paikallishistoria

Tilaa aihepiirin paikallishistoria RSS-syöte
49 osumaa haulle. Näytetään tulokset 21–40.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Suulisniemessä asujaimiston oli 30 luvulla aivan rannassakin nykyisen venevalkaman alueellakin. Onkohan mitään historiikkia tai kuvia 287 Suomen museoiden, kirjastojen ja arkistojen Finna-palvelusta löytyy joitakin kuvia Kotkan Suulisniemestä: https://www.finna.fi/Search/Results?limit=0&filter%5B%5D=%7Eformat%3A%220%2FImage%2F%22&filter%5B%5D=%7Eformat%3A%220%2FPhysicalObject%2F%22&lookfor=suulisniemi&type=AllFields Kotkan kaupunginkirjastossa on Kotkan kaupunginosista koottu leikekansio:  Kaupunginosat : 12, Itäranta, Popinniemi, Sunila, Suulisniemi. Kotka.  Kysy lähikirjastostasi kaukolainamahdollisuutta.
Kemi. Kaupungin pohjoisosassa, Kemijoen suistoaaa on Pajusaari niminen nyk MB Kemin tehtaat. Saaran pohjoisosassa koulun koilispuolella on ollut asutusta joka… 529 Suomen museoiden, kirjastojen ja arkistojen yhteisen Finna-palvelun kautta löytyy monenlaista tietoa ja mm.vanhoja kuvia Pajusaaresta hakusanoilla Kemi Pajusaari. Tulosta voi halutessaan rajata esim. aineistotyypin tai aiheen mukaan.  Alla linkki tulokseen: https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=pajusaari+kemi&type=AllFields&limit=20&sort=relevance%2Cid+asc Lapin kirjaston aineistotietokannan kautta löytyy myös kirjoja Pajusaaresta: https://koha.lapinkirjasto.fi/cgi-bin/koha/opac-search.pl?q=pajusaari&idx=kw Lainattavia kirjoja tai muuta materiaalia voit kysyä kaukolainaan lähikirjastosi kautta.    
Haluaisin tietää, onko olemassa kirjaksi koottuna muistelmia teuvalaisten kohtaloista sisällissodassa 1918. Entä onko kirjoitettu kirjaa tapahtumista Teuvalla… 482 Varsinaista muistelmateosta Teuvalta ei vaikuttaisi olevan. Teuvan tapahtumia sisällissodassa käsitellään esimerkiksi seuraavissa kirjoissa, artikkeleissa ja opinnäytteissä: Alanen, A. J. (1980). Eteläpohjalaisia taisteluissa: 1, Nuijasodasta vapaussotiin. Helsingissä [Hki]: Otava. Kallioinen, S. (2009). Kestämättömät sopimukset: Muuramen, Savonlinnan ja Teuvan rauhallisuuteen vaikuttaneiden tekijöiden vertailua kesästä 1917 sisällissotaan 1918.http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-2004953273 <http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-2004953273&gt; Lantto, J. (1997). Kytösavun mailta: Etelä-Pohjanmaan suojeluskuntapiirin historia 1917-1944. [Ilmajoki]: [Etelä-Pohjanmaan maakuntasäätiö]. Niinistö, J. (2006). Eteläpohjalaiset ja Suomen...
Osoitteessa Vapaudenkatu 79 Jyväskylä on ollut Kangas- ja Lyhyttavaraliike, noin v. 1946-1951 löytyykö valokuvaa tuosta rakennuksesta kadunpuolelta,… 582 Olemme käyneet läpi Jyväskylän historiaa käsitteleviä kuvateoksia, mutta kuvaa kyseisestä rakennuksesta ei valitettavasti ole löytynyt. Pahoittelen! Suosittelisin kysymään seuraavaksi Keski-Suomen museon kuva-arkistosta (sähköposti ksmuseo.arkistot@jkl.fi, puhelin 014 266 4256). Jos käytät Facebookia, kannattaa liittyä ryhmään Valokuvien vanha Jyväskylä (https://www.facebook.com/groups/valokuvienvanhajyvaskyla/). Ehkäpä jollain paikallishistoriasta kiinnostuneella ryhmäläisellä olisi omissa arkistoissaan kuva tästä rakennuksesta.
