| Mistä kirjasta on seuraava lainaus: Muistaakseni se on jostakin Kalle Päätalon kirjasta. Sanoja on kivityömies Lahti. ”Minusta taas on alkanut näyttää, että… |
73 |
|
|
|
Lahden Erkki, vakaa kivityömies, lausuu nämä sanat Kalle Päätalon kirjassa Pyynikin rinteessä, kolmannen luvun neljännessä osassa: – Minusta on taas alkanut näyttää, että arkkitehti opettaa kohta meitä rukoilemaan! Ettekö ole pannut merkille, miten tärkeän näköisenä sovittelee sormiensa päitä vastakkain. Seuraava vaihe on, kun antaa sormiensa lipsahtaa toistensa ohi... (s. 100) |
| Päätalon kirjoissa mainitaan hurrauspusakka (tai hurrauspusero). Mikähän vaate se mahtaa olla? |
217 |
|
|
|
Unto Ylisirniön hakuteos Iltapihti pirtin päälle : kirjailija Kalle Päätalon sanastoa tietää kertoa, että "hurraus" tarkoittaa vetoketjua ja hurrauspusero tietynlaista vetoketjullista puseroa.
"Niihin aikoihin oli alkanut näkyä yhden ja toisen varoissaan olevan jätkän tai selkosen miehen päällä puseroita, jotka olivat alaosastaan umpinaisia ja joissa ainoastaan rintamuksen yläosassa oli korttelin mittainen vetoketju, 'hurraus', jota nimeä siitä etupäässä käytettiin. Miehet sanoivat 'hurrauspuseroista', etenkin ne joilla ei sellaista vielä ollut, että 'niihin perkeleihin joutuu pujottamaan ihtesä kun yrittäsi pää eillä säkkiin'. Silti niistä oli tullut selkosessa ylintä 'muutia'."
"Monet kanssani Suolihaaroista kävelleet uittomiehet... |
| Tarvitsisin päivämäärän tai vuodenajan, milloin ilmeistyivät Kalle Päätalon Iijoki-sarjaan kuuluvat Ahdistettu maa 1977 Miinoitettu rauha 1978 Ukkosen ääni… |
226 |
|
|
|
Asiaa kannattaa tiedustella sarjan kustantajalta Gummerukselta (https://www.gummerus.fi/fi/ota-yhteytta/). Myös Ritva Ylösen väitöskirjaa Tervaksinen toteemi kannattanee tutkia. Siinä tutkimuksen aineistona ovat Iijoki-sarjan ilmestymisajan kritiikit, lehtikirjoitukset ja lukijakirjeet. Tervaksinen toteemi on luettavissa osoitteessa https://trepo.tuni.fi/handle/10024/94472 . |
| Kalle Päätalo on kirjoittanut kuvitteellisen kirjan, jossa mies kertoo äitinsä elämästä, talvisodan lotasta dementoituneeseen mummoon. Äidin nuoruuden… |
114 |
|
|
|
Autokorjaamon omistaja Matti Kinnunen kertoo Jenni-äitinsä elämänvaiheista Kalle Päätalon kirjassa Juoksuhautojen jälkeen (Gummerus, 1997). |
| Missä Kalle Päätalon kirjassa mainitaan Lapin ukko Nooke? |
173 |
|
|
|
Aiheesta on kysytty palvelussamme aiemminkin. Tuolloin on vastattu, että "pulavuosina tämän maan kurjuuteen suivautunut ja valtakuntaa muuttanut Nooke pistäytyy ainakin Koillismaa-sarjan kirjassa Selkosen kansaa".
https://www.kirjastot.fi/kysy/missa-kalle-paatalon-kirjassa-mainitaan?l… |
| Onko Kalle Päätalon Susipari -teosta saatavana muuna kuin näytelmäversiona? Äitini väittää lukeneensa sen romaaniversion aikoinaan. Hänen kotipaikkakuntansa… |
254 |
|
|
|
Aiheesta on kysytty palvelussamme aiemminkin. Kalle Päätalon Susipari on luettavissa vain näytelmänä. Samannimistä romaania hän ei ole julkaissut.
