimikirja (2007)kertoo nimestä Nousiainen seuraavasti: " Nousiainen kunta Varsinais-Suomessa, ruotsiksi Nousis. deNousia 1232, Nosis 1234, Nowsis 1328, Nousis 1336"..."Nimen vanhimmat kirjoitusmuodot kuvastavat ruotsinkielistä nimiasua Nousis. Kansanomaisesti nimenä on ollut Nouste, jonka taustalla on taivutusmuoto Nous(iais)ten. Nousiainen on jo varhain ollut merkittävä paikka: esihistoriallisella ajalla muinaispitäjä ja myöhemmin piispanseurakunta ja kirkkopitäjä. Uskonpuhdistukseen saakka Nousiaisten kirkko oli pohjoismaiden huomattavimpia pyhiinvaelluskohteita, koska siellä oli marttyyripiispa Henrikin hauta. Kansanomaisesti nimen synty on liitetty piispa Henrikin ristiretkeläisten maihinnousuun. Sulo Kepsu ehdottaa...
Mistä voisin saada tietoa Turun kaupungin 1910-1930-luvun osoitteista? Esimerkiksi katuosoitetta Pohjoinen Takamaa ei nykyisin löydy. 1751 Tiedonhaku Turun kaupunginkirjaston tietokannassa (asiasanoilla paikannimet turku) tuo hakutulokseen kirjoja, joista voisi olla apua Turun kaupunkihistorian kysymyksissä. - SJÖSTRÖM, Ralf-Erik: Steg i staden, osat 1 ja 2. - Mäkikalli-Grägg-Lahtinen: MODERNI Turku 1920- ja 1930-luvuilla : 22 kirjoitusta = Det moderna Åbo under 1920- och 1930-talen : : 22 artiklar - LEVO, Tuula: TURUN HENKILÖNNIMIPOHJAISET KADUNNIMET - Soiri-Snellman, Helena: PIISPANKATU : rakennushistoriallinen, sosiologinen ja biologinen tutkimus Turun Piispankadun asuinmiljööstä - Kostet- Talamo-Kemiläinen - Turun maakuntamuseo: TURUN nimistö, osa 1 - Junnila-Paasikivi-Perälä-Hummelstedt-Raunio-Turun maakuntamuseo: TURUN nimistö, osa 2 Turun I-X kaupunginosien sekä...
Mitä tarkoittaa sana "pöyliö"? 2703 Pöyliö -sanan etsinnässä käyty läpi erinäisiä kirjastosta löytyviä sanakirjoja ja sanastoja, myös paikannimiä käsitteleviä teoksia. Kuitenkin vasta Pirjo Mikkosen kirjasta Sukunimet (Otava, 2000)löytyi hieman taustaa nimelle. Kirjassa arvellaan, että taustalla voisi olla ruotsin sana böle, joka tarkoittaa asumusta, kylänosaa, uudisasutusta, ulkoniittyä. Kirjan mukaan nimeä tapaa niin talon- kuin sukunimenäkin Kemijärvellä, Rovaniemellä ja Kuusamossa.
Mistä ovat peräisin paikannimet Tiistenjoki ja Tiis(i)järvi? Mitä merkityksiä on sanalla Tiisi? 3697 Nimien Tiistenjoki ja Tiisijärvi alkuperästä ei olla yksimielisiä, vaan selityksiä on useita. Lapuan historia I-teoksesta sekä Tuomo Paavolan kylähistoriikista Komia kyläksi - piäni pitäjäksi. Tiistenjoen seudun historia (2001) löytyy tietoa Tiistenjoki- ja Tiisijärvi-nimistä: Yksi selitys liittyy sukunimeen Tiisa. Sukunimenä Tiisa on esiintynyt 1500-luvulla Satakunnassa. Satakunnasta on tehty Etelä-Pohjanmaalle suuntautuneita eräretkiä, joten on mahdollista, että nimi on kulkeutunut mukana esimerkiksi siten, että metsästäjät ovat nimenneet omistamansa riistamaat sukunimensä mukaan. Erään selityksen mukaan tiisa on tarkoittanut eläintä tai paikkaa, joka on ollut metsänhaltija Tapion erityisessä suojeluksessa. Nykysuomen sanakirjan mukaan...
