paikallishistoria

Tilaa aihepiirin paikallishistoria RSS-syöte
52 osumaa haulle. Näytetään tulokset 1–20.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Kaikki mahdolllnen tieto Luopioisten kouvalasta Kiitos :) 33 Helmet.fi -sivulla voit tehdä sanahaun Luopioisesta. Tein sanahaun ja sain tulokseksi 12 osumaa kirjoista, joissa osassa käsitellään Luopioisten historiaa. Esimerkkinä hakulistalta: Yrjö Samuel Koskimiehen toimittama Hauhon, Luopioisten ja Tuuloksen historia 1. Voit tarkistella kirjan tietoja klikkaamalla tästä linkistä https://helmet.finna.fi/Record/helmet.1035296?sid=4855171351Toivo Rekolaisen teos Muisteluksia Haltialta ja muualtakin Luopioisista. Voit tarkistella kirjan tietoja klikkaamalla tästä linkistähttps://helmet.finna.fi/Record/helmet.1474930?sid=4855171351Finna.fi -palvelussa voit etsiä esimerkiksi valokuvia Luopioisista. Kirjoita vain sanahakukenttään Luopioinen ja valitse aineistotyypiksi kuva.  
Romaanit tai muut kaunokirjalliset teokset, joissa käsitellään Porkkalan Parenteesia ihmisläheisesti 65 Porkkalan parenteesia käsitteleviä teoksia löytyy enimmäkseen tietokirjoista, kuten mainitsemasi Jari Leskisen ja Pekka Silvastin teoksesta Suljettu aika: Porkkala Neuvostoliiton sotilaallisena tukikohtana vuosina 1944–1956 (2001).Aiheeseen liittyen löytyy myös muutama romaani:Leino, Olle (suom. Juha Virkkunen ja Inkeri Lamér): Porkkala - Lupaus paluusta (Herren prövar blott). Schildt 1997.Vapaavalta, Pirkko: Tilapäisesti poissaoleva : muistikuvia lapsuuden ja nuoruuden ajoilta. Books on Demand, 2012.Willebrand, Rita von: Niin heidän kävi. 1949.Lipponen, Simo T. A. : Punalippu Porkkalasta : Partioromaani vaaran vuosien ja Porkkalan vuokra-alueen ajoilta. Partiokirjasto 9. 1996. Tässä lisäksi muutama poiminta tietokirjoista:Björkman, Sten:...
Paikallishistoria Tampereen Takahuhti-Irjala 69 Maija Louhivaaran kirja Tampereen kadunnimet vahvistaa, että Kolarinkatu on saanut nimensä Kolarin talosta ja tilasta. Kolarin talosta on maininta jo vuoden 1541 maakirjassa, jonka mukaan tilaa hallitsi Heikki Kolari. Talonnimi sisältyy vielä 1700-luvulla Takahuhdin tilojen luetteloon. Vuonna 1785 oli Irjalan talon yhteydessä vielä autiotalo Kålari. Myöhemmin talo on hävinnyt, mutta paikannimi on jäänyt elämään Linnan ja Irjalan talojen välillä olevalle vainiolle. – Lisätietoa Takahuhdin jakokunnan varhaisesta asutuksesta voi löytää esimerkiksi Tampereen historian I osaan (Tampereen kaupunki, 1988) sisältyvästä Seppo Suvannon kirjoituksesta Talonpoikainen Tampere keskiajalta 1600-luvun puoliväliin. Omaa aikaamme lähempänä olevia talojen...
Tässä melko vaikea kysymys. Kuka 1900-luvun alkupuolella, II maailmansotaa edeltävänä aikana, Jyväskylässä elänyt nuori villi nainen kuohutti ympäristöä mm… 156 Yritin etsiä kyseisestä naisesta tietoja muun muassa Google- sekä Finna-hakuja käyttäen, mutta ei lykästänyt. Yksi lupaava väylä etsiä tietoa tällaisesta nimenomaan paikallisesti kuohuttaneesta ilmiöstä on tutustua Jyväskylän kaupunginkirjaston Jyväskylä-kokoelmaan; kyseinen kokoelma pitää sisällän sekä Jyväskylän paikallishistoriaa koskevia kirjoja että laajan valikoiman Jyväskylän paikallislehtiä. Monet vanhat lehdet ovat saatavilla mikrofilmattuina, ja niitä voi lukea mikrofilmilukulaitteella, jonka voi varata joko kirjaston asiakaspalvelussa tai puhelimitse, mutta monet lehdet ovat saatavilla myös fyysisesti Jyväskylän pääkirjaston varastosta. Myös Jyväskylän ylipiston kirjaston kautta voi etsiä tietoa vanhoista lehdistä - erityisen...