https://www.kirjastot.fi/kysy/kalle-paatalon-kirja-susipari-v |
| Kalle Päätalo kertoi jossakin kirjassaan, että kun hänen isänsä sairastui psyykkisesti, niin ilmeisesti kunnan isännät eli kunnan johtohenkilöt määräsivät… |
1112 |
|
|
|
Vuoden 1929 avioliittolaissa puolison pitkäkestoinen psyykkinen sairaus oli peruste avioliiton purkamiselle. Toisaalta laissa oli vahvasti esillä syyllisyysperiaate, jonka mukaan toinen puolisoista oli omalla toiminnallaan aiheuttanut avioliittokriisin. Syyllisyys saattoi johtua rikollisesta elämäntavasta, huumaavien aineiden käytöstä, uskottomuudesta tai vakavasta parisuhdeväkivallasta.
Täydessä tuntirahassa lääkärit - "niin Piirillä kuin oma kunnanlääkäri" - määrittelevät Hermannin terveeksi, minkä vuoksi kunnan herrat passittavat hänet Pelson pakkotyölaitokseen "kuin rikollisen".
Kirjasta ei kuitenkaan välttämättä saa sellaista mielikuvaa, että pappilassa olisi syyllistetty Hermannia sen enempää hulluksi kuin rikolliseksikaan. "... |
| Kalle Päätalojen kirjojen pohjalta on tehty elokuva Elämän vonkamies. Mitä tarkalleen ottaen tarkoittaa sana vonkamies? Entä miksi Kallelle annettiin nimeksi… |
1039 |
|
|
|
Vonkamies tarkoittaa uitossa tukkien kulkua vartioivaa miestä. (Unto Ylisirniö, Iltapihti pirtin päälle : kirjailija Kalle Päätalon sanastoa)
Viralliset ristimänimet - eritoten tuplanimet - koettiin ennen vanhaan tarpeettoman juhlallisina arkikäyttöön ja kyläyhteisöissä oli aivan tavallista, että ne lyhenivät, muuntuivat tai korvautuivat erilaisilla lempi-, kutsuma-, kölli- ja haukkumanimillä.
"Vaikka kumpaisellekin aviopuolisolle oli kasteessa annettu tuplanimet, ja vaikka kirkkoherra kirjoitti myös kenkkäämäänsä vihkiraamattuun vaimon nimeksi Riitta-Stiina ja miehen kohdalle Lauri Herman, ei heitä ruvettu puhuttelemaan näin juhlallisesti. Riitta-Stiina lyheni Riituksi ja Lauri Herman muuttui peräti Herkoksi tai Hemmaksi. Ani harva... |
| Olen ollut jostain huomaavinani, että Kalle Päätalon tuotantoa olisi ammoisina aikoina julkaistu äänikirjoina C-kasetilla. Olen koettanut konsultoida… |
577 |
|
|
|
Hei,
Kyllä Päätaloa C-kasettiäänikirjoina on julkaistu. Selvittelymme mukaan ainakin nämä:
Koillismaa-sarja: Mustan lumen talvi
Iijoki-sarja: Tammerkosken sillalla ; Iijoen kutsu ; Iijoelta etelään ; Pato murtuu ; Hyvästi Iijoki ; Pölhökanto Iijoen törmässä
Muut teokset: Ihmisiä telineillä ; Ennen ruskaa ; Höylin miehen syksy ; Sateenkaari pakenee ; Juoksuhautojen jälkeen ; Mustan lumperin raito ; Selkosten viljastaja ; Kannaksen lomajuna
Ihmisiä telineillä on lisäksi ilmestynyt cd-äänikirjana.
Näitä voit saada Vaara-kirjastoista ja jos meiltä ovat poistuneet, ne voi saada kaukolainaksi.
|
| Missä Kalle Päätalon kirjassa mainitaan Nooke -niminen henkilö, mahdollisesti "lapin ukko"? |
329 |
|
|
|
Pulavuosina tämän maan kurjuuteen suivautunut ja valtakuntaa muuttanut Nooke pistäytyy ainakin Koillismaa-sarjan kirjassa Selkosen kansaa.
