paikannimet

Tilaa aihepiirin paikannimet RSS-syöte
232 osumaa haulle. Näytetään tulokset 1–20.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Mistä juontuu Helsingin Kalliossa/Sörkassa olevan korkean mäen eli kallion nimitys Marjatan kallio, jonka portaiden varrella on Katri Valan hauta. 58 Lähteet:Katri valan puisto sai virallisesti nykyisen nimensä vuonna 1956. Nimeä tosin ehdotettiin ensimmäisen kerran jo vuonna 1952. Aikaisemmin puistolla, mäellä ei ollut virallista nimeä. Esimerkiksi vuoden 1952 opaskartassa alueella ei ollut nimeä. Aluetta oli kuitenkin kutsuttu Marjatan mäeksi tai Marjatan kallioiksi. Mäen viereen vuonna 1927 rakennettua taloa - Katri Valan kotitaloa - kutsuttiin Marjatantaloksi. Asuntoyhtiön nimi oli Asunto-osakeyhtiö Marjatta. Talon ja alueen nimeen liittyy monenlaisia tarinoita. Niistä yhden mukaan Marjatta-niminen nainen piti talossa bordellia. Toisen tarinan mukaan Marjatta olisi harjoittanut prostituutiota talon vieressä olevalla kalliolla, siis nykyisessä Katri Valan puistossa.  Epäselvää on...
Vanhojen nimien historia? Syntymäkotini sijaitsee paikassa jonka alueen nimi on Ryönummi ja alueella kulkee vesioja nimeltään Hyyppäränoja?Paikka sijaitsee… 52 Ryönummi -paikannimen alkuosa voisi liittyä sanaan ryönä eli roju, roska, törky. Sen johdannaiset ryönätä( roskata, liata) ja ryönäinen (likainen), ryöneikkö eli risukko, ryteikkö. (Suomen sanojen alkuperä, 2000).Maanmittauslaitokseen on arkistoitu maanmittaustoimituksiin liittyviä asiakirjoja ja karttoja sekä peruskarttoja ja pitäjänkarttoja. Arkistossa on toimituksiin liittyviä asiakirjoja ja karttoja 1700-luvulta lähtien. (www.maanmittauslaitos.fi/suomenvanhatkartat). Näitä vanhoja karttoja tutkimalla voisi mahdollisesti havaita milloin paikannimet ovat alkaneet esiintyä kartoissa.Kansalliskirjaston ylläpitämä hakujärjestelmä Finna.fi tuo Suomen arkistojen aineistot kaikkien saataville. Hakuvihjeitä karttojen löytämiseksi Finnasta:...
Mistä keskisuomen Äänekoski on saanut nimensä, koskesta vai ? En löydä nimihistoriaa. Entä Konneveden nimitys ? 54 Vaikka kansantarina selittää Äänekosken nimen alkuosan ääni-sanaksi, kielentutkimus on tulkinnut sen mukautuneen varhaissaamen 'isoa' merkinneesetä sanasta, joka nykysaamessa tunnetaan vain johdoksista kuten eanas ~ eatnas ('suurin osa; enimmät'), eanášit ('paljoksua') ja johon suomen enä-, enemmän-sanatkin liittyvät.Nimeämisperusteeltaan Äänekoski ('isokoski') on looginen: Ala-Keiteleeltä vedet putoava kahdeksan metriä Äänekosken läpi kuohutessaan Kuhnamoon; sen sijaan toisella samat järvet yhdistävällä Mämmenkosken kiertoreitillä vesimassa hajoaa useiksi peräkkäisiksi ja rinnakkaisiksi pienemmiksi koskiksi.Konneveden konne- todennäköisesti heijastaa 'peuraa' merkitsevää saamelaista sanaa goddi, kodde; sanan kantasaamelainen muoto on...
Nimi on Israel. Ymmärtääkseni sen jälki-istuntoa -el- tarkoittaa jumalaa. Mutta mitä se alkuosa - isra- tarkoittaa? 85 Israel nimenä on ollut käytössä jo tuhansia vuosia, eikä sen juurista ja merkityksestä ole täyttä varmuutta. Se on ollut alunperin miehen nimi, ja sen vanhimman kirjoitetun muodon uskotaan löytyvän egyptiläisestä Merenptahin steelasta (n. 1200 eaa).Isra-alkuosan arvellaan voivan tulla esimerkiksi sanasta, joka hepreassa on muotoa: śārar  tai: śārâ  (hallita, olla vallassa).Vanhassa testamentissa nimi selitetään näin: "Silloin hän sanoi: "Sinun nimesi älköön enää olko Jaakob, vaan Israel, sillä sinä olet taistellut Jumalan ja ihmisten kanssa ja olet voittanut". (1. Moos. 32:28). Tai kuten Baker's Evangeligal Dictionary of Biblical Theology selittää: "Tämä nimi on yhdistelmä hepreankielisistä sanoista, jotka tarkoittavat "painia" ja "Jumala...
