paikannimet

Tilaa aihepiirin paikannimet RSS-syöte
252 osumaa haulle. Näytetään tulokset 81–100.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Miksi Nilsiän Tervaniementie on nimeltään Tervaniementie. Liittyykö Tervahautoihin joita ennen oli vai miihin. Tähän kysymykseen hauluaisin virkailijan tai… 209 Tervaniementie viittaa tervaan. Lastukosken kyläkirjan koonnut Matti Korhonen kirjoittaa teoksessaan Tervakangas -nimisestä kankaasta, joka sijaitsee Valkeisenjärven ja Huutoniemen välissä. Kankaalla on vieläkin nähtävissä tervahautojen jäänteitä. Kirjassa on myös kuva tervahaudasta. Tässä kirjan "Lastukoski : rajojen kylä häikäilemättömien patruunoiden pihdeissä" (Lastukosken-Kylät ry 2008) saatavuustiedot Nilsiän ja Kuopion alueen kirjastoissa: https://kuopio.finna.fi/Record/kuopio.1363669
Mitä tarkoittaa suomenkielinen sana "helli", ja mistä se on peräisin? 1156 Helli on vaihtoehtoinen muoto sanalle hella – samaan nimisanapesyeeseen kuuluvat myös hellä ja hällä. Nämä pohjautuvat ruotsinkieliseen häll-sanaan ('hella; paasi'). Sanan tavallinen merkitys on 'liesi, tulen sija takassa', mutta sitä tavataan myös alkuperäisen ruotsinkielisen sanan merkityksessä 'paasi': Suomenlahden saarien nimissä Kymenlaakson rannikolla sana tarkoittaa 'vedenalaista t. merestä kohoavaa paljasta kalliota'. Etunimeä Helli voidaan pitää useiden nimien lyhentymänä, sillä se on voinut syntyä esimerkiksi Helenan, Hellevin tai Hellinin pohjalta. Nimi voidaan yhdistää myös sanoihin hellä ja helliä. Lähteet: Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja. 1, A-K Anne Saarikalle & Johanna...
Asun Pajamäenkadulla. Onko se jonkun henkilön kunniaksi nimetty vai liittyykö tienooseen jokin paja? Mäki ainakin on. 235 Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen nimitoimiston Vanajan paikannimikokoelmasta löytyy vuonna 1925 kirjattuna seuraava tieto: Pajamäki (Vanaja, Idänpää) tila, erotettu Heikkilästä (1900-luvulla syntynyt nimi). Heikkilä oli yksi Idänpään ja viereisen Tyllilän kylien vanhoista kantatiloista. 1900-luvun alussa Idänpäässä oli neljä maakirjataloa, Äijälä, Heikkilä, Anttila ja Honkala. Vaikka talot siirrettiin myöhemmin kauemmas kaupungistuvalta alueelta, niiden nimet ovat edelleen edustettuina alueen katunimistössä. Varsinaisesta pajasta, jonka voisi olettaa olevan tilankin nimen taustalla, en löytänyt tietoa, mutta Idänpäässä nykyisten Papinniityntien, Anttilankadun ja Viipurintien rajaamalla alueella asui 1900-luvun alkupuolella ...
Synnyinkylälläni temmeksellä on kaksi merkillistä nimeä joille en ole löytänyt alkuperää. Möllökangas ja pesoskangas. Haluaisinkin tietää mitä sanat Möllö ja… 240 En löytänyt kummankaan nimen alkuperälle selitystä paikannimiä käsittelevistä julkaisuista. Myöskään möllö tai pesos eivät yksistään tarkoita mitään ainakaan Kielitoimiston sanakirjan tai murresanakirjan mukaan. Voit kysyä asiaa suoraan Kotimaisten kielten keskuksen nimineuvonnasta. Kotimaisten kielten keskuksen nimineuvonta: https://www.kotus.fi/palvelut/kieli-_ja_nimineuvonta/nimineuvonta Lisätietoa paikannimistä: Suomalainen paikannimikirja https://kaino.kotus.fi/www/verkkojulkaisut/julk63/SuomalainenPaikannimi…
Mistä tulee Karjalan ent. Kurkijoen kylän Elisenvaaran nimi? Liittyykö henkilöön, esim. Eilise. Elisa, Elsa? Milloin nimi on otettu käyttöön? 303 Nimistöntutkija Viljo Nissilä johtaa Elisenvaaran nimen ortodoksisista ristimänimistä Elessie ja Elissie, joiden taustalla ovat kreikan Elissaios ja heprean Elisa ('Jumala on pelastus'). Nissilän teoriaa puoltaa vahvasti se, että Elisenvaarasta on tallennettu asiakirjoihin sellaisia murteellisia muotoja kuin Elessivvuara, Elisevvuara ja Elessiivuara. Välittömimmin Elisenvaaran nimi saattaa perustua Nissilänkin mainitsemiin Elissaioksen venäjänkielisiin muotoihin Elisei ja Jelisei. Elisenvaaran kylässä syntynyt Olavi Kallioniemi viittaa muistelmiensa luvussa 'Elisenvaaran nimi' Karjala-lehdessä vuonna 1964 julkaistuihin korkea-arvoisen ortodoksisen kirkkohallinnon virkamiehen kirjoituksiin, joiden mukaan nimi on...