"Nooke oli jo ennen rajan taakse menoaan ollut hieman raivopäinen. Hullu työmies mutta vihasi talollisiakin kuin myrkkyä. Yksinäisen, jo kuolleen piian jalkapoika. Ärsytti mieheksi tultuaan metsäpomoja itsepäisyydellään. Ei koskaan kulkenut niska kumarassa. Teki niin kuin sattui itse asian päättämään. Vajaat kymmenen vuotta taisi olla siitä kesästä, kun Nooke katosi seudulta." (s. 516) |
| Löytyykö seuraava tarina jostain Kalle Päätalon kirjasta: "Heti sodan jälkeen, säännöstelyaikana, isäntä tuli kyliltä sian takajalkoja repussaan. Emäntä… |
195 |
|
|
|
Hei!
Kohta löytyy Päätalon kirjasta Hyvästi, Iijoki sivulta 169. Asia selvitettiin Kalle Päätalo -seuran avustuksella. |
| Kalle Päätalon kirjoissa käytetään lasten leluista sanaa höpöroskat ja leikkiminen oli höpöstelyä. Ainakin Kallen lapsuudessa ja ilmeisesti myöhemminkin Kallen… |
1153 |
|
|
|
Vaikka useimmat roska-sanan merkitykset viittaavat tarpeettomaan, pois heitettävään jätteeseen, on sitä monikkomuodossa (roskat) käytetty tarkoittamaan myös kapineita ja (työ- tai huone)kaluja yleensä, ilman minkäänlaista arvoväritystä. Näin lienee myös Päätalon höpöroskien tapauksessa - se on yksinkertaisesti leikkikaluja tarkoittava sana, ilman roska-sanaan yleensä liittyviä kielteisiä mielleyhtymiä.
Lähteet:
Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja. 3, R-Ö. SKS, 2000
Ylisirniö, Unto, Iltapihti pirtin päälle : kirjailija Kalle Päätalon sanastoa. Kalle Päätalon seura, 1989
|
| Missä Kalle Päätalon kirjassa kerrotaan jonkun naishenkilön löytäneen helmen ja siitä saaduilla rahoilla ostaneen sormuksen vai oliko lähtenyt amerikkaan? |
538 |
|
|
|
Helmen löytäjästä on puhetta ainakin Kunnan jauhot -kirjassa. Siinä kerrotaan valokuvaaja Homasesta ja hänen Korvuanjoesta löytämästään ennätyshelmestä:
"Voimakkaimman sysäyksen mielikuvitukselleni oli antanut kirjoitus Suomen suurimmasta helmestä, jonka olin lukenut vuotta paria aikaisemmin. Siinä oli kerrottu valokuvaaja Homasen nostaneen vajaa vuosikymmen taaksepäin edessäni virtaavasta Korvuanjoesta raakun, jonka sisältä löytyneen helmen halkaisija oli ollut kaksitoista milliä. Kirjoituksen mukaan helmi oli ollut suurin mitä Suomessa tiedetään löydetyn." (s. 364)
Homasen kerrotaan saaneen simpukoista Helsingissä "summattomia omaisuuksia", mutta siitä, mihin hän varallisuutensa käytti, ei "selkosten salaperäisen rikkauden tuojan"... |
| Mikä on nimeltään se fonttityyppi, jolla kirjailijan nimi on kirjoitettu Kalle Päätalon kaikissa Iijoki-sarjan teosten kansissa? En ole nähnyt käytettävän sitä… |
780 |
|
|
|
Vuosina 1971-1998 julkaistun Iijokin-sarjan alkuperäisen fontin nimeä ei ole kustantajalla tiedossa. Syynä on se, että 1970-luvulla fontteja on usein muokattu vielä käsin, eikä kustantajalla ole tallessa sellaisia tiedostoja, joista nimeä voisi tarkistaa.