Onko Helsingborgin kaupunki nimetty Helsing-nimisen linnan mukaan? 76 Helsingborg oli linnoitettu kauppakaupunki jo 1000-luvun lopulla, virallinen perustamisvuosi on 1085. Kaupungin alkuperäinen nimi Helsingaburg, vuodelta1085, oli luultavasti johdettu sanasta "hals", joka tarkoittaa kaulaa, Juutinrauman kapeimman osan nimestä, "ing" tarkoittaa ihmisiä, seurueita, asukkaita" ja "borg" tarkoittaa linnaa.Vuonna 1906 suoritetun oikeinkirjoitusuudistuksen jälkeen nimi muutettiin Hälsingborgiksi vuonna 1912 sopeutumaan uusiin oikeinkirjoitussääntöihin. Tämä muutos kumottiin osana kuntauudistusta vuonna 1971.Helsing-nimisestä linnasta en löytänyt tietoa, mutta Helsingborgin lopputavu "borg" tarkoittaa siis linnaa.-https://stadslexikon.helsingborg.se/helsingborg/-https://www.ne.se/uppslagsverk/encyklopedi/l%C3%A5ng...
Tampereelle on Tampellan lähelle avattu uusi puisto, Massunlastenpuisto. Siihen kuuluu myös Massunlasten uimapaikka. Keitä ovat/olivat nämä Massunlapset?… 64 Masuuninmäki (Masunnin mäki) eli Massunmäki sai nimensä Tampellan alueen ensimmäisestä tehtaantapaisesta eli masuunista, jonka Nils Idman rakennutti vuonna 1842 kosken rannalle. Vuosina 1857–58 Adolf Törngren rakennutti masuunin viereen viisikerroksisen pellavatehtaan. Masuuninmäki sijaitsee tehdasalueen koilliskulmassa. Tänne rakennettin asuntoalue tehtaanväkeä varten. "Massunlapset" olivat Masunnin mäen lapsia.Pellavatehtaalle otettiin kyllä lapsia töihin "puolille päiville", mutta vasta 12 vuotta täyttäneinä, jolloin alkeiskouluikä oli jo sivuutettu. Tehdasyhtiö oli jo vuonna 1872 rakennuttanut alueelle koulurakennuksen "niiden perheiden lasten tiedon lähteille ohjaamiseksi, jotka sitä halusivat". Masunnin koulun oppilaiksi otettiin...
Helsingin Itäkeskuksessa on Tallinnanaukio. Mistä nimi juontaa juurensa? 68 Helsingin kadunnimet 3 -kirjassa (1999) kerrotaan, että ”toimivan liikekeskuksen maineen hankkineelle Itäkeskukselle tarjoutui nimistön aihepiiriksi kuin itsestään keskiajalta tuttu kauppaliitto Hansa. Itämeren hansakaupunkien nimet näkyvät Itäkeskuksen ydinalueella.” ”Kun Itäkeskusta suunniteltiin, otettiin uuden liikealueen kadunnimien aihepiiriksi Hansaliitto, johon kuuluneet Itämeren kaupungit kävivät kauppaa myös Helsingin kanssa 1500- ja 1600-luvuilla.” (sivut 23 ja 51). Helsingin kaupungin nimistönsuunnittelija Johanna Lehtonen tiesi kertoa, että nimistötoimikunta on käsitellyt Tallinnanaukion nimeä vuonna 1977 ja nimi on tullut käyttöön 1980-luvun alussa. Muita hansakaupunkeihin liittyviä nimiä Itäkeskuksen alueella ovat nykyisin...
