| Mistä lie Luhanka saanut nimensä? |
91 |
|
|
|
Verkosta löytyy Kotimaisten kielten keskuksen Kielikorva-podcast, jonka yhdessä jaksossa on käsitelty paikannimiä - myös Luhangan nimeä. Podcastista kertovassa jutusssa Nimiarkiston erityisasiantuntija Helinä Uusitalo kertoo, että Luhangan nimi tulee sanasta "luhta" ja päätteestä "-nka" (ei sanoista "luu" ja "hanka", kuten joskus on ilmeisesti virheellisesti päätelty). Juttu löytyy täältä: https://www.kotus.fi/nyt/kotus-blogi/kielikorva/luuhankainen_luhangan_vene.28764.blogTuo aiempi, todennäköisesti siis virheellinen, olettamus nimen alkuperästä löytyy Torsten Boismanin Muinaista Päijänteen tienoilta -artikkelista (Suomen museo 2, 1895, s .7-9. Alkuperäisjulkaisu Helsingissä, Suomen Muinaismuisto-Yhdistys):"Luhangon nimen kerrotaan... |
| Miksi Kemijokia on kaksi? Suomessa yksi, Venäjän Karjalassa toinen. Kumpi nimi tuli käyttöön ensin, ja liittyvätkö ne jotenkin toisiinsa? |
134 |
|
|
|
Molempien Kemijokien suussa sijaitsee Kemi-niminen kaupunki. Vienan Kemi mainitaan lähteissä ensimmäisen kerran 1400-luvulla, Suomen Kemi 1300-luvulla. Molemmat ovat siis hyvin vanhoja.Suomen murteiden sanakirjan mukaan kemi tarkoittaa mm. kenttää tai niittyä. Vienan Kemin nimi on venäjäksi Кемь (Kem), mistä voisi ehkä päätellä, että nimen taustalla ei ole sama murresana kuin Suomen puolella.Lisätietoa:https://fi.wikipedia.org/wiki/Kemi_(Viena)https://fi.wikipedia.org/wiki/Kemin_historiaKemi Suomen murteiden sanakirjassa |
| Mistä voisin löytää tietoa, mistä Kouvolan Pyhäjärvellä sijaitseva Räyhynsaari on saanut nimensä? Samoin muidenkin alueen saarennimien etymologia kiinnostaa. |
115 |
|
|
|
Pikainen nettihaku nosti esiin Maisteritutkielman. Kallas Lukka: Pyhä nimessä ja paikassa 2022. Siinä mainitaan Kouvolan Pyhäjärvi ."Kouvolan Pyhäjärven poikki kulkee maakunnan raja. Sen rannoilla ja Hiidensaaressa on löydetty esihistoriallinen asuinpaikkoja, muinaishauta, muinaislinna ja kalliomaalaus. Hiidensaaressa on kohouma Hiidenvuori ja saaren eteläpuolella Hiidensalmi. Sen ympäristössä on myös Kirkko-nimiä, kuten viereinen vakavesi Kirkkojärvi, Kello-nimiä ja Nais-nimiä. Muita nimiä on Sorronniemi, Pirunkallio, Pahasaari, Rajasuo ja Pappilanharju. Nimiarkistossa järvestä kerrotaan, että ”ne esi-isät uhrail tääl jaalon puolisil rannoil – ne usko et ne pahat henget väistä nee kauas niit uhritulii” (NA 1958)." Linkki... |
| Ajan usein Oriveden ohi, ja pohdiskelen, onko kyseessä uroshevonen? Löytyisikö tähän kysymykseen vastausta? |
148 |
|
|
|
Tarkkoittanet Orivettä, joka on kaupunki Pirkanmaalla. Suomalainen paikannimikirja antaa seuraavat vanhimmat maininnat: Orihwesi 1466 (kylä), Oriwesi 1551 (pitäjä), Oriwäsi 1556 (järvi). Orihvesi oli jo 1400-luvulla myöhempää kirkonkylää tarkoittavana kylännimenä. Pitäjännimenä on käytetty vanhastaan Orih-alkuisena, mutta yleiskielen mukainen kirjoitusasu Orivesi vakiintui 1800- ja 1900-luvulla. Seudun murteessa sana orih muuttui muotoon ori jo aiemmin, mutta nimen alkuosassa h säilyi, kun sanansisäinen asema suojasi sitä katoamiselta. Asutusnimi tulee järvennimestä. Orihvedeksi on sanottu keskustan kohdalla olevaa järveä, joka nimien syntymäaikana oli nykyistä laajempi ja salmen kautta yhteydessä Längelmäveteen. Orihvesi jäi käyttöön... |
| Mistä on saanut nimensä paikka Mähösenkylä? Se sijaitsee kunnassa Alavus, Etelä-Pohjanmaalla |
75 |
|
|
|
Mikkosen ja Paikkalan teoksessa Sukunimet (Otava, 1992) kerrotaan, että Mähösiä on kulkeutunut varhain Pohjanmaalle ja kirjassa mainitaan Töysässä asunut Möhoijnen -niminen henkilö vuodelta 1571. Nimellä on ilmeisesti ortodoksiset juuret. Isännimen välityksellä se olisi voinut muotoutua esim. karjalaisesta ristimänimestä.
