paikannimet

Tilaa aihepiirin paikannimet RSS-syöte
218 osumaa haulle. Näytetään tulokset 201–218.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Mistä Untamala-nimi, joka esiintyy kylän nimenä sekä Laitilassa että Ylistarossa, on peräisin? Tieto olisi tähdellinen kyläkirjan kokoamisessa. Tähän asti on… 2293 Raimo Salokankaan Ylistarolaisten historiassa kerrotaan Ylistaron Untamala-nimestä seuraavaa: Vanhimmissa lähteissä nimi on ollut muodossa Undamåla eli Untamola, Untamon paikka. Kirjan mukaan joku Untamo on antanut aiheen ruveta kutsumaan paikkaa Untamalaksi ja nimi on luultavasti tullut käyttöön jo varhain, koska 1500-luvun puolivälistä alkavat kirjalliset lähteet eivät tunne ainakaan Ylistarosta sen nimisiä ihmisiä. Samassa kirjassa käsitellään myös Armas Luukon nimistövertailu-teoriaa, jonka mukaan Etelä-Pohjanmaalle olisi tullut uusia asukkaita Hämeestä ja Ylä-Satakunnasta, jotka olisivat nimenneet uusia asuinpaikkojaan samoilla nimillä kuin entisiä. Sillä olisi selitettävissä näillä alueilla ja Etelä-Pohjanmaalla käytössä olevat samat...
Mikä on "sonka", joka esiintyy esimerkiksi Sonkajärven ja erään Rovaniemen kaupunginosan nimessä? Epäilisin sanaa saamelaisperäiseksi. 5301 Rovaniemen historian ykkösosassa (1996)historian professori Jouko Vahtola on selvittänyt suht. laajasti alueen paikannimien taustaa ja merkityksiä. Nimi Sonka(järvi) on hänenkin mukaansa saamelaisperäinen. Vahtola olettaa lähteittensä perusteella, että nimeen sisältyvä saamen kielen sana olisi 'sogge', joka tarkoittaa kulmaa, nurkkaa.
Mistä nimi Kaarina on peräisin? 6049 Kaarina on Katariinan ja Katarinan vanha muunnos, joka yleistyi 1920-luvulla ja oli hyvin suosittu 1940- ja 1950-luvuilla. - Katariina on peräisin kreikan Alkatherinee-sanasta, joka merkitsee alati puhdasta (katharós = puhdas, siveä). Latinankielinen muoto oli aluksi Katerina tai Katharina. Monilla kristikunnan pyhimyksillä on ollut tämä nimi. Katarina on almanakassa ensi kerran vuonna 1859 - Katariina esiintyy siellä vasta vuonna 1950. - Kaarinan vanhempi nimiasu Carina, Caarina esiintyy jo 1600-luvun kalentereissa. Mainitut nimet ovat kristikunnan suosituimpia naistennimiä. Kaarinan kirkosta Turun lähistöllä periytyy myös vastaava paikannimi. Lähteitä: Uusi suomalainen nimikirja, Lempiäinen, Suuri etunimikirja, Vilkuna, Etunimet
Olette vastanneet 21.7.2000 "(raja)pyykki"-sanan etymologiaan. Vastauksessa on suomenkielinen murreilmaus "pjuk". Voitteko sijoittaa ilmauksen… 1225 Teidän kannattaa kääntyä Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen nimiarkiston puoleen. Sähköposti nimiarkisto[ät-merkki]kotus.fi
Mistä on saanut Helsingin kaupunginosa Tapanila nimensä? 2717 Tapanila-nimi on johdettu etunimestä Tapani, joka on suomalainen muoto kreikkalaisesta nimestä Stefanos 'kruunu, seppele'. Ruotsissa nimen muoto on joko Stefan tai Staffan. Staffansby esiintyy Helsingin pitäjän kylän nimenä jo vuonna 1540, suomenkielinen vastine Tapaninkylä tuli käyttöön 1800-luvun lopulla ja vahvistettiin kaupunginosan suomenkieliseksi nimeksi 1959. Nimiasu Tapanila on ollut käytössä 1900-luvun alusta lähtien tarkoittaen ensin vain kylän keskiosaa, myöhemmin koko kylääkin. Tapanilasta käytetään ruotsinkielistä nimeä Mosabacka. Lähde: Helsingin kadunnimet, 2.korjattu painos 1981. Kirjassa Helsinki alueittain 2003 todetaan Tapanilan nykytilasta: "Vanha Tapaninkylä jakautuu Tapaninvainion laajaan pientaloalueeseen sekä...