Mistä Koivulan kaupunginosan kadunnimet Turussa ovat saaneet alkunsa? 110 Turun kadunnimistä saa parhaiten tietoa Turun karttapalvelusta. Karttanäkymän vasemmasta ylänurkasta löytyvästä valikosta voi valita nimistön, jolloin kartalla näkyvät esimerkiksi tiedot kadunnimistä (huom. karttapalvelulla kestää jonkin aikaa ladata nimistötiedot). Tietoa kadunnimistä löytyy kuitenkin hieman vaihtelevassa määrin. Joistakin nimistä löytyy paljonkin etymologista tietoa, kun taas toisten kohdalla tiedot ovat melko suppeat. Karttapalvelun valikosta voi myös valita kaavoituksen alta löytyvät nimistöalueet, jotka näyttävät tietyn alueen nimistön taustalla olevat yleiset linjaukset. Näitä ei kuitenkaan löydy kaikista Turun alueista. Munstenpellonkadusta karttapalvelussa on seuraava merkintä: "Munstenpelto on Muntion...
Lieksan palstalla kirjoitetaan monessa kohtaa Piiroislouhi-nimisestä paikasta, mutta kartoista sitä ei nykyisin enää löydy. Missä kohtaa tarkalleen ottaen se… 99 Kysy kirjastonhoitajalta -palstalla Lieksan (Pielisjärven) Piiroislouhea on sivuttu aiemminkin: https://www.kirjastot.fi/kysy/s24-lieksan-palstalla-kirjoitetaan-mm?language_content_entity=fi Suomi24-palstan keskustelusta löytyy mm. tällaista: https://keskustelu.suomi24.fi/t/15086990/kyselen-luolista "Jyrkkäseinäisen Piiroislouhen luolan ihmisenmentävä suuaukko tukkeutui vuonna 1958, kun Lieksankosken vesivoimalaitoksen kanavaa ja tunnelia louhittiin ja louhoksesta tehtiin huoltotie alakanavalta Heinävaaran yli yläkanavalle. " Näiden tietojen valossa voisin siis sanoa, että ainakaan kovin kauas tuo koordinaattiarvauksesi ei mennyt. Kysyin tietoja myös Facebookin Pielisjärvi - Lieksa -ryhmästä. Kyselyyni vastasi paikallishistorian...
Haluaisin lainata/lukea kirjan Ahlaisten historia, jonka on kirjoittanut Ulla Heino. Miten se tapahtuu? 122 Ulla Heinon kirjoittama Ahlaisten historia (1979) on pääkaupunkiseudulla lainattavissa Helka-kirjastojen kokoelmista, esimerkiksi Helsingin yliopiston kirjaston Kaisa-talosta tai Museoviraston kirjastosta. Helmet-kirjastojen kokoelmiin teos ei kuulu. https://finna.fi/Search/Results?lookfor=%22Ahlaisten+historia%22&type=A… Voi lukea teoksen myös digitoituna. Digitoidut teokset aukeavat alla olevista linkeistä: https://finna.fi/Search/Results?lookfor=%22Ahlaisten+historia%22&type=A…
Kaipaan suosituksia (viihteellisistä) kaunokirjoista, jotka sijoittuvat 1960-1990-lukujen Helsinkiin. 119 Tässä joitakin romaaneja, jotka sijoittuvat 1960-90-lukujen Helsinkiin. Lisää teoksista ja niiden saatavuudesta saat Helmet.fi-aineistoluettelosta.  Pirkko Saisio: Elämänmeno, Vastavalo, Punainen erokirja, Pienin yhteinen jaettava ja Betoniyö Enni Mustonen: Tekijä  Kauko Röyhkä: Lapsosen tie  Veijo Meri: Peiliin piirretty nainen  Raija Oranen: Leijonan osa   Katariina Souri: Polku  Marja Björk: Lainaa vain  Jenni Toivoniemi: Valtakausi  Tytti Parras: Jojo Kari Hotakainen: Klassikko  Riitta S. Latvala: Tytöt  Kjell Westö: Leijat Helsingin yllä, Älä käy yöhön yksin & Rikinkeltainen taivas  Laura Honkasalo: Perillä kello kuusi & Sinun lapsesi eivät ole sinun  Anja Kauranen: Sonja O. kävi täällä  Torsti Lehtinen: Kun päättyy Pitkäsilta...