Kollegani Töysästä löysi Hakojärven joulu 2020 -lehdestä Anne Jupon kirjoittaman artikkelin kylän talojen historiasta; Mähönen on vanhin talo. Artikkeli sisältää myös selvityksen nimen alkuperästä: savo-karjalainen nimi, esiintyy historiankirjoissa useina versioina: Mähöinen, Mähölä, Mähönen, ja ensimmäisenä muodossa Mähijäinen. Savossa kirkonkirjoissa nimi on usein muodossa Mähöin.
Lisäksi Töysän historia I /Laukkonen... |
| Mitä Seinäjoen paikannimet kertovat alueen historiasta tai tapahtumista? |
118 |
|
|
|
Seinäjoella nimeämisen perusperiaatteena on ollut alueen perinteisen paikannimistön hyödyntäminen. Tämä näkyy esimerkiksi siinä, että kaupunginosia on nimetty vanhojen kantatilojen mukaan. Myös katuja on nimetty tilojen ja talojen, yritysten sekä henkilöiden nimien mukaan ja yhteiskunnallisten aiheiden mukaan.
Lähteenä käytetty ja tarkempaa tietoa:
Sari Isokoski: Kadunnimet kertovat menneisyydestä. Julkaisussa Seinäjoen historiallisen yhdistyksen vuosikirja 2006 : tutkielmia ja tarinoita Seinäjoen varrelta.
Olavi Piha: Seinäjoen nimistöstä. Julkaisussa Seinäjoen joulu 1986.
Yleisemmin paikannimiin ja niiden etymologiaan voi tutustua esimerkiksi seuraavien kirjojen avulla:
Räisänen, Alpo: Nimet mieltä kiehtovat : etymologista... |
| Vastikään Varsovan-matkalla tajusin, että Veiksel-joen itärannalla sijaitseva kaupunginosa Praga on itse asiassa samanniminen kuin vain kolmisen sadan… |
174 |
|
|
|
Praha-nimen historiasta on parikin eri teoriaa, ja molemmat liittyvät luontoon ja kaupungin maantieteelliseen sijaintiin. Pragan etymologia on hieman toinen, vaikka paikannimien kirjoitusasut ovatkin hyvin lähellä toisiaan useilla eri kielillä.
Yleisin käsitys lienee, että Praha juontuu vanhasta slaavilaisesta sanasta práh (porgъ), joka tarkoittaa matalaa kohtaa, kahluupaikkaa, kynnystä tai askelmaa, mutta myös koskea. Tällä oletettavasti viitataan sihen Vltava-joen kohtaan, johon Praha on perustettu. Sama varhaisslaavilainen sana (práh) on periytynyt myös vanhaan tšekin kieleen, jossa sen merkitys on verkkosanakirjojen mukaan jotakuinkin sama kuin alkuperäinen.
Toisen teorian mukaan Praha-nimi tulee tšekin kielen termistä na prazě,... |
| Onko tutkittu, mitä merkitsee tai mistä tulee esimerkiksi Upinniemen (Obbnäs) alku "upi/uppi" tai "obb"? Voiko se olla samaa juurta kuin Viron rannikolla… |
146 |
|
|
|
Suomalaisen paikannimikirjan mukaan suomenkielinen muoto ruotsinkielisen Obbnäs muodon mukaelma. Obb taas olisi lähtöisin ruotsalaisesta miehennimestä Ubbe. Eesti kohanimeraamat -teoksen mukaan Suurupi ei näyttäisi olevan samaa alkuperää. Asiasta kannattaa kuitenkin vielä kysyä Kotimaisten kielten keskuksen kielineuvonnasta. |
| Mitä tarkoittaa miekojärven nimessä sana, mieko? Miekojärviä löytyy suomen Ylitorniosta ja ruotsin Överkalixin alueelta. |
195 |
|
|
|
Suomen murteiden sanakirjan mukaan "vähän ennen kutuaikaa kala ui miekoa". Esimerkki miekko-substantiivin käytöstä on peräisin Kiteeltä.
