| Turun alueella, entisessä Kaarinan kunnassa on kaksi kylää, joiden nimet herättävät kuulijoissa huvittuneisuutta: Pisu ja Kakkarainen. Viittaavatkohan nämä… |
1669 |
|
|
|
Anja Aallon toimittaman kirjan "Nummesta Kaarinaksi: paikallisnimien historiaa" (2006) mukaan paikannimet juontuvat usein talonnimistä, sijainnista tai maisemasta. Myös Eero Kiviniemi (1990) kirjoittaa, että paikannimet viittaavat usein joko sijaintiin tai henkilöön, joka paikan omistaa. Näin voisi olla myös tässä tapauksessa, sillä Aallon kirjassa kerrotaan, että Pisu on ollut maatila Kaarinassa ensin vuonna 1699 ja taas vuonna 1767. Pisu on ollut myös Turun maistraatin maatila vuonna 1794. Samoin Kaarinassa on ollut useampikin Kackarais-niminen tila tai talo: vuonna 1699 maatila, vuonna 1790 virkatalo ja vuonna 1792 rygmentin välskärinvirkatalo.
Aallon toimittamassa kirjassa ei kerrota, mistä tilojen ja talojen nimet ovat peräisin,... |
| Mistä voi johtua Sonkajärvellä Kuosma paikannimissä. Iso lampi on Kuosma. Siitä lähtee tietysti Kuosmanpuro ja sen länsipuolella on laaja Kuosmansuo. On vaikea… |
404 |
|
|
|
Koska sanalle kuosma ei mistään lähdeteoksista tunnu löytyvän mitään muita merkityksiä, täytynee kuitenkin uskoa, että myös mainituissa sonkajärveläisissä paikannimissä sana on samaa perua kuin sukunimessä Kuosmanen. Tämä on ollut Savon yleisimpiä sukunimiä jo 1500-luvulla. Se perustuu pyhimysnimeen Kosmas. Pirjo Mikkosen ja Sirpa Paikkalan teoksessa Sukunimet (Helsinki, 2000) kerrotaan näin:
KUOSMANEN
Pyhimysnimestä Kosmas on Karjalassa käytetty muotoja Kuisma ja Kuosma < venäjän Ku´zma, Ko´zma. Karjalaisia sukunimiä ovat olleet Kuosma, Kuosmanen, Kuisma, Kuismanen, Kuismin ja Kusmin. Muualla Suomessa nimeä on ristimänimenä ilmeisesti käytetty hyvin vähän, vaikka Kosmas on myös roomalaiskatolisen kirkon pyhimys, sillä nimi Cosmas on... |
| Saisinko Viipurista muutaman kadunnimen. |
827 |
|
|
|
Hyvä lähdeteos viipurilaisista paikannimistä on Viipurin karttakirja 1939 (Genimap, 2006), joka sisältää katu- ja paikannimihakemiston.
Tässä poimintoja keskusta-alueelta: Havinkatu, Kalevankatu, Karjalankatu, Koivistonkatu, Linnankatu. Linnasaarenkatu, Luostarinkatu, Papulankatu, Pontuksenkatu, Saunalahdentie, Suurkatu, Tikkutehtaankatu, Torkkelinkatu, Valtakatu.
|
| Pyhäjoen varressa Merijärvellä on Ponnikkaperä niminen paikka. Mikä on ponnikka ja mistä paikka on saanut nimensä? |
840 |
|
|
|
Kotikielen Seuran aikakauslehden Virittäjän vuoden 1939 lehdessä (s. 478) kerrotaan ponnikan tai vaihtoehtoisesti sponnikan tarkoittavan kampelaa.
Sana on Virittäjän mukaan peräpohjalaismurteisiin kuuluvan Ruijan murteen Jyykeän murretta. Jyykea tai useimmiten Yykea on pohjoisnorjalainen kunta.
Paikannimen alkuperästä ei löytynyt tietoa.
|
| Minun pitäisi varmistaa GT Tiekartasta, että Suomesta löytyy järvi nimeltä PYHÄLIÖ. Väitteen mukaan se on järvi hiukan kaakkoon paikkakunnalta PYHÄLTÖ… |
745 |
|
|
|
Karttakeskuksen GT tiekartastossa Suomi 2013 järven nimi on Pyhältö. Pyhältö nimisiä paikkakuntia on myös Lempäälässä ja Liedossa, mutta niiden läheisyydessä ei ole järviä. Tämä Pyhältö-järvi ja samanniminen kylä sijaitsevat Kymenlaaksossa Haminan kaupungissa.