|
| Tuttuni mukaan Kalle Päätalo ei kerro kirjassaan Miinoitettu rauha tarkkaa kuvausta siitä, kuinka hänen pataljoonansa siirretään Savukoskelta Ouluun. Ukkosen… |
849 |
|
|
|
Pataljoonan siirtämistä Savukoskelta Ouluun kuvataan Kalle Päätalon kirjassa Miinoitettu rauha s. 536-565. Päätalokeskuksen Päätalotietäjien mukaan muuta kuvausta siirrosta muissa kirjoissa ei ole.
|
| Missä kirjassaan Kalle Päätalo kertoo veljensä Mannen puukotuksesta ja hautajaisista? |
2713 |
|
|
|
Mannen puukotusta ja hautajaisia käsitellään kirjassa Pyynikin rinteessä.
|
| Kalle Päätalon kirja Susipari v. 1971. Kysymys kuuluu, onko kirja vain näytelmäversiona vai onko se romaanimuodossakin? Minulla on nyt kirja näytelmänä, sivuja… |
2126 |
|
|
|
Suomen kansallisbibliogragian Fennican mukaan Kalle Päätalon teos Susipari on nimenomaan näytelmä. Saman nimistä romaania Päätalo ei ole kirjoittanut. Susiparista on ilmestynyt kolme painosta, vuosina 1971, 1972 ja 1980.
https://fennica.linneanet.fi/vwebv/searchBasic
|
| Kirjassaan "Huonemiehen poika" Kalle Päätalo kertoi, että kun hänen perheeleen rakennettiin omaa kotia Kallen ollessa noin 3-vuotias ja pirttiin piti rakentaa… |
4172 |
|
|
|
Seppo Porvalin Päätalo-elämäkerran mukaan hirsiarina oli uuneja muurattaessa niin sanotusti Antti "Satu-Setä" Lohilahden tavaramerkki:
"Lopulta uuni sentään valmistui, mutta koska se Lohilahden oppien mukaan muurattiin hirsiarinan, eikä suoraan kallion päälle, se rupesi aikaa myöten hojeltumaan puoleen jos toiseen. Uunimestari itse selvitti sen tällä tavoin ainoastaan 'hakevan paikkaansa'."
"Tämän jälkeen paikkakunnalla eli pitkään sanonta: 'Hakkoo paikkaasa kun Kallio-Herkon pirtinuuni.'"
Lähde:
Seppo Porvali, Kalle Päätalo : elämäkerta 1919-2000. Revontuli, 2000
|
| Kalle Päätalo kertoi kirjassaan "Huonemiehen poika", että kun hän teki pikkupoikana jotain kiellettyä ja hän sai sen jälkeen piiskaa, hänen piti sen jälkeen… |
2642 |
|
|
|
Päätalo-kirjallisuudesta ei löytynyt selitystä "synneille ja tossuille", eivätkä Päätaloa esimerkkiaineistonaan hyödyntäneen Alpo Räisäsen kirjoituksetkaan Kainuun ja Koillismaan murteesta tarjonneet lisävalaistusta asiaan. Itse arvelisin, että tossuissa voisi ehkä olla kyse ruotsin kielestä lainatun typerää tai tyhmää tekoa merkitsevän "tosseri"-sanan johdannaisesta, jolloin pyydettäessä anteeksi syntejä ja tossuja anottaisiin anteeksiantoa synneille ja typeryyksille.
Kirjallisuutta:
Alpo Räisänen, Kainuun kieltä ja paikannimiä
Unto Ylisirniö, Iltapihti pirtin päälle : kirjailija Kalle Päätalon sanastoa
|
| Mikä kappale soi Mikko Niskasen ohjaaman elokuvan "Elämän vonkamies" alussa? |
1671 |
|
|
|
Kansallisen audiovisuaalisen arkiston Elonet-tietokannan (http://www.elonet.fi/) mukaan Elämän vonkamies -elokuvan alkutekstien aikana soi Jani Uhleniuksen säveltämä kappale Taivalkoskiballadi eli Savottasinfonia.
Lisää tietoa ko. elokuvan musiikista: http://www.elonet.fi/title/ek2i2o/muut
|
Kysy kirjastonhoitajalta