Löytyisikö jostain listaa Tampereen vanhoista ruotsinkielisistä paikan- ja kadunnimistä? 3492 Tampereen kaupunginkirjaston kokoelmiin kuuluvasta aineistosta ei löytynyt varsinaista listaa Tampereen vanhoista ruotsinkielisistä paikan- ja kadunnimistä. Suomenkielisistä paikannimistähän on hyvä ja kattava esitys Maija Louhivaaran teoksessa Tampereen kadunnimet.(Tampere : [Tampereen kaupunki], 1999 (Hermes). - 304 s. : kuv. ; 26 cm. - Tampereen museoiden julkaisuja, ISSN 1237-5276 ; 51. - 951-609-105-9). Pääkirjastossa sijaitsevassa Pirkanmaa-kokoelmassa on vanhoja karttoja, joissa kaupunkimme nimet ovat myös ruotsin kielellä, esimerkiksi: · Calonius, F.L. Tampereen kaupungin asema-kartta vuonna 1892. - 1: 4000. Tässä kartassa on paikannimien hakemisto myös ruotsin kielellä · Petterson, Lambert: Tampereen kaupungin asemakartta. 1896...
Kotiseudullani esiintyy paikanniminä ja sukuniminä sellaisia nimiä kuin Lemmetynjoki ja Inhottujärvi. Mitä sanat lemmetty ja inhottu alunperin tarkoittavat?… 3320 "Lemmetty" ja "inhottu" sanojen partisiippimuoto on tyypillinen muinaissuomalaisissa nimissä. Tämän perusteella voisi päätellä, että mainitsemasi nimet ovat todella vanhoja. Erityisesti "lemmetty"-alkuiset ja siitä johdetut paikannimet ovat hyvin tyypillisiä ja niistä löytyykin useita mainintoja jo 1400-luvun alkupuolelta. "Lemmetty" on todennäköisesti johdettu sanasta "lempi", jonka alkuperäinen merkitys liittyy palamiseen ja kuumuuteen (vrt. lempo). Sanalla on myös eroottissävytteiseen rakkauteen liittyvä merkityksensä, mikä on tietysti ymmärrettävissä sanan alkuperäisen merkityksen kautta. "Inhottujärvi" vaikuttaa hiukan anakronistiselta muodolta eli voi olla että kyseessä on suhteellisen nuori nimi, joka on vain mukautettu sitä...
Yritin etsiä Karkkilan kunnan kotisivuilta sekä muualta internetistä, tuloksetta, mistä tulee Karkkilan nimi. Tuohan on aika erikoinen kunnan nimeksi… 2395 Karkkila-nimi kuuluu germaaniseen nimiryhmään (Gericke, Kercho, Garko), josta Suomessa on kehittynyt mm. pitäjännimet Karkku ja Karkkila sekä sukunimet Karkkola, Kerkkonen ja Karkkonen. Lähde: Sukunimet / Pirjo Mikkonen ja Sirkka Paikkala. - Helsinki : Otava, 2000. - S. 200 - 201
Mistä Liinahamarin satama on saanut nimensä ja mitä se tarkoittaa suomeksi/norjaksi? 2215 Petsamon paikannimistä tuntuu olevan niukasti lähteitä. Liinahamari kuitenkin löytyy V. Tannerin kokoamasta Petsamon alueen paikannimiä 1 : Lappalaisia paikannimiä (Fennia 49, N:o 2, 1928, s. 20-21). Tannerin mukaan Liinahamarin alkuperäinen nimi on koltansaameksi Lin'amraš. Lin tarkoittaa kalastusliinaa (pitkääsiimaa) ja amra = hammer (norj.) = tuntuririutta. Norjalaisessa 80-luvun tiekartassa nimi esitetään venäläisittäin Linakhamari.