GT tiekartan hakemistosta ei löydy Pyhäliö nimeä. Kotimaisten kielten keskus ylläpitää asutusnimiluetteloa. Sieltäkään ei löydy Pyhäliö nimeä. Maanmittauslaitoksen maastokartat ovat katsottavissa verkossa. Niistä ei löydy Pyhäliö-nimistä paikkaa. Sen sijaan Haminassa oleva järvi on kartassa nimeltään Pyhältö. Myös paikalliselta kyläyhdistykseltä saadun tiedon mukaan järven nimi on Pyhältö.
Asutusnimiluettelo
http://kaino.kotus.fi/asutusnimihakemisto/
Maanmittauslaitos Karttapaikka... |
| Mistä tulevat kuntien ym nimet esim. Pertunmaa, Nastola, Hirvensalmi, Kyyjärvi? |
2964 |
|
|
|
Kotimaisten kielten keskuksen sivuilta löytyy paljon tietoa paikannimien alkuperästä.
http://www.kotus.fi/kielitieto/nimisto/paikannimet
Siellä on arkistoituna myös mielenkiintoinen verkkonäyttely paikannimistä.
http://www.kotus.fi/julkaisut/nimijulkaisut/nimiaiheiset_verkkonayttely…
Sen mukaan suomalaiset paikannimet ovat usein paikan maantiedettä kuvailevia tai sitten ihmisten ja talojen nimistä johdettuja.
Helsingin kaupunginkirjasto on vastannut Nastola-nimen merkitykseen melko tyhjentävästi 2014 Kysy.fi palstallaan.
"Suomalaisen paikannimikirjan mukaan Nastolan kunnan nimi tullut samannimisen kylän mukaan, ja on ollut luultavasti alkuaan talonnimi. Talonnimen arvellaan tulleen isännän nimen mukaan. Nastola mahdollisesti tulisi... |
| Somerolla on kaksi järveä, Iso-Ätämö ja Pikku-Ätämö. Mitä tarkoittaa Ätämö, mistä peräisin? |
769 |
|
|
|
Valitettavasti en löytänyt tietoa sanan alkuperästä. Suomalaisesta pikannimikirjastakaan ei löytynyt Ätämö sanaa. Sanan alkuperän voisi tuntea Kotimaisten kielten keskus Kotus ja Someron kaupunginkirjasto.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1836213__Ssuomalainen%20pa…
http://www.kotus.fi/
http://hakemisto.kirjastot.fi/someronkaupunginkirjasto-337e2
|
| Mikä taho päättää Suomen virallisista maantieteellisistä nimistä ja niiden virallisista englanninkielisistä vastineista? Usein etenkin englanninkielisistä… |
481 |
|
|
|
Suomessa ei ole yhtä julkisista nimistä vastaavaa viranomaista. Nimiä antavat mm. valtion viranomaiset sekä kunnalliset ja maakunnalliset elimet. Nimistön suunnittelussa voidaan käyttää apuna Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen lausuntoja.
Paikannimien käytöstä muissa kuin Suomen virallisissa kielissä on olemassa YK:n paikannimiasiantuntijaryhmälle annettu ohjeistus, joka on luettavissa englanniksi osoitteessa http://www.kotus.fi/files/2604/toponymic_guidelines.pdf. Ohjeistuksen pohjana on Kielilautakunnan vuonna 1997 antama suositus, jota esitellään suomeksi Kielikellon artikkelissa Kääntäjät ja Suomen paikannimet: http://www.kielikello.fi/index.php?mid=2&pid=11&aid=422.
Suosituksen mukaan suomen kielessä käytetään olemassa... |
| Paikka on nimeltään Niivermäki. Mitä tarkoittaa niiver? |
763 |
|
|
|
Nivara, niverä, nivari ja niveri ovat kaikki niva-sanan johdannaisia ja tarkoittavat "kierosyistä puuta, visaa, pahkaa". Niivermäen niiverin voisi otaksua muokkautuneen tämän sanaryhmän niveri-muodosta.
Lähde:
Suomen kielen etymologinen sanakirja. 1. Suomalais-ugrilainen seura, 1955
|
| Mitä tarkoittaa sana "Tontto"? |
685 |
|
|
|
Tontto-sanan selkeää selitystä emme ole onnistuneet löytämään. Kysymyksenne viitannee Uudenkaupungin Pyhämaassa sijaitsevaan uuteen Tontonmäen asuntoalueeseen? Leena Räisäsen v. 1971 tekemässä folkloristis-uskontotieteellisessa tutkimuksessa "Pyhämaan Kettelin perinteestä" on s. 16 kartta, jossa ko. alue on nimetty Tontunmäeksi ja myös mm. seuraavalla sivulla käsitellään Tontunmäkeen paikannettua perinnettä. (Ko. julkaisu on luettavissa mm. Uudenkaupungin kirjastossa).