Minulla olisi 2 Helsingin Laajasalon nimistöön liittyvää kysymystä: Mistä Kruunuvuori on saanut nimensä? Toimittaja Perttu Häkkinen mainitsi kerran, että yksi… 515 Kruunuvuoren nimestä on merkintöjä jo 1700-luvun alkupuolelta. 1750-luvun kartoissa se esiintyy muodossa Crono berget, 1777 Kronberget ja lopulta 1933 Kruunuvuoret–Kronbergen. Vuori sisältyi sotamarsalkka, kreivi Augustin Ehrensvärdin (1710–1772) linnoitussuunnitelmiin, mistä komea nimi on luultavasti saanut innoituksensa. Kruunuvuori on antanut aiheen myös Kruunuvuorenselän nimelle. Kruunuvuoren vastarannalla olevan Kruununhaan nimi on kuitenkin eri perua. https://www.uuttahelsinkia.fi/fi/kruunuvuorenranta/asuminen/kruunuvuore… Pirunsaari-nimelle ei löytynyt suoraa selitystä, mutta Laajasalon taiteilijaseuran syysnäyttelyn esittelytekstissä Häkkinen kirjoittaa seuraavasti: Laajasalo. Degerö. Pirunsaari. Helsingin 49....
Mistä Tampereella Näsijärvessä sijaitseva Siilinkari on saanut nimensä ? 398 Ikävä kyllä, vaikuttaa siltä, että Siilinkari kuuluu niihin paikkoihin, joiden nimien synty ja nimeämisperusteet ovat pelkkien arvailujen varassa. "Ehkä se joskus ammoin näytti jostain suunnasta katsoen siililtä. Yhteyttä Reuharinniemen lapinraunioihinkin on väläytelty", kirjoittaa Tuomo Koivisto Tammerkoski-lehdessä julkaistussa Siilinkaria käsittelevässä kirjoituksessaan. Kielitieteilijät ovat selittäneet suomalaisten siili-alkuisten paikannimien perustuvan saamen kielen 'talvikylää' merkitsevään sanaan siida. Näin esimerkiksi Siilinjärven nimen muotoutuminen on selitetty siten, että se on alun perin ollut Siidinjärvi, ja asu Siilinjärvi on syntynyt, kun nimi on seudulla eräilleiden hämäläisten murteen vaikutuksesta mukautunut...