Missä sijaitsivat Pielisvesi ja Pielisjärvi nimiset paikkakunnat vuonna 1913? 268 Pielisjärven kunta on ollut olemassa vuoteen 1973 asti, joilloin se yhdistyi Lieksan kauppalan kanssa muodostaen Lieksan kaupungin. Pielisjärven historia alkaa ainakin jo 1600-luvulta: https://hiski.genealogia.fi/seurakunnat/srk?CMD=SRK&ID=397&TYPE=HTML&LANG=FI Pielisjärvi sijaitsi Pohjois-Karjalassa nykyisen Lieksan alueella, Pielinen-nimisen järven ympäristössä - kunnan käsittämä alue vaihteli vuosisatojen saatossa. Pielisjärven historiaan ja aluekehitykseen voi tutustua esimerkiksi näiden teosten avulla: A.S. Kilpeläinen, A.L. Hintikka, V.A. Saloheimo: Pielisjärven historia 1 Saimi Hirvonen: Pielisjärven pitäjän historia. 2, 1721-1810 Elli Oinonen-Edén: Pielisjärven historia. 3, Pielisjärven ja Juuan historia 1811-1864...
Olisin kysynyt Hämeenlinnassa sijaitsevasta "Pyövelin-mäestä". Onko joskus oikeasti toiminut mestauspaikkana,- ja jos, niin milloin? Olisi myös… 193 Hämeenlinnan Pyövelinmäestä löytyy Hämeenlinnan kaupunkiuutisten nettiartikkeli Pyövelinmäen Pietari mestasi ympäri Suomea, joka ilmestyi 27.1.2017 (https://www.hameenlinnankaupunkiuutiset.fi/paikalliset/4858081). Julkaistut Kaupunkiuutiset säilytetään kirjastossamme, eli artikkelin voi pyytää luettavaksi myös paperiversiona Hämeenlinnan pääkirjastossa.  Lyhyet kappaleet Pyövelinmäestä löytyvät myös teoksista Laitila, Inka-Maria: Puistojen kaupunki (1995) (sivu 36) ja Hämeenlinnan kaupungin historia. 2. osa, Kaupungin historia Ruotsin vallan aikana (1926) (s.145-146).
Mistä löytyy kirjallista materiaalia Iniön lähihistoriasta vv. 1900-2000. 125 Iniön historiasta kertovat mm. seuraavat kirjat: Iniö skärgårdskommuns historia Eklund: Promenad bland iniöbor Holmroos: Saariston salaisuuksia Dahlbacka: Vår hembygd Åbolands skärgård = Kotiseutumme Turunmaan saaristo   Isojakokartassa vuodelta 1884 tai vuoden 1909 kartassa Furnäsissä ei näy taloa, kuten ei myöskään vuoden 1968 kartassa.
Onko Kruununhaan Hakaniemeen yhdistävää Pitkääsiltaa koskaan kutsuttu Hakaniemen sillaksi? 240 Pitkäsilta on ollut aina nimeltään Pitkäsilta. Se on ollut nykymuodossaan olemassa vuodesta 1912 lähtien, mutta jo paljon ennen sitä paikalla on ollut silta. Hakaniemen silta on vuonna 1961 valmistunut tieliikennesilta, joka yhdistää Siltasaaren ja Kruununhaan.  Pitkänsillan historiasta lisää täällä arkistoidussa Kysy.fi-vastausartikkelissa.  HRI:n sivuilta voi ladata esimerkiksi vuoden 1925 kartan, jossa näkyy Pitkäsilta nykyisellä nimellään, mutta Hakaniemen siltaa ei vielä ole lainkaan. 