Teen sukututkimusta ja sitä varten haluaisin lukea millaista on ollut elämä 1700-1800 lukujen vaihteessa Hartolassa. Mitä historiasta kertovia teoksia on… 423 Tutustumisen voisi aloittaa Helmetistä löytyvällä Hartolan kirjalla, jonka on toimittanut Erkki Markkanen (Hartolan kunta, 1963) Suomen kansallisbibliografiasta (Fennica.fi) löytyy haulla "Hartola historia"useita teoksia. https://fennica.linneanet.fi/vwebv/search?searchArg=hartola+historia&se… Netistäkin löytyy haulla "Hartola 1700-luku" YLEn historia-artikkeli. Siinä tosin puhutaan Heinolasta, mutta elo lienee ollut melko samanlaista... https://yle.fi/uutiset/3-5592799
Kymmenisen kilometriä Porvoosta koilliseen sijaitsee Ilolan kylä. Ilola on Kuninkaantien varrella ja kylän historiallinen nähtävyys on Postimäen mäkitupa-alue… 894 Porvoon kirjastosta löytyi tällaista tietoa: Porvoon Ilola on ennen vuoden 1997 kuntaliitosta kuulunut Porvoon maalaiskunnan alueeseen. Erillistä historiikkia ei näyttäisi olevan. Kotiseutukokoelmasta löytyvät mm. seuraavat: - Anders Allardt: ”Borgå sockens historia” (3-osainen, v. 1925-30). Pitäjänhistoriassa on muutamia kappaleita Ilolasta (esim. Illby gård, Säterierna och donationshemmanen i Illby) - ”Hembygdsminnen” samlade av Borgå folkhögskola. Siinä on ihmisten muistelmia esim. kulttuurisista tavoista (Gamla julseder i Illby) - ”20 år med Postbacken 1968-1988 – en berättelse om hur ungdomsförbund med sin verksamhet räddade ett hotat backstuguområde” Lisäksi on muutamia muita muistelmateoksia sekä lehtiartikkeleita mm. alueen...
Haeskelen tietoa Kirjakkala-nimisestä kylästä ja ruukista, joka sijaitsee Lounais-Suomessa lähellä Teijoa. Teijosta on paljonkin materiaalia, mutta löytyykö… 684 Fennica-haulla (Suomen kansallisbibliografia. http://www.kansalliskirjasto.fi/fi/kirjastoala/fennica.html ) löysin kaksi Kirjakkalasta kertovaa teosta. Toinen on Alusta alkaen : Kirjakkalan Alun historiaa 1920-2010 / toimitus: Arto Korpinen. ja toinen Ihmisiä ja elämää Kirjakkalan, Mathildedalin ja Teijon vanhoissa ruukkikylissä / Leena Rossi (toim.). Molemmat voi tilata lukusalikäyttöön Helsinkiin. Finna-haulla (Suomen arkistojen, kirjastojen ja museoiden aineistohaku. https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=Kirjakkala&prefilter=-&Sear…) Löytää Kirjakkalasta 37 hakutulosta. Kahden edellisen kirjan lisäksi viisi muuta, sekä arkistomateriaaleja.arkistomateriaaleja.
Koska Pellon meijerirakennus on purettu? 283 Pellon kirjastosta kerrottiin, että kunnan alueella ollut vanha meijerirakennus purettiin 1980-luvun lopulla.
Espoon ympäristöpoluissa mainitaan Villa Milavida, purettu 1980-luvulla. Mitä tiedetään talon ja sen nimen historiasta? 821 Espoon Puustellinmäessä sijainnut Villa Milavidasta ei valitettavasti tiedetä rakennuttajaa tai rakennusvuotta. Ennen ensimmäistä maailmansotaa huvilan omisti Hoffmeyer-niminen tupakkatehtailija ja viimeistään 1918 alkaen koristemaalari Åke Haggren. Nämä tiedot ja kaksi kuvaa huvilasta löytyvät Erkki Härön kirjasta Espoon rakennuskulttuuri ja kulttuurimaisema (Espoon kaupunginmuseo, 1991), sivu 127. Lisätietoja voisi ehkä vielä löytyä Leppävaara-seuran kautta (www.lepuski.fi) tai Espoon kaupunginmuseosta (www.espoonkaupunginmuseo.fi).