Suomessa on paljon erikoisia paikannimiä. Nyt kiinnostaisi maaseutureissulla vastaantullut Merikarvian Timmerheidi. Se on vanhaa ruotsalaisaluetta, mutta silti… 379 Kollegamme Merikarvian kirjastossa osasivat vinkata hakuteoksen, joka kertoi ainakin yhden mahdollisuuden nimen taustaksi. Alue on mäntykangasta (en hed), jossa on kasvanut pitkiä mäntyjä. Niistä on saatu hyviä hirsiä (ett timmer) laivanrakennukseen.  Merikarvia on aluetta, jossa ruotsinkielen vaikutus on ollut suuri.  Lähde: Waldenström, Stellan Sastmola svenska ortnamn och bebyggelsehistoria Björneborg, 2019   
Onko nizzan alkuperäinen nimi Nissa 540 Nizzan aivan ensimmäinen nimi oli Nikaia, joka oli johdettu kreikan voittoa merkitsevästä sanasta nike. Nykyinen Nizza tunnetaan ranskaksi nimellä Nice. Sen sijaan paikalliset käyttävät siitä juuri nimeä Nissa. Sana on Nizzan alueella puhuttavaa murretta, joka on itsessään oksitaanin kielen murteen provensaalin eräs alamurre. https://www.kirjastot.fi/kysy/nizza-sijaitsee-ranskan-rivieralla-ja?lan… https://fr.wikipedia.org/wiki/Nice#Toponymie https://fi.wikipedia.org/wiki/Oksitaani
Mitä tarkoittaa sana topuli? Topuli niminen talo löytyy Kruusilasta Salosta ja on ollut jo paikan nimi pitkään. 414 Topuli esiintyy sekä talon että sukunimenä. Seurakuntien historiakirjojen vanhat, 1700 - 1800 -luvun maininnat Topuli-sukunimestä liittyvät nimenomaan Rasvalan kylään. Voisi olettaa, että Topuli-sukunimi juontuu juurikin vanhasta talon nimestä. Valitettavasti topuli-sanaa ei mainita missään kirjaston hallussa olevassa lähteessä: sukunimikirjoissa, paikannimikirjoissa tai muissakaan sanakirjoissa. Kansalliskirjaston digitoiduista sanomalehdistä löytyy tietoa varsinkin aktiivisesta ja aikaansaavasta Juho Topulista (k. 1908; linkki), mutta topuli-sanan merkitystä niistäkään ei löytynyt.
Miten Pere-paikannimi taipuu. Matkustetaanko Pereelle vai Pereeseen? Asuuko joku Pereessä vai Pereellä? Tuleeko joku Pereeltä vai Pereestä? 416 Paikannimien taivutuksessa pyritään aina suosimaan paikallista käytäntöä. Pirkkalan seudulla on perinteisesti matkustettu Pereelle (vuonna 1914 höyryalus Viikinsaari kulki sunnuntaisin ja juhlapäivinä "klo 3 ja 8 ip. Tampereelta Pereelle ja takaisin"), asuttu ja eletty Pereellä (12. helmikuuta 1919 Etelä-Pirkkalan suojeluskunnan jäseniä muistutettiin siitä, että "suojeluskunnan kokous ja harjoitustilaisuus on Pereellä ensi sunnuntaina") sekä tultu Pereeltä (Etelä-Pirkkalan ja Anian Maalaisseuran syysjuhlan kyntökilpailussa vuonna 1915 "kolmas palkinto annettiin Eino Kiwirannalle Pereeltä"). - Sitaatit Pirkkalan Uutiset -lehdestä) Toisinajattelijoitakin toki löytyy. Alahärmästä syntyisin oleva dekkarikirjailija Heleena...
Maskussa sijaitsee Kuuvanvuori, myös Nousiaisista löytyy sellainen, Uudestakaupungista jopa kaksi. Raisiossa on Kuuvavuori. Näistä ainakin toinen… 933 Suomen murteiden sanakirjassa sanan "kuuva" kerrotaan merkitsevän kuuta tai kuutamoa. Sanaa on ilmeisesti useimmin käytetty kuitenkin pääosin Karjalassa, Savossa ja muualla Itä-Suomessa. Uudessa suomalaisessa nimikirjassa sen sijaan mainitaan em. Itä-Suomen alueiden lisäksi Lounais-Suomi Turku mukaan lukien. Myös Turun alueella sana on esiintynyt jo keskiajalta alkaen, joten se vaikuttaisi olevan melko vanhaa perua - tosin täälläpäin nähtävästi nimenomaan osana paikannimiä eikä niinkään itsenäisenä sanana. Paikannimien alkuperä ja kuuvan täsmällinen merkitys niiden osana on kuitenkin melko epäselvä. Sanasta löytyi vielä kolmas maininta Pieksämäki-seuran sivuilta, jonne on kerätty tietoa Pieksämäen seudun nimistöstä ja sanojen...