Miksi Keski-Aasian staneista muut kääntyvät suomeksi päätteellä - stan, mutta Kyrgystan on Kirgisia? 66 Neuvostoliittoon kuulunut Kirgiisien sosialistinen neuvostotasavalta nimettiin vuonna 1991 Kirgistanin tasavallaksi ja vuonna 1993 Kirgisian tasavallaksi. Kirgisiassa maasta käytetään usein nimenomaan Kirgistan-nimeä.Kotimaisten kielten keskus hyväksyy Kirgisian nimeksi myös Kirgisistan ja Kirgistan. Suositeltavin nimenmuoto on kuitenkin Kirgisia. Perustelua tälle en löytänyt. Yksi syy on kuitenkin löydettävissä, jos käännetään kysymys toisin päin: miksi Kirgistanista on tullut Kirgisia, mutta muut entiset IVY-stanit ovat edelleen -staneja? Ehkäpä Kirgistan on yksinkertaisesti ollut näistä ainoa, jolle on saatu hyvältä ja luontevalta kuulostava suomenkielinen nimi ilman vierasperäistä -stania.https://www.kotus.fi/julkaisut/nimijulkaisut/...
Mitä tarkoittaa patso? Sana on ainakin kahden lammen nimessä "Patsonlampi". 42 Hei,Eri lähteiden kautta koetimme tuota selvittää, mutta varmaa vastausta emme löytäneet. Pohjois-Karjalan alueella on myös Patsonvaara, Patsola (Värtsilä/Tohmajärvellä), Patsolankoski jne. Kyseessä voi olla aluetta asuttaneiden henkilöiden nimestä johdetut paikannimet.Nimi on todennäköisesti idästäpäin. Ainakin Tohmajärven patso-nimet ovat alueelta, jossa 1600-1700-luvuilla asui enimmäkseen ortodoksiväestöä.Patskuttaa on onomatopoeettinen läiskäytys, lyönti, paukku jne. Patsoi tai vastaava voi viitata myös paistikkaaseen, mutta ei vaikuta todennäköiseltä selitykseltä. Lisäksi taustalla voi olla muu sitä läheisesti muistuttava sana (mm. paisua), joka on muuntunut tuohon muotoon.Viljo Nissilän Suomen Karjalan nimistö -kirjassa luetellaan...
Löydänkö jostain tietoa suomaisista paikannimistä ja niiden alkuperästä? Tällä hetkellä kiinnostaa esimerkiksi nimi Eura. Olen kiinnostunut sekä suomalaisista… 29 Suomalaisen paikannimikirjan mukaan, lyhyesti sanottuna, Eura-nimen voi johtaa sanasta etra, jonka taustalla on kantagermaaninen väylää, (vesi)suonta, vesireittiä merkitsevä sana. Artikkeli kokonaisuudessaan löytyy Suomalaisesta paikannimikirjasta (Karttakeskus, 2007) sivulta 51.Suomalainen paikannimikirja on kaikkiaan hyvä tietolähde suomalaisista paikannimistä kiinnostuneelle. Laaja lähdeluettelo auttaa tarvittaessa eteenpäin.Paikannimikirjoja on toki muitakin, sekä yleisiä että tiettyyn alueeseen keskittyneitä. Ne löytyvät verkkokirjastosta hakusanalla paikannimet.https://vanamo.finna.fi/ 
Ikaalisten ja Suodeniemen rajalla on kylä/paikka ja tien nimi Jauhokuononmaa ! Mistä nimi on saanut alkunsa ? 62 Viimeistään varhaiselle keskiajalle ajoittuva nimi Jauhokuononmaa on peräisin Jauhokuonoksi kutsutulta mieheltä, jonka yksityinen erämaakappale alue oli. Jauhokuono-nimen taas otaksutaan viitanneen kantajansa valkoiseen partaan.Lähteet: J. Koskelo & L. Lammi, Hämeenkankaantien varrelta Pentti Papunen, Ikaalisten kylännimet asutushistorian valossa. – Pohjois-Satakunta 27.3.1978
Kysyn Imboilan tilan nimen syytä, kun niitä on useampia eri paikkakunnilla? 30 Jos lähtökohdaksi otetaan sukunimi, sukunimeä Immonen voi pitää yleissavolaisena. Immo on kirkollisen Immanuelin yleisimpiä suomalaisten käyttämiä muunnoksia, mutta on myös tuotu esiin, että Immo sekä Imma, Immi, Impi ja Impo -nimet voidaan rinnastaa vanhoihin saksalaisin henkilönnimimuotoihin Imma, Immo ja Ymme.Sukunimet-teoksessa mainitaan, että jo 1900-luvun alussa läntiset asutusnimet kuten Halikon ja Maskun Immala, Kangasalan Immi, Kuusjoen Impola, Paimion ja Naantalin Immoinen sekä Tl. Lapin, Lohjan, Karjalohjan ja Rauman Immola on liitetty germaaniseen henkilönnimeen, josta skandinaavitkin ovat muinoin käyttäneet muotoja Imma ja Immi. Rauman Immola kuuluu murteessa ImBola, ja Kurkijoella ja Kiteellä ovat esim. 1600-luvulla...