Ähtärin ja Jyväskylän välillä kulkevan valtatie 18:n varrella on risteys Kummitusluoman metsätielle. Mistä moinen tie on mahtanut saada nimensä? Eräiden… 4345 Kirjastojen lähteistä ei löytynyt tietoa metsätien nimestä. Useinhan teiden nimet liittyvät paikkakunnan historiaan. Kannattaa ehkä ottaa yhteyttä siihen kuntaan, jonka alueella tie on.
Mitä tarkoittaa Kaksinkantaja ? 4052 Kaksinkantaja on järvi Lieksassa, Jongunjoen lähellä. Jongunjoki virtaa Kuhmon Jonkerinjärvestä Lieksanjokeen. Kaksinkantajan tuntumassa sijaitsee Karhu-Väinön eli maineikkaan karhunkaatajan Väinö Heikkisen talo. Heikkinen on kaatanut elämänsä aikana 36 karhua. Alueella tunnetaan tarina, jonka mukaan järveen olisi syksyisten niittotöiden aikaan hukkunut kaksosia odottanut nainen. Järvi oli ollut heikossa jäässä, ja niittoväki oli - kenties järviruokoa kerätäkseen? - uskaltautunut jäälle. Jää oli pettänyt raskaana olevan naisen alta. Tämän tarinan kuulimme itseltään Karhu-Väinöltä. Sitä, onko "kaksinkantaja" tarkoittanut kaksosia odottavaa naista yleisemminkin, emme pysty sanakirjalähteiden valossa sanomaan. Daniel Jusleniuksen "Suomalaisen...
Mistä tulee / mitä tarkoittaa sana 'Oks' sukunimessä Oksman ja paikannimessä Oksoja? 4901 Oksman on suomalainen, pohjoissavolainen ja pohjoiskarjalainen, sukunimi. Suvun nimi kirjoitettiin yleisesti 'Oxman' aina 1800-luvun loppupuoliskolle asti. Suvun kantaisä on Leppävirran seurakunnan ensimmäinen kirkkoherra Clemens Bartholdi Oxman (k. n. 1702), joka käytti nuorempana myös nimeä Bosphorus. Suvun alkuperä on tuntematon. Nimen perusteella on arveltu, että suku voisi olla kotimaista alkuperää (Häkkinen? Härkönen? lat. bos & ruots. oks = härkä. Sittemmin suvun jäsenet ovat suomalaistaneet nimensä ainakin Jyrkänne, Otva, Oranurmi, Oksa, Oksala, Oksamaa, Orasalo, Oksama ja Osmalahti. Sukuun kuuluvan Kontiolahden kappalaisen Fredrik Johan Oxmanin (1755-1798) jälkeläiset käyttävät nimiä Oxeman ja Lagervall. Tunnettu...
Mitä/mikä on iiksi, esiintyy paikan etunimenä Iiksenjoki jne... 3799 Suomen etymologinen sanakirjassa ei esiinny sanaa 'iiksi', myöskään kirjassa Suomalainen paikannimikirja, 2007, ei sanaa ole. Kirjassa R. E. Nirvin Kiihtelysvaaran murteen sanakirja 2, 1975, on sana 'iiksi' selitetty paikannimeksi, joka on niittyaukea 'Iiksjoin' varrella 10 km Joensuusta kaakkoon. Siellä on kiihtelysvaaralaisten niittyjä. Iiks heinätettiin aina ensin ja monet kylät olivat siellä heinällä. Tällaista tietoa löytyi sanomalehti Karjalaisen artikkelin kautta (Inhimillisempi Iiksenjoki / Ritva Väisänen. Karjalainen 11.8.2001, s. 1, 11). Mutta mitä sana on alunperin tarkoittanut? Artikkelissa: Varisten ja siirtolaisten asuttama maalaiskaupunginosa / Terhi Karttunen. Karjalainen 18.4.1998, s. 11, on tieto, että Iiksenjoki...
Mitä sana illi tarkottaa? Paikannimenä Illinsaari, Illinoja jne 2740 Illiä ei löydy suomen kielen sanakirjoista. Sana esiintyy ilmeisesti ainoastaan nimissä. Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimet-kirjan mukaan heprean Elias-nimi on saanut venäjän kielessä muodon Ilja, jonka pohjalta karjalaisilla on ollut myös muodot Ilja, Iljo, Illi, Illo, Iiliä, Illukka ja Illu. Pohjois-Pohjanmaan Illi-nimiä pidetään ortodoksiseen pyhimysnimeen Ilja pohjautuvina. Kannakselainen sukunimi Illi saattaa olla joko Ilja-nimestä peräisin tai sitten pohjautua skandinaaviseen henkilönnimeen Ille.