Mikä on Kokemäenjoen ranta-alueen Karjarannan etymologia? Karjaranta on Porissa; entistä teollsiuus- , nykyisin, suurelta osaltaan, asuinaluetta. Kiitoksia. 262 Karjaranta alkoi muodostua 1700-luvulla maankohoamisen ja lietteen kertymisen myötä. Tulvaherkästä alueesta muodostui luontaista laidunmaata keskustan alueella asuneiden karjanomistajien käyttöön. Laidunkäyttö jatkui aina 1800-luvun loppuun saakka, josta alkoi teollisuusaikakausi, ja nyt sitten mainitusti alueesta on muodostunut asuinalue. Nimi lienee siis peräisin ensimmäisen käyttötarkoituksen ajoilta.   Lähteet Satakunnan ammattikorkeakoulu. Karjarannan historiaa – tehdasalueen tilalla nyt moderni asuinalue. Wikipedia.fi. Karjaranta.
Rovaniemen pohjoispuolella on korkeaprofiilinen näkyvä vaara, jonka nimi on Prikses. Mistä Prikses nimi voisi tulla? 285 Vaaran nimestä ja sen taustoista kysyttiin Kotimaisten kielten keskuksesta (Kotus). Heidän vastauksensa alla: Nimiarkiston suulliseen perimätietoon perustuvissa paikannimikokoelmissa mainitaan Rovaniemen Prikses [puheessa prikses ~ risses] ja lähellä sijaitsevat Palo-Prikses ja Prikseksenaapa. Muuta taustatietoa nimistä ei kokoelmissa ollut. Prikses on ollut peruskartassa vuodesta 1968 lähtien. Prikses on uniikki paikannimi Suomessa eikä sitä ole tiettävästi aiemmin tutkittu. Se on myös rakenteeltaan harvinainen suomalaisessa paikannimistössä. Nimi voisi olla saamenkielistä perua, mutta konsonanttiyhtymä nimen alussa voisi viitata enemmänkin alkuaan johonkin ruotsinkieliseen sanaan. Kemijoen varren...
Mistä Tanpereen Laukon tori on saanut nimensä.Liittyykö nimi Laukon kartanoon .Entö mitä mahtanee tarkoittaa sana Laukko.Liittyykö hevosiin? 392 Laukontori on saanut nimensä Pyhäjärven ensimmäisen höyrylaivan mukaan: alun perin "Laukon torilla" tarkoitettiin toria, jonka rantaan Laukko-laiva rantautui. Torilla oli aikoinaan myös Laukon kapteenintalo. Vaikka Laukon kartano 1900-luvun lopulla tuli tunnetuksi ravihevosten ammattimaisesta kasvatuksesta, paikannimi Laukko ei liity hevosiin. Nimi liittyy mahdollisesti kartanon ensimmäiseen isäntään Klaus Kurkeen: Laukko on miehennimen Klaus kansanomainen muunnos. Lähteet: Maija Louhivaara, Tampereen kadunnimet Suomalainen paikannimikirja Liisa Lagerstam, Laukko : kuusi vuosisataa
Kotsaaren (Hämeenlinnan Alajärvellä) nimi on vaihdettu muutama vuosikymmen sitten Kotasaareksi. Kumpi on alkuperäinen muoto, ja mikä on nimen etymologia? 663 Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen nimitoimiston Vanajan/Hämeenlinnan paikannimikokoelmassa on kaksi sanalippua Kotsaaresta. Kotasaari-nimeä ei kokoelmassa mainita, joten Kotsaari näyttäisi olevan nimen alkuperäisempi muoto ja osittain edelleen käytössä. 1. Saari on kylän yhteistä omaisuutta ja sijaitsee Alajärven itäosassa. < koti? (nimistönkeräys v. 1955) 2. Saari Alajärvessä. Nimen alkuperästä ei ole tietoa. (nimistönkeräys v. 1973) Vuoden 1955 sanalipussa nimen taustalle on soviteltu koti-sanaa. Alajärven pohjoispäästä löytyy niemen ja tilan nimi Kotiniemi. Todennäköisempi etymologia voisi kuitenkin olla kota. Osa kota-alkuisista paikannimistä liittyy saamelaiskontakteihin, mutta...