Löytyisikö tietoa mistä on saanut nimensä "pitkän Partasen selkonen" Lieksan suunnalla? 88 Paikka tosiaan löytyy Lieksasta Kivivaaran suunnilta, tosin nimi on monikkomuodossa Pitkän-Partasen selkoset. Koordinaatit ovat: N=7052323.579, E=663921.121. Tässä karttalinkki: https://asiointi.maanmittauslaitos.fi/karttapaikka/?lang=fi&share=customMarker&n=7052323.579&e=663921.121&title=Pitk%C3%A4n-Partasen%20selkoset&desc=&zoom=5&layers=W3siaWQiOjIsIm9wYWNpdHkiOjEwMH1d-zValitettavasti en onnistunut löytämään tietoa nimen alkuperästä, vaikka kyselin asiasta myös paikallisessa Facebook-ryhmässä.
Sunila - nimen alkuperä? 62 Sunila on alun perin tarkoittanut ainoastaan yhtä taloa, mutta laajentunut siitä tarkoittamaan ensin kylää ja lopulta kaupunginosaa ja teollisuusaluetta. Talon nimeen sisältyy isännän nimi Suni.Lähde ja lisätietoaSuomalainen paikannimikirja (luettavissa myös verkossa pdf-versiona): https://www.kotus.fi/julkaisut/nimijulkaisut/suomalainen_paikannimikirja
Mistä lie Luhanka saanut nimensä? 66 Verkosta löytyy Kotimaisten kielten keskuksen Kielikorva-podcast, jonka yhdessä jaksossa on käsitelty paikannimiä - myös Luhangan nimeä. Podcastista kertovassa jutusssa Nimiarkiston erityisasiantuntija Helinä Uusitalo kertoo, että Luhangan nimi tulee sanasta "luhta" ja päätteestä "-nka" (ei sanoista "luu" ja "hanka", kuten joskus on ilmeisesti virheellisesti päätelty). Juttu löytyy täältä: https://www.kotus.fi/nyt/kotus-blogi/kielikorva/luuhankainen_luhangan_vene.28764.blogTuo aiempi, todennäköisesti siis virheellinen, olettamus nimen alkuperästä löytyy Torsten Boismanin Muinaista Päijänteen tienoilta -artikkelista (Suomen museo 2, 1895, s .7-9. Alkuperäisjulkaisu Helsingissä, Suomen Muinaismuisto-Yhdistys):"Luhangon nimen kerrotaan...
Miksi Kemijokia on kaksi? Suomessa yksi, Venäjän Karjalassa toinen. Kumpi nimi tuli käyttöön ensin, ja liittyvätkö ne jotenkin toisiinsa? 96 Molempien Kemijokien suussa sijaitsee Kemi-niminen kaupunki. Vienan Kemi mainitaan lähteissä ensimmäisen kerran 1400-luvulla, Suomen Kemi 1300-luvulla. Molemmat ovat siis hyvin vanhoja.Suomen murteiden sanakirjan mukaan kemi tarkoittaa mm. kenttää tai niittyä. Vienan Kemin nimi on venäjäksi Кемь (Kem), mistä voisi ehkä päätellä, että nimen taustalla ei ole sama murresana kuin Suomen puolella.Lisätietoa:https://fi.wikipedia.org/wiki/Kemi_(Viena)https://fi.wikipedia.org/wiki/Kemin_historiaKemi Suomen murteiden sanakirjassa
Mistä voisin löytää tietoa, mistä Kouvolan Pyhäjärvellä sijaitseva Räyhynsaari on saanut nimensä? Samoin muidenkin alueen saarennimien etymologia kiinnostaa. 92 Pikainen nettihaku nosti esiin Maisteritutkielman. Kallas Lukka: Pyhä nimessä ja paikassa 2022. Siinä mainitaan Kouvolan Pyhäjärvi ."Kouvolan Pyhäjärven poikki kulkee maakunnan raja. Sen rannoilla ja Hiidensaaressa on löydetty esihistoriallinen asuinpaikkoja, muinaishauta, muinaislinna ja kalliomaalaus. Hiidensaaressa on kohouma Hiidenvuori ja saaren eteläpuolella Hiidensalmi. Sen ympäristössä on myös Kirkko-nimiä, kuten viereinen vakavesi Kirkkojärvi, Kello-nimiä ja Nais-nimiä. Muita nimiä on Sorronniemi, Pirunkallio, Pahasaari, Rajasuo ja Pappilanharju. Nimiarkistossa järvestä kerrotaan, että ”ne esi-isät uhrail tääl jaalon puolisil rannoil – ne usko et ne pahat henget väistä nee kauas niit uhritulii” (NA 1958)." Linkki...