Mistä kadun nimi Humalniementie tulee? 1020 Humalniementie - Humleuddsvägen tulee vanhasta paikannimestä Hummeludden. Nimi on ollut käytössä jo ennen vuotta 1946. Lähde: Helsingin kadunnimet. Helsingin kaupunki 1992. Lähteemme eivät kerro mistä sitten tuo Hummeludd on saanut nimensä. Humle = humala ja udd = kärki; ehkäpä tuossa niemessä on kasvatettu humalaa. Ruotsin kielen sanalla humle ei ole juopumista ilmaisevaa merkitystä niinkuin suomen humalalla.
Kovasti olemme porukalla tässä kummastelleet, mistä mahtavat tulla nimet Suomi ja Finland tälle kotimaallemme? 1136 Vastaus perustuu teokseen: Eino Jutikkala, Kauko Pirinen: Suomen historia 6. painos, WSOY 2002 s. 20-21 Suomen varhaisin maininta historiallisissa lähteissä on roomalaisen historioitsijan Tacituksen (n. 100 jKr.) teoksessa Germania. Siiinä Tacitus kuvaa alkuperäistä ja villiä kansaa nimeltä Fenni. Tacitus kuvaa kuitenkin ilmeisesti lappalaisia, joita norjalaiset kutsuvat vieläkin nimellä finner. Tämä nimitys samoin kuin maan nimi Finland on ilmeisesti annettu läntisten naapureiden taholta jo hyvin varhain. Jutikkalan ja Pirisen mukaan suomalaisten itsensä käyttämiä nimiä Suomi ja suomalaiset ei ole voitu vakuuttavasti selittää. Heidän mukaansa nimi on todennäköisimmin suomea ja voidaan selittää henkilönimiestä Suoma (vrt. onnen suoma)....
Olen tässä miettinyt, montako Saarijärvi-nimistä paikkaa (tai järveä...) Suomesta löytyy. Ja missä päin maatamme ne sijaitsevat. Itse olen tähän mennessä… 1920 Saarijärvi-nimisiä paikkoja (kylän, järven, rannan, talon tms. nimiä) on Suomessa varmasti kymmeniä ellei peräti satoja. Tutuin lienee Saarijärven kaupunki Keski-Suomessa, mutta tämän lisäksi esimerkiksi GT-tiekartasto 2001:stä (WSOY, 2001) löytyy yli kuusikymmentä Saarijärvi-nimistä paikkaa. Saarijärviä voi olla vielä huomattavasti runsaamminkin, sillä pienen puhujamiston käytössä olevia paikannimiä (esim. kylän eri osien, talojen ja tilojen nimiä) ei aina edes merkitä karttoihin. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen Nimiarkisto voi antaa tarkempaa tietoa lukumääristä ja nimen levinneisyydestä. Nimiarkiston laajaan (n. 2,6 miljoonaa suomalaista paikannimeä käsittävään) paikannimikokoelmaan voi mennä itse tutustumaan paikan päälle...