Etsin tietoa ja lukemista koskien kyläidentiteettiä ja paikallisyhteisöjä. Löytyisiköhän mitään? 621 Hei! Esimerkiksi HelMetistä (www.helmet.fi) etsittäessä löytyy vanhempia teoksia kylätutkimus-asiasanalla, tulokset lienevät melko etnografista. Voisit kokeilla hakua siellä ja tarkastella, josko tuloslistalta löytyy jotakin sinua kiinnostavaa. Tässä olisi muutamia viitteitä aiheesta yleisellä tasolla, joista voit aloittaa. Etsinnässä tehtiin rajaus uudehkoon kotimaiseen aineistoon. Jos osaat tarkentaa aihetta esim. maantieteellisesti, ajallisesti tai kielellisesti niin tulokset toki hieman vaihtelevat. Kaikella on paikkansa : uuden paikallishistorian suuntaviivoja / toimittaneet Pekka Ahtiainen, Jukka Tervonen, Kari Teräs. Tampere : Vastapaino, 2010. Teosta on saatavissa esim. HelMet kirjastoissa: http://haku.helmet.fi/iii/encore/record...
Teen Jyväskylän yliopistoon lisensiaattitutkimusta sota-ajan vaikutuksesta lapsuuteen ja olen sitä varten pyytänyt muutamia kainuulaisia vanhuksia kertomaan… 988 Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa on pari aiempaa vastausta hiukan samankaltaisesta aiheesta. Tee haku asiasanoilla kainuu AND historia alla olevalla nettisivulla http://www2.kirjastot.fi/fi-FI/kysy/arkisto Jyväskylän kaupunginkirjaston tietokannasta löytyy aiheesta esim. Virtaranta, Pertti: Polku sammui : vienalaiskylien vaiheita rajan molemmin puolin (Helsinki : Kirjayhtymä, 1972) Kajander, Kalle: Nälkämailta : kuvia ja havaintoja Koillis-Suomesta nälkävuodelta 1902 (Eero Erkko, 1903) Korhonen, Keijo: Poika : kertomus kylästä, joka kerran oli (WSOY, 2001) Tikkanen, Ville: Partisaanien uhrit ([V. Tikkanen], 1996) Tuomikoski, Erkki: Taas koulun sauna paloi : nuoren opettajan kokemuksia ensimmäisen maailmansodan aikana Kainuun...
En tiennyt mistä voisin tätä kysyä, joten yritän täällä... Milloinkohan Nurmijärven, Klaukkalan ja Rajamäen kirjastot on perustettu? En löydä asiasta tietoa… 1340 Nurmijärven kirjastolaitoksen perustamisvuodeksi katsotaan tulkinnan mukaan joko 1855 tai 1856, jolloin kirjoja ruvettiin lainaamaan kirkon sakaristosta jumalanpalveluksen päätyttyä. Nuorisoseurojen perustamia kyläkirjastoja perustettiin mm. Nukarille 1880, kirkonkylään 1900, Klaukkalaan 1899 ja Rajamäkeen 1897. Nurmijärven kunnan omassa kirjastossa kirkonkylässä lainaustoiminta alkoi 1926. Kunnan ns. piirikirjasto perustettiin esim. Klaukkalaan 1934 ja samoihin aikoihin myös Rajamäkeen. Klaukkalan kirjasto sai ensimmäisen oman tilansa 1975 ja Rajamäen kirjasto 1977. Nurmijärven pääkirjasto kierteli useissa eri tiloissa kunnes nykyinen kirjastotalo valmistui 1984. Lähteet: Nurmijärven pitäjän historia III Ojanne: Aikamatka Nurmijärven...
Miksi Joensuussa olevaa Niskasaarta nimitetään Ilosaareksi? Liittyykö se jollain tapaa samaan asiaan kuin siellä oleva Kaluvirta. Pikkuisen hävytönkin tulkinta… 2557 Heikki Tarman artikkelissa Keidas kaupungin keskustassa, Karjalainen, 06.05.2003, s. 13 kerrotaan, että Koskisaari (Ilosaaren aiempi nimi vielä 1800-luvun alkupuoliskolla) oli kaupungin järjestysmiehen August Johnssonin kalastuspaikka. Hän halusi, että saarta ryhdytään kutsumaan Lystsaareksi, mikä nimi juurtui puhekieleen. Järjestysmiehen kouluaikaisen liikanimen mukaan sitä kutsuttiin myös Pukkisaareksi. Nimi muuttui Ilosaareksi, kun maistraatti alkoi käyttää tätä nimeä. Ilosaaren huvielämästä kerrotaan artikkelissa myös, että siellä on jo 1800-luvun jälkipuoliskolla ollut huvikatos, sauna ja uima- ja kylpylaitos, jonka rappeuduttua rakennettiin uusi uimalaitos v. 1948. Niskasaari on viereinen saari, jolla Pielisjoen linna sijaitsee. Näin...