Ajan usein Oriveden ohi, ja pohdiskelen, onko kyseessä uroshevonen? Löytyisikö tähän kysymykseen vastausta? 124 Tarkkoittanet Orivettä, joka on kaupunki Pirkanmaalla. Suomalainen paikannimikirja antaa seuraavat vanhimmat maininnat: Orihwesi 1466 (kylä), Oriwesi 1551 (pitäjä), Oriwäsi 1556 (järvi). Orihvesi oli jo 1400-luvulla myöhempää kirkonkylää tarkoittavana kylännimenä. Pitäjännimenä on käytetty vanhastaan Orih-alkuisena, mutta yleiskielen mukainen kirjoitusasu Orivesi vakiintui 1800- ja 1900-luvulla. Seudun murteessa sana orih muuttui muotoon ori jo aiemmin, mutta nimen alkuosassa h säilyi, kun sanansisäinen asema suojasi sitä katoamiselta. Asutusnimi tulee järvennimestä. Orihvedeksi on sanottu keskustan kohdalla olevaa järveä, joka nimien syntymäaikana oli nykyistä laajempi ja salmen kautta yhteydessä Längelmäveteen. Orihvesi jäi käyttöön...
Mistä on saanut nimensä paikka Mähösenkylä? Se sijaitsee kunnassa Alavus, Etelä-Pohjanmaalla 62 Mikkosen ja Paikkalan teoksessa Sukunimet (Otava, 1992) kerrotaan, että Mähösiä on kulkeutunut varhain Pohjanmaalle ja kirjassa mainitaan Töysässä asunut Möhoijnen -niminen henkilö vuodelta 1571. Nimellä on ilmeisesti ortodoksiset juuret. Isännimen välityksellä se olisi voinut muotoutua esim. karjalaisesta ristimänimestä. Kollegani Töysästä löysi Hakojärven joulu 2020 -lehdestä Anne Jupon kirjoittaman artikkelin kylän talojen historiasta; Mähönen on vanhin talo. Artikkeli sisältää myös selvityksen nimen alkuperästä: savo-karjalainen nimi, esiintyy historiankirjoissa useina versioina: Mähöinen, Mähölä, Mähönen, ja ensimmäisenä muodossa Mähijäinen. Savossa kirkonkirjoissa nimi on usein muodossa Mähöin.  Lisäksi Töysän historia I /Laukkonen...
Mitä Seinäjoen paikannimet kertovat alueen historiasta tai tapahtumista? 95 Seinäjoella nimeämisen perusperiaatteena on ollut alueen perinteisen paikannimistön hyödyntäminen. Tämä näkyy esimerkiksi siinä, että kaupunginosia on nimetty vanhojen kantatilojen mukaan. Myös katuja on nimetty tilojen ja talojen, yritysten sekä henkilöiden nimien mukaan ja yhteiskunnallisten aiheiden mukaan.  Lähteenä käytetty ja tarkempaa tietoa: Sari Isokoski: Kadunnimet kertovat menneisyydestä. Julkaisussa Seinäjoen historiallisen yhdistyksen vuosikirja 2006 : tutkielmia ja tarinoita Seinäjoen varrelta. Olavi Piha: Seinäjoen nimistöstä. Julkaisussa Seinäjoen joulu 1986. Yleisemmin paikannimiin ja niiden etymologiaan voi tutustua esimerkiksi seuraavien kirjojen avulla: Räisänen, Alpo: Nimet mieltä kiehtovat : etymologista...