Etymologisessa sanakirjassa Suomen sanojen alkuperä 3 tontto-sanaa ei mainita. "Tontti, tonttu, tontta" selitetään sanoilla maapalsta, kiinteistö, rakennuksen perustus, tonttimaa, talonpaikka. "Tonttu, tontta, tontti" selitetään myös sanoilla haltija,tomppeli, tyhmä ihminen... |
| Mitä tarkoittaa sana "Rohdainen"? |
848 |
|
|
|
Paikannimi Rohdainen on todennäköisesti johdettu ruohoa, rohtoa, rikkaruohoa tai yrttiä merkitsevästä kasvinnimityksestä rohta.
Rohdaisten kyliä on Suomessa kaksi: Pyhärannan kunnassa Varsinais-Suomessa ja Lapin kunnassa Satakunnassa.
Lähteet:
Meri, Arvo, Vanhan Vehmaan kihlakunnan pitäjien ja kylien nimet. 1. Entisten Laitilan, Lapin ja Uudenkirkon pitäjien alue. SKS, 1943
Suomalainen paikannimikirja. Karttakeskus, 2007
|
| Etsin tietoa Lempäälässä sijaitsevasta Kelhon kartanosta. Sen historiasta olen jo saanut tietoa Speitzin suvusta jne. Omistuspohjaa on selvinnyt ja taistelut,… |
2110 |
|
|
|
Juha Kuisman Lempääläisen paikannimikirjan (Lempäälä-seura, 2012) mukaan Kelho-nimen taustalla on kuivaa, karun maan huonokasvuista niittyä tarkoittava kelhä-sana. "Kelhon nimi viittaa kartanoa vanhempaan Mäyhäjärven Kelhonniemeen. Siitä kuivanmaan niitystä on saatu koko kulmakunnan nimi."
|
| Mistä nimi Onatsu juontaa? |
3532 |
|
|
|
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan mukaan Onatsu-nimen pohjana on karjalainen kutsumanimi Onanie, Onaska ja Ono(i). Venäjässä vastaavat nimet ovat Anania ja Ona (heprean Ananias, Hananja). Ondrein (Andrei) puhuttelumuoto on saattanut olla Onu tai Ona. Onatsu-nimessä on laatokankarjalaiselle nimistölle tyypillinen pääte –tsu, joka on ilmeisesti saanut venäjästä vaikutteita. Päätettä on käytetty suomalaistenkin sanojen nimijohtimena.
Sukunimi Onatsu on tunnettu Salmissa. Salmin lahden rannalla on myös kylä nimeltä Onattšu.
Mikkonen Pirjo – Paikkala Sirkka: Sukunimet (Otava, 2000)
|
| Erisnimi Sappee sanotaanko asun Sappeella vai Sappeessa? |
1021 |
|
|
|
Ritva Korhosen kirja Alastarolla Ylistarossa : Suomen asutusnimet ja niiden taivutus (Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 1990) opastaa sanomaan "Asun Sappeessa".
|
| Mistä tulee paikannimi Luppamäki? Luppamäki sijaitsee Sonkajärvellä. Mistä tulee Luppamäen vieressä olevat paikannimet Kotkatmäki ja Luusa? Luusa nimi on… |
627 |
|
|
|
Käytettävissä olevista lähteistä ei löytynyt yhtäkään mainitsemistasi paikannimistä.
Tarkempaa tietoa paikannimistä saa Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksesta (www.kotus.fi), joka mm. tutkii ja huoltaa nimistöä ja pitää yllä nimiaineistoja ja laajaa paikannimiarkistoa.
Nimien alkuperää voisi tiedustella myös esimerkiksi suoraan Sonkajärven kirjastosta, jossa voi olla paikallishistoriikkejä (http://www.sonkajarvi.fi/Suomeksi/Palvelut/Kirjasto,-kulttuuri-ja-kansa…).
|
| Mistä Irjala nimi lähtöisin. |
947 |
|
|
|
Wikipedia kertoo asiasta näin:
Nimi Irja on muodostunut kreikkalaisperäisen, maanviljelijää tarkoittavan Georgios-nimen vanhasta yläsaksalaisesta muodosta Irg ja on siten samaa alkuperää kuin miehennimi Yrjö. Suomeen nimi saapui alkujaan Viron ruotsalaisten välityksellä ja oli aikoinaan käytössä miehennimenä, mutta sellaisena se on säilynyt vain eräiden paikan- ja sukunimien osana.
Naisen nimenä Irja tuli käyttöön 1800-luvun lopulla, aluksi kirjallisuudessa. Gustaf von Numersin näytelmän sankaritar Irja sai nimensä messukyläläisen Irjalan kartanon mukaan.