Löytyykö (ja mitä) seuraavien (paikka)kuntien historiaa käsitteleviä kirjoja lainattavaksi Espooseen Ison Omenan kirjastoon : - Säräisniemi - Kemi /… 1426 Seuraavia teoksia voi varata joko HelMet -verkkopalvelussa, puhelimitse soittamalla kirjastoon tai kirjastokäynnin yhteydessä: Säräisniemi: 1. Peurakuopista kirkkokenttiin : saamelaisalueen 10 000 vuotta arkeologin näkökulmasta. 2. Löydä Oulujärvi : kaikki Kainuun merestä yksissä kansissa. 3. Suomen maatilat. 5. osa : Oulun ja Vaasan läänit: tietokirja maamme keskikokoisista ja suurista maatiloista ; toimitusneuvottelukunta: U. Brander, Osk. Groundstroem, S. Mattsson ; toimittajat: Felix Jonasson, Akseli Kivialho, K. Kivialho Porvoo : WSOY, 1933. Kemi / Keminmaa: 1. Jatuli. [XXIX] / [päätoimittaja: Ossi Liiten]; [toimittaja: Elsi Liiten] : Kemin kotiseutu- ja museoyhdistyksen julkaisu. 2.Teerijoki, Niilo: Keminmaan kirja, 1957.
Tervehdys, Asuessani täällä Espossa en voi aina pistäytyä Kuortaneeen kirjastossa, mutta voitteko antaa pari vinkkiä. Kun suvullani on paljon liittymäkohtia… 1413 Vaasan kaupunginkirjastossa ei ole montakaan Kuortaneeseen liittyvää kirjaa (Kuortane kuuluu Seinäjoen maakuntakirjastoalueeseen). Meillä oli mainitsemasi Klemetin kirjan lisäksi teos nimeltä Perinnealbumi (1981), jossa on Kuortaneen historiaa. Tein haun Kuortaneen verkkokirjastossa ja heillä ja Seinäjoella oli aiheesta enemmän kirjoja. Vuonna 2008 on ilmestynyt teos Pihasta pihaan; Kuortaneen länsirannan kyläkirja; vuonna 2000 on tullut teos Pirättyy puheelle; Mäyryn kyläkirja: Isomäki, Mäyry, Ruismäki; -94 on tullut Peltolan teos: Löyän kylän ja suvun vaiheita; vuonna -99 on tullut Raija Heiskalan teos Koskela 37.1: Ylijoki, Kuortane; -92 teos Korpi-Hallila; Kuortane. Vanhempaa osastoa löytyi Klemetin ja Perinnealbumin lisäksi teos...
Onko teillä kirjallista aineistoa alueen Hakaniemi - Kallio - Sörnäinen - Alppiharju - Vallila - Hermanni historiasta 1930-luvulta? 1762 - Teoksessa Narinkka (1997) s. 173 - 246 Gladh, Sven: Sörkka silloin ennen, ISBN ISBN: 951-772-988-X - Kallion kulmilla: Työläisperheen elinolot Helsingin Pitkänsillan pohjoispuolella vuosina 1890 - 1940, julk. Työväen Sivistysliiton Helsingin opintojärjestö 1989, ISBN 951-95165-7-3 (nid.) - Siltasaari ennen ja nyt, julk. Siltasaariseura 1993,ISBN 952-90-5088-7 (sid.) - Kallion historia/Juha Koskinen, julk. Kallio-Seura ry. 1990 - Pitkänsillan tuolla puolen:Helsingin kaupunginarkiston järjestämä näyttely Kallion ja Sörnäisten kaupunginosien kehityksestä: Suomenkielinen työväenopisto 16.1 - 16.2.1986/ Impola, Sirkka, julk. Helsingin kaupunki 1986 Alppilan historia: Viertotietä itään ja länteen : Helsingin vanhoja kortteleita 3/Hackzell,...