|
| Mitä paikannimi Sirha tarkoittaa? |
95 |
|
|
|
En löytänyt Kotimaisten kielten keskuksen sivuilta Sirhaa. Linkki Kotus Kotimaiset paikannnimet
Googlella löysin maailmalta montakin Sirhaa. Yleisin näyttäisi olevan Sirha-messutapahtumat eri puolilla maailmaa. Seuraavana Sirha Lyon 2025. Linkki Sirha
Google käästäjä tiesi Sirhan merkitsevän Tongan kielellä hautaa. |
| Onko Vantaalla sijaitsevalla PEIJAS nimisellä sairaalalla ja Motonetin 2023 myymällä PEIJAS takilla joku yhteys, esim Lappalainen kylän, tunturin, joen tahi… |
219 |
|
|
|
Todennäköisesti kyse on kahdesta eri sanasta.
Peijaksen (ruotsiksi Pejas) sairaala on saanut nimensä yhden Hanabölen kantatalon mukaan. Nimistöntutkija Saulo Kepsu olettaa, että nimi perustuu talon varhaisen isännän nimen Peter kansanomaiseen muotoon Pej. Peijas (mon. peijaat) tarkoittaa suomen kielessä myös hautajaispitoja sekä karhun tai muun kaadetun metsäneläimen kunniaksi pidettävää juhlaa. Yleiskielessä tutumpi muoto samasta sanasta lienee peijaiset. Koska kyseessä on metsästystakki, veikkaan, että takin nimikin liittyy tähän sanaan.
Lähteet:
Paikkala, Sirkka et al. Suomalainen paikannimikirja. Karttakeskus : Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2007. s. 324.
Suomen etymologinen sanakirja https://kaino.kotus.fi/ses/?p=article&... |
| Miksi kunnan Nurmeksen on Nurmes? Voittaako se nurmikko on ja johonkin henkilöön? |
234 |
|
|
|
Nurmeksen nimen arvellaan olevan lähtöisin järvennimestä Nurmesjärvi, jossa 'nurmes' on johdos karjalankielisestä nurmi-sanasta. Toisin kuin suomessa, karjalan kielessä 'nurmi' tarkoittaa luonnonniittyä, esimerkiksi rantaniittyä.
Lähde:
Suomalainen paikannimikirja |
| Onko joku uudempi tutkija kiinnostunut Salon seudun nimistön historiasta ja ehkä julkaissutkin siitä jotakin tai halukas ottamaan vastaan vanhaa tietoa, kaskuja ja kertomuksia? |
103 |
|
|
|
Salon seudulta löytyy muutamia uudehkoja paikannimijulkaisuja, jotka ovat Reijo Salmisen kirjoittama Miten Finbystä tuli Särkisalo (Meripirtin kerho ry, 2022) ja Salo-Uskelan seuran julkaisu Hakastarolainen: Salon seudun kotiseutulehti: 49 (2021).
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.4244905?sid=3009214508
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.4187062?sid=3009214508
Ehkä esimerkiksi Salo-Uskelan seuraan voisit olla yhteydessä ja kysyä, onko siellä kiinnostusta ottaa vastaan tietoa, kaskuja ja kertomuksia.
Salo-Uskelan seura yhteystiedot https://salo-uskelanseura.fi/index.php/salo-uskelan-seuran-johtokunta/
Lisäksi Kotimaisten kielten keskuksella (Kotus) on paikannimiin erikoistuvia asiantuntijoita, joilta voisit mahdollisesti kysyä, onko... |
| Missä Vantaan osoitteessa on q kirjain ? |
211 |
|
|
|
Nimisampo.fi-palvelun mukaan Vantaalla on kolme paikannimeä, joiden nimessä on q-kirjain. Lindqvist ja Blomqvist ovat talojen nimiä, Nyqvistinalapuoli on pellon nimi. Varsinaista katuosoitetta, jossa olisi q-kirjain, en löytänyt. |
| Mitä tarkoittaa etuliite Saudi Arabian yhteydessä valtiota tarkoittavana sanana? |
270 |
|
|
|
Saudi viittaa Saudien hallitsijasuvun arabiankieliseen nimeen Al Saud. Sana on johdettu Saudi-Arabian arabiankielisestä nimestä al-Mamlakah al-ʿArabīyah as-Saʿūdīyah. Loppupääte i kertoo, että kyseessä on Saudien kuningaskunta, käytännössä niin että maa on hallitsijasuvun henkilökohtaista omaisuutta.