Vanhempani asuivat vuokralla Puistolassa noin 1956-57 osoitteessa Asematie 20b. Mikä tuo tie on nykyään, ja pystyisinkö löytämään missä talo on sijainnut? Se… 405 Nykyinen Suuntimotie oli aiemmalta nimeltään Puistolan asematie. Se missä kohtaa Puistolan asematie 20b on nykyisellä Suuntimotiellä, ei selvinnyt. Poikkikadulla Puistolantie 26:ssa, nykyisessä Puistolantori 4:ssä, sijaitsi Elanto. Puistolantie 26. Laaksotie. (= Puistolantori 4) Suurmetsä Puistola. Elannon myymälä, jonka edessä puhelinkoppi. mustavalkoinen. Tekijä: Grünberg, Constantin. Ajankohta: kuvausaika 02.08.1966. Helsingin kaupunginmuseo. https://www.helsinkikuvia.fi/search/details/?image_id=hkm.C86D127B-0CEF…   Helsingin kadunnimet 1, s. 195. (pdf).
Arndt Pekurinen vietti aikaansa kesäsiirtola Rientolassa Helsingin Herttoniemessä. Missä Herttoniemessä kesäsiirtola sijaitsi? Mitä paikalla on nykyään? 192 Kyseessä oli entinen kauppias O. Lindforsin huvila (Herttoniemen huvila nro 12), jonka Helsingin kaupunki omisti vuodesta 1919. Vuodesta 1928 sitä vuokrasi raittiusyhdistys Riento kesäisin ja ainakin osan ajasta myös urheiluseura Helsingin hiihtäjät talvisin. Pekurinen oli Riennon toimesta paikan hoitajana. Talo purettiin 1950-luvun alkupuolella ja sijaitsi nykyisen osoitteen Laivalahdenkaari 11 sisäpihalla olevan rakennuksen paikalla. Lähde: Herttoniemen huviloiden historiaa kirjoittava tietokirjailija Jan Stranghttps://www.strang.fi/herttoniemi/
Onko Ylivieskan Hamareista julkaistu sukututkimuksia? Mitä keskeisiä Ylivieskan paikallishistoriaa käsitteleviä julkaisuja suosittelette n. vv. 1900-2000… 146 Kirjastojen kokoelmista löytyy ainoastaan yksi Hamarin sukua käsittelevä sukututkimuskirja, ja se sisältää tietokannan mukaan tiedot Kainuun alueen Hamareista. Myöskään Ylivieskan kirjaston kotiseutukokoelmasivulle kootussa listauksessa ei ole mainittu Hamarien sukukirjaa.  Ylivieskan kirjaston sivuilta löytyy suosituslista paikallishistoriaa käsittelevästä kirjallisuudesta. Voit kysyä lisää suosituksia Ylivieskan kirjastosta.    Linkit Tarkkinen Tauno & Kalle Hamarin sukuseura: Hamarin suku sekä tuokioita ja kertomuksia elämän varrelta (1999)  Ylivieskan kirjasto: kyläkirjoja
Kaipaisin jotain yhteystietoa kirjailija Heikki Turuseen. Olisi kysyttävää paikallishistoriaan liittyen jota hänen kirjoissaan on. 310 Suoria yhteistietoja ei ole antaa, mutta Turusella taitaa olla vielä nykyäänkin sangen tiiviit yhteydet Vuonislahteen. Niinpä Vuonislahden kylästä saattaisi löytyä ihmisiä, joiden kautta kirjailijaan saisi yhteyden. Pykäläkorpikaan ei ole kovin kaukana Vuonislahden kylästä. Kulttuuriseura Pielisen Lumon yhteystiedot löytyvät täältä: https://www.taiteilijatalo.net/ Pielisen Lumolla on myös Facebook-sivu: https://www.facebook.com/vuonis.net/   Jos Lieksan (Pielisjärven) kylien historia kiinnostaa, niin toki meiltä kirjastostakin jotakin löytyy. Esimerkiksi Pielisjärven historia -kirjasarja on sangen kattava kuvaus paikkakunnan historiasta. Tässä Vaara-kirjastojen hakutulokset hakusanalla "Pielisjärven historia": https://vaara.finna.fi/...