Tervehdys, Etsin valokuvia ja muuta historiatietoa Töölönkatu 44-46-48:n talosta ennen nykyistä vuonna 1967 valmistunutta taloa. Se oli Suomen sokerin… 2454 Kannattaa kokeilla Helsingin tietokeskuksen arkistoa Kallion virasto- talossa. Toinen paikka missä saattaisi olla tietoa on Töölö-seuran kokoelmat, kun kyse on töölöläisestä talosta. http://www.hel2.fi/Tietokeskus/kaupunginarkisto/index.html http://www.kaupunginosat.net/toolo/
Etsin kaikenlaisia julkaisuja Vehmaasta vuosilta 1920-1960:lehtiartikkeleita, näkyviä tapahtumia, mistä on kylällä puhuttu, lehtivalokuvia yms. En oikein tiedä… 1784 Muutamia ehdotuksia tässä: Jalava, Matti: Vinkkilän pojan kuvia 1950- ja 1960-luvuilta (2003) sisältää n. 270 valokuvaa. Larjama, Olavi: Rautila, kuntakeskuksesta kesäkyläksi (2000) sisältää myös paljon valokuvia paikallishistorian lisäksi. Upouusi Nostalgia-niminen kirjanen esittelee Vehmassalmen 1963 valmistuneen tanssilavan. Alkuosan kuvat lienevät kiinostavia. Kivi ja multa - Vehmaan kulta (1995) kertoo nimensä mukaisesti vehmaalaisesta kiviteollisuudesta ja sisältää monia valokuvia. Vehmaan VPK:n 50 vuotta -historiikista löytyy kuvia myöskin. Hannes Vuorisalmi on kirjoittanut Vakkasuomalaisen talonpojan muistelmia ja Muistelmia Vehmaalta vuosisadan vaihteen tienoilta. Veikko Päiviön Ennen pikitietä ja Kivinen kalupakki -romaanit...
Oskari Myllymaa on julkaissut kuulemma tietoja Kiukaisten taloista Kunnallissanomat-lehdessä. Löytyykö mistään tarkempaa viitettä, siitä mitä vuosikertaa tai… 939 Porin kaupunginkirjastossa on sidottuna vuosikertana Kunnallissanomat vuodelta 1973. Vanhemmat vuosikerrat löytyvät Helsingin yliopiston kirjastosta mikrofilmattuina. Lehdessä olevista artikkeleista ei valitettavasti ole viitteitä tietokannoissa tai hakuteoksissa. Porin kaupunginkirjaston kokoelmissa on Myllymaan julkaisu Selostus Simo Matinpoika Knuutilan jälkeläisistä ja suvun vaiheista 1500 luvulta lähtien (Kiukaisten osuuskassa 1969).
Mistä voisin kaivaa vanhoja lehtiä tai muuta vastaavaa, mistä saisin tietoa 50-80 luvun tulipaloista Pohjois-Karjalassa alue Kesälahti-Kitee? Löytyykö mistään… 3252 Joensuun kaupunginkirjaston kotiseutukokoelmasta löytyy Koti-Karjala -lehteä, joka on mm. Kiteen paikallislehti, vuodesta 1980 alkaen, sekä sen edeltäjiä Kiteen-Tohmajärven lehteä vuosilta 1965-1979 ja Kiteen lehteä vuosilta 1960-1964. Niitä voi lukea ja kopioida kirjastossa. Aluetietokanta Koivikosta, johon on tallennettu viitetietoja myös Kiteetä koskevista aiheista, löytyi aiheistanne vain yksi viite Lautamäki, Olavi: Kiteellä palanut kolme kirkkoa. Karjalan maa, 07.07.1982 Edellämainittuja lehtiä selaamalla tietoja voisi löytyä enemmän. Joensuun kaupunginkirjaston kokoelmasta löytyvät seuraavat kirjat: KITEEN KOIVIKON SUKUHAUTAUSMAA Kirja, kieli: suomi, 1987 Kauppinen, Pekka : Kahteen suuntaan katsonut : Kiteen kunta 1870-luvulta...