Nimi Saud tarkoittaa onnellisuutta tai hyvää onnea.
Lähteet:
https://en.wikipedia.org/wiki/Saudi_Arabia#Etymology
https://www.etymonline.com/word/saudi |
| Mikä on oikea kirjoitusmuoto sanalle: Karibialla? |
122 |
|
|
|
Sanalla Karibia tarkoitetaan Karibianmerta saarineen ja rannikoineen. Se taivutetaan muodossa Karibialla.
Lähde: Hakulinen, Kerkko. Paikannimet. WSOY, 2006. S. 262. |
| Vihdin ja Espoin rajalla, Vihdun puolella, Porintien pohjoispuolella, Vihdin Salmen itäpuolella, Perttulan lounaispuolella, Espoon Lakiston luiteispuolella on… |
178 |
|
|
|
Espoon lähiseudulla on tosiaankin paikat nimeltä Vaakkoi ja Viinakokkoi. Espoon kaupungin nimistöryhmä vastasi tiedusteluun seuraavasti:
Vaakkoi
Vaakkoi on järvi (tai isohko lampi) Vihdissä, Ollilan kylän metsämailla. Nykyisin Vaakkoi on myös järveä ympäröivän ulkoilualueen nimi. Murteessa järvennimeä on käytetty muodoissa Vaakkoi ja Vaakkoo. Nimi on ollut käytössä ainakin jo 1800-luvun alussa, sillä 1831 laaditussa Ollilan kylän kartassa lammelle on merkitty nimi ”Wako Jerfvi”. Vuoden 1831 kirjoitusasua ei pidä lukea liian kirjaimellisesti, sillä kirjuri ei erotellut w- ja v-kirjaimia eikä pitkiä ja lyhyitä vokaaleja ja saattoi myös omatoimisesti lisätä nimen loppuun järvi-sanan. Nimi on oletettavasti ollut lähiasukkaitten käytössä 1800... |
| Vanhassa kartassa on teksti Rotzilain laeus. Oletan sen tarkoittavan nykyisin Ruotsalainen -nimellä olevaa järveä. Onko laeus siis järvi? Mistä lie saanut… |
102 |
|
|
|
Kartassa lukee varmaankin lacus, joka on latinaa ja tarkoittaa järvi.
Paikannimiä löytyy Nimiarkistosta, https://nimiarkisto.fi/wiki/Q5119391
Suomalaisen paikannimikirjan mukaan nimi on tarkoittanut ruotsalaiselle kuuluvaa vesialuetta. Paikkakuntalaisten mukaan Marjoniemen tilan ja suurelta osin koko järven omistanut ruotsi eli ruotsalainen oli Hannu Pietarinpoika tai tämän isä, joka oli Lepaan kartanon omistajasukua, ns. Lepaan sukua.
Linkki teokseen löytyy Kotuksen sivulta, https://www.kotus.fi/julkaisut/nimijulkaisut#Kotimaisetpaikannimet |
| Milloin alettiin käyttää sanaa suomi ja suomalainen? |
175 |
|
|
|
"Suomi" ja "suomalainen" esiintyvät jo Mikael Agricolan teksteissä 1500-luvulla. Henkilönimenä Suomi on mainittu jo aiemmin, 800-luvulla ja paikannimenä (Somewesi) 1300-luvulla. Vanhoissa teksteissä sanojen kirjoitusasu vaihtelee, sillä oikeinkirjoistus ei ollut vielä vakiintunut.
Lisää tietoa löytyy Suomen etymologisesta sanakirjasta: https://kaino.kotus.fi/ses/?p=qs-article&etym_id=ETYM_c331c6852ab45365c… |
| Lappee Lappeessa vai Lappeella |
168 |
|
|
|
Kotuksen (Kotimaisten kielten keskuksen) ohjeen mukaan paikannimi Lappee taipuu Lappeella.
https://kaino.kotus.fi/asutusnimihakemisto/index.php?a=listaus&hakunimi…
https://kaino.kotus.fi/asutusnimihakemisto/ |
Kysy kirjastonhoitajalta