Mistähän on keksitty sukunimi Haikala? Saman niminen kylä on Lappeenrannassa Sitten on Hailuoto Pohjanmerellä 714 Sellaisten asutus- ja sukunimiemme kuin Haikala, Haikola, Haikka, Haiko ja Haikonen taustalla on ilmeisesti vanha saksalaisperäinen henkilönnimi, josta tavataan esimerkiksi muotoja Haic, Haica, Haika, Haico, Haicko ja Haike. - Sukunimenä Haikala keskittyy Lappeenrantaan, olkoonkin, että se on levinnyt monelle paikkakunnalle Kaakkois-Suomeen, Keski-Suomeen ja Ouluun asti. Oulun edustalla olevan Hailuodon nimi ei kuitenkaan liity tähän nimipesyeeseen. Sen alkuperäinen nimi on ilmeisesti ollut Haililuoto, jossa 'haili' merkitsee silakkaa. Sanaa ei tunneta Oulun seudulla, mutta se on yleinen Suomenlahden pohjukan murteissa, joiden alueella on myös useita Haili- ja Hai-alkuisia paikannimiä. Perämeren Hailuodon otaksutaan olevan...
Mitä tarkoittavat sanat Koiporras, Mammulan(mäki), Ahvio ja Sakkara, ovat paikannimiä Hurukselassa? Onko saamenkielessä mitään näitä muistuttavia sanoja? Entä… 392 Suomalaisen paikannimikirjan (Karttakeskus ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2007) mukaan Ahvio on ruotsiksi Ahvis. Löytyy historiallisista lähteistä vuonna 1555 Ahawiss, Affwio 1558 Ahuioby 1561, Ahvis 1744, Ahvio 1789. Asutus sijaitsee Ahvionkosken rannallla Kosken nimi esiintyy vanhastaan myös muodossa Ahviskoski. Siihen liittyy ilmeisesti kalan nimi ahven. Jos Ahviskoski on vanha kansanomainen nimi niin se on voinut lyhentyä muodosta Ahveniskoski. Paikkaa osoittava johdin -io on voitu liittää nimeen kylännimeä muodostettaessa. Toinen mahdollisuus on, että kosken nimestä Ahvenkoski > Ahvikoski on saatu kylännimi Ahvi > Ahvio. Kymin historian 1:n (Kouvolan Kirja- ja Kivipaino, 1960) mukaan Mammulanmäki tulee vuonna...
Asuin aikanani 1950-luvulla Tuirassa alueella, jota nimitettiin Matriitiksi. Isän Aliinatäti puolestaan asusti lähistöllä Port Artturissa. Mistähän nämä… 969 Matriitiksi on kutsuttu Oulun Tuiran kaupunginosan aluetta. Nimen sanotaan tulleen siitä, kun alueen omakotitaloja (jotka on jo sittemmin purettu) rakennettiin, "pauke oli kuin Matriitin taisteluisa". Nimi Matriiti viittaa vuosina 1936-39 käytyyn Espanjan sisällissotaan. Paikan virallisempi nimi oli Kankaan omakotialue. Nykyään paikalla sijaitsee palvelutalo Caritas Matriiti. Port Arthuriksi, Portartturiksi tai pelkästään Artturiksi on sanottu nykyistä Välivainion kaupunginosaa, joka on aikoinaan kuulunut kuitenkin Tuiraan. Nähtävästi asutusalueen lempinimi on tullut uutisissa 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa esiintyneestä Port Arthurin tukikohdasta. Lähde: Ritva Toropainen: Oulun paikannimet - mistä nimet tulevat (2005).  
Mitä tarkoittaa HOULA. Kysymyksen on saanut aikaan talon nimi Houlanmäki. Talo lienee syntynyt jo Isojaossa. Talo sijaitsi Houlanmäellä. Houlanmäentie lienee… 299 Samaa asiaa on kysytty Hiidenkivi-lehden kysymyspalstalla vuonna 1995. Silloin kysymykseen vastasi tutkija Tiina Manni-Lindqvist Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen kielenhuolto-osastolta seuraavasti: Houlanmäen lähellä ovat myös Houlanlampi ja Houlansuo. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen nimiarkiston kokoelmissa on muita Houla-alkuisia nimiä vain Kangasniemen naapuripitäjästä Hankasalmelta. Kangasniemestä mainitaan jo 1500- ja 1600-lukujen asiakirjoissa nimi Houlansuo (Houlasoo vuonna 1561, Houlansuo vuonna 1664). Kivikkoa, louhikkoa, kallionkoloja, luolia ja maanlaskeumia nimitetään suomen kielessä eri puolilla maata esimerkiksi sanoilla lоuho, heula, holo, huolanne. Myös houla saattaisi olla tällainen maastosana.   Tämän...