Teoksessa Suomalainen Paikannimikirja toim.Sirkka Paikkala(2007) mainitaan kolme merkitystä Irjala nimelle:
1. kaupunginosa Tampereella, alkuaan talo ja rustholli Takahuhdin kylässä.
2.... |
| Mitä merkitsee "vaikko"? |
1778 |
|
|
|
Suomalainen paikannimikirja (2007) kertoo kylästä ja sukunimestä Vaikko sekä paikannimestä Vaikontaipale mm. seuraavaa: "Nimen alkuperä ei ole aivan selvä. Se voisi liittyä 'hiljaista, äänetöntä' merkitsevään *vaikka-sanan yhteyteen. Tähän sanapesyeeseen kuuluvat esim. vaieta, vaikkua 'hiljetä, vaieta (esim. koiran haukku)', vaikkea 'hiljainen, lientynyt (tuuli, sade)'. "Savukosken Vaikosputaan nimeä on selitetty:"Leviää niemeke, siintää semmonen lahelma siihen, tyven virraton paikka." "Toinen mahdollisuus on, että nimeen sisältyy sana vaikko vanhassa merkityksesssä'(kuusen) pihka'."
Suomen kielen etymologinen sanakirjan osassa 5 (1978) annetaan sanalle vaikko kolme merkitystä. Kahdessa ensimmäisessä rinnakkaismuotona on vaikku.... |
| Googlasin, mutten löytänyt vastausta. Onko Suomessa kuntaa tai kylää/kaupunkia, nimeltä Joki? Onko Murtosalo, kylä, kunta vai kaupunki ja onko sitä olemassa?… |
922 |
|
|
|
Kirjastossa sähköisenä käytössä Kotuksen MOT Asutusnimihakemisto kertoo, että Liperi-nimellä tunnetaan sekä kylä Liperissä että toinen kylä Outokummussa.
Murtosalo-nimistä paikkaa puolestaan ei löytynyt edellä mainitusta eikä muistakaan tutkimistani lähteistä. Sukunimenäkin on se on harvinainen, eikä Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos ”Sukunimet” (Otava, 2000) kerro sen alkuperästä, mutta sinänsä Murto-alkuisia sukunimeä on olemassa. Murteissa sillä ei ole tekemistä rikoksena tunnetun murron kanssa, vaan sen merkitys on ’kaskettu ja murrettu tai kuokittu maa’, ’rämeikkö’ tai muuta vastaavaa. Luultavasti nimi ei ole ollut kylän, kunnan tai kaupungin virallisena nimenä, koska siitä ei ole lähteissä merkintöjä.
Myöskään Joki-nimistä... |
| Mitä tarkoittaa HAINARI? |
1097 |
|
|
|
Suomen murteiden sanakirja 2. osa, Emaali-havuvasta (ilmestynyt 1988) kertoo, että substantiivi haina merkitsee aavistusta.Tästä päätellen Hainari siis tarkoittaisi aavistelijaa. Sanaa haina on käytetty mm. Kiihtelysvaarassa ja Ilomantsissa. Karjalan kielen verkkosanakirjassa sanalle haina annetaan suomenkieliset vastineet vainu, vihi, aihe ja ajatus sekä sanalle hainata vastineet saada vihiä, aavistella http://kaino.kotus.fi/cgi-bin/kks/karjala.cgi?a=haina&b=1&ha=haina* Tohmajärven Hainarintie lienee saanut nimensä Tohmajärvellä syntyneestä kansanedustaja Oskar Hainarista, joka suomensi sukunimensä Forsström Hainariksi.
http://www.tohmajarvi.fi/merkkihenkilot1
https://fi.wikipedia.org/wiki/Oskar_Hainari
|
| Mikä on Hamppiniemi Saimi Öhrlundin teoksessa "Hamppiniemeläiset" (1930), paikkakuntako? Ja ovatko "hamppiniemeläiset" siis kyseisen paikkakunnan asukkaita tai… |
551 |
|
|
|
Hei,
valitettavasti paikannimihakemistoista ei löytynyt Hamppiniemi-nimistä kylää tai paikkakuntaa. Kyseisessä kirjassa se on kylän nimi. Hamppiniemi on todennäköisesti fiktiivinen paikannimi, tai vaihtoehtoisesti murteellinen ilmaisu (vrt. esim. hamppu, hammas).
Jos haluatte tutustua kirjaan tarkemmin, se on mahdollista saada tänne Porvoon kaupunginkirjastoon kaukolainaksi. Kaukolainaus on maksullista.
Ystävällisin terveisin,
Tetta Korhonen
kirjastonhoitaja
|
Kysy kirjastonhoitajalta