Kirjasiko kunta tietoja torpparien rakentamista mökeistä? 771 Yksittäisen torpan tietoja selvitettäessä on olennaista tietää ainakin suunnilleen, missä torppa on sijainnut ja keneltä se on mahdollisesti vuokrattu. Myös torpan nimen tunteminen auttaa huomattavasti. Torppa on saattanut sijaita esimerkiksi kartanon tai seurakunnan vuokramaalla. Kunnat sekä seurakunnat säilyttävät pääsääntöisesti itse niiden omaan toimintaan liittyvät asiakirjat, joten kuntien ja seurakuntien arkistojen tutkiminen voi näin ollen olla hyvä tapa hankkia tietoja jostakin torpasta. Asiakirjoja säilytetään myös Kansallisarkiston eri toimipaikoissa. Esimerkiksi verokirjoista ja autioluetteloista voi olla hyötyä. Maanmittauslaitoksen aineistoista voi myös olla apua tutkimuksissa. Paikallishistoriikit ovat usein hyvä lähde...
Tietäjät Tiedän että Wäinö Waara on kirjoittanut julkaissut jossain aikansa vuosikirjassa: Hämeen ja Karjalan heimoraja Kymenjoessa, Ankkapurhon ja… 145 Artikkeli on Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran julkaiseman Historiallisen aikakauskirjan numerossa 1 - 5 vuodelta 1918. Voit lukea aikakauskirjan netissä, sillä se on Kansalliskirjaston digitoimissa aineistoissa. Artikkeli aukeaa tästä linkistä: https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/499343?term=H%C3%A4meen&term=Karjalan&term=heimoraja&page=68 https://digi.kansalliskirjasto.fi/etusivu  
Asuin aikanani 1950-luvulla Tuirassa alueella, jota nimitettiin Matriitiksi. Isän Aliinatäti puolestaan asusti lähistöllä Port Artturissa. Mistähän nämä… 783 Matriitiksi on kutsuttu Oulun Tuiran kaupunginosan aluetta. Nimen sanotaan tulleen siitä, kun alueen omakotitaloja (jotka on jo sittemmin purettu) rakennettiin, "pauke oli kuin Matriitin taisteluisa". Nimi Matriiti viittaa vuosina 1936-39 käytyyn Espanjan sisällissotaan. Paikan virallisempi nimi oli Kankaan omakotialue. Nykyään paikalla sijaitsee palvelutalo Caritas Matriiti. Port Arthuriksi, Portartturiksi tai pelkästään Artturiksi on sanottu nykyistä Välivainion kaupunginosaa, joka on aikoinaan kuulunut kuitenkin Tuiraan. Nähtävästi asutusalueen lempinimi on tullut uutisissa 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa esiintyneestä Port Arthurin tukikohdasta. Lähde: Ritva Toropainen: Oulun paikannimet - mistä nimet tulevat (2005).  
Loppi on perustettu vuonna 1632 ja täyttää 390 vuotta ensi vuonna, mutta minä päivänä? Milloin siis on Lopen kunnan syntymäpäivä? 451 Emme löytäneet tarkkaa Lopen kunnan perustamispäivämäärää. Lopen kunnan Loppi-infosta asiaa kannattaa vielä kysellä:https://loppi.fi/loppi-info/ 1600-luvun asiakirjoja on luultavasti seurakuntien arkistoissa, sillä "kunta" oli tuolloin seurakunta tai sitten alue, jolla pidettiin omat käräjät - joita niitäkin saattoi johtaa kirkkoherra. Sukututkimusseuran mukaan Loppi on kenties seurakuntana vanhempi kuin 1632: http://hiski.genealogia.fi/seurakunnat/srk?CMD=SRK&ID=305&TYPE=HTML Ensimmäinen kirkkoherra mainitaan 1632, mutta kappalainen on ollut jo 1500-luvulla. Lieneekö niin, että Lopin itsenäisyys lasketaan tuota oman kirkkoherran nimittämisestä?http://hiski.genealogia.fi/seurakunnat/srk?CMD=PRIESTS&ID=305&TYPE=HTML&...