Onko sana KYRÖ joskus merkinnyt myös jokea/virtaa varhaisemmassa suomenkielessä ? 1265 Kysyjän kannattaa ottaa yhteyttä Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen neuvontapalveluun. Nimistönhuollon neuvontapuhelimessa (09) 701 9365 vastataan paikannimien, suku- ja etunimien ynnä muiden erisnimien kieliasua ja käyttöä koskeviin kysymyksiin työpäivinä kello 9.30–11.30. http://www.kotus.fi/palvelut/ -osoitteesta löytyvät internet-sivut. Teoksessa Suomen kielen sanakirjat 6: Suomalainen nimikirja kerrotaan s. 448 kuinka Kyrö-nimet ovat askarruttaneet monia tutkijoita. Se on maastotermi "maastonkohta, johon on helppo piiloutua; piilo, kätkö". Teoksen ISBN 951-1-07227-7. Sen saatavuuden pääkaupunkiseudulla näkee osoitteessa http://www.libplussa.fi
Etsin sellaista kirjaa, mikä kertoisi, kuinka ruotsalaiset teiden ja paikkakuntien nimet käännetään, jos yleensä käännetään, suomeksi. 1204 Paikannimien suomentamisesta ja oikeinkirjoituksesta voi etsiä tietoa seuraavista kirjoista: Vesikansa, Jouko: Nykysuomen oppaita 5--Ulkomaiden paikannimet, 1980. Hakulinen, Kerkko: Maailman paikannimet-- oikeinkirjoitusopas, 1996. Studia-Studia-tietokeskus: suomi-ruotsi-suomi-sanakirja, 1997. Teokseen sisältyy liiteosa lyhenteistä, kasveista, eläimistä ja paikannimistä. Kirjojen saatavuustiedot löytyvät internetistä http://www.libplussa.fi/
Tarvitsisin tietoa kirjoista, jotka koskevat paikannimien/nimistön tutkimusta sekä kirjoja, jotka käsittelevät Inkerin maan paikannimiä.Haluaisin myös nähdä… 1173 Paikannimien tutkimusta koskevia kirjoja löydät osoitteesta http://www.libplussa.fi kirjoittamalla asiasanaksi NIMISTÖNTUTKIMUS. Asiasanalla NIMISTÖNTUTKIMUS INKERI löytyy kaksi teosta: Inkerin teillä, jossa on Saulo Kepsun artikkeli Inkereen nimistön ja asutuksen vaiheita sekä saman tekijän teos Pietari ennen Pietaria. Teosten saatavuuden näet samasta osoitteesta. Artikkelin ja teoksen lähdeluetteloista voisi olla myös sinulle hyötyä; lähdeluetteloissa mainittuja teoksia voi etsiä Helsingin yliopiston kirjastosta. Inkeristä löytyy pääkaupunkiseudun kirjastoissa tällä hetkellä kaksi karttaa: Keski-Inkeri kylä- ja tiekartta, Pietari, Hatsina, Saari, Kraassela, Siestarjoki, Rampova, Pietarhovi sekä Inkeri tiekartta. Nämä löytyvät, kun...
Mitä tarkoittavat sanat vieska (esim.Yli-vieska), padas (esim. Padasjoki) ja pudas (Pudasjärvi). Mistä tämäntyyppistä tietoa löytyy? 4376 Tietoa sanojen merkityksistä ja taustoista löydät esim. Suomen kielen etymologisesta sanakirjasta. Siinä todetaan esim. sanasta pudas: joen kapeampi haara, joka (saaren taitse) yhtyy takaisin pääjokeen tai matalan veden aikana muodostaa makkaranmuotoin pikkujärven. Vieska tarkoittaa poron talvella kaivamaa jäkäläkuoppaa. Padasjoen padas voi juontua murresanasta pade, jolloin se tarkoittaisi venevalkaman kivistä pengertä tai sitten polkua (tietä). Se voi olla kuitenkin myös pato sanan johdannainen.
Mitä paikannimi Petsamo tarkoittaa? 2359 Petsamon saamenkielinen nimi on Peäccam, tulee petäjää tarkoittavasta sanasta (piacc,piezz,pietts -sanakirjoista löytyi eri muotoja). Lähteenä T.Itkonen: Suomen lappalaiset. osa 2. s .522. Venäjänkielinen nimi on muuten Petsenga. Lisätietoa voi kysyä Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen nimineuvonnasta, http://www.kotus.fi/ .
Onko olemassa kirjaa, jossa kerrotaan suomalaisten paikannimien oikea taivuttaminen? Niissähän ei tunnu olevan mitään yleispitävää sääntöä. 1003 Ritva Korhonen on kirjoittanut teoksen Alastarolla Ylistarossa: Suomen asutusnimet ja niiden taivutus. Valtion painatuskeskus 1990. Siinä käsitellään juuri paikannimien taivustusta.