| Miten sanotaan englanniksi mämmi ja virpominen? |
357 |
|
|
|
Mämmi on englanniksi rye pudding, mutta virpomiselle en löytänyt englanninkielistä vastinetta. |
| Hiljainen eli piinaviikko lähestyy. Mitä passiota - äänitteenä tai konsertissa - voi suositella ikäihmiselle, joka sanoo että korvat eivät kestä sopraanojen… |
101 |
|
|
|
Yleensä passioiden esityskokoonpanoissa on sopraanoääniä ainakin kuoro-osissa. Heinrich Schützin Luukas-passio (Historia des Leidens und Sterbens Jesu Christi, SWV480) ehkä sopii tässä tapauksessa.
Pääsiäiseen liittyy paljon muutakin musiikkia kuin passioita, myös instrumentaalista musiikkia:
https://issuu.com/metsonmusiikki/docs/paasiaisajan_musiikkia
Alueesi kirjastot ja monet muutkin kirjastot tarjoavat asiakkaillensa Naxos Music Library -palvelun, josta musiikkia pääsee kuuntelemaan, kun ensin kirjautuu palveluun kirjastokortin numerolla oman verkkokirjaston sivulta. |
| Mihin aikaan oli pääsiäinen vuonna 1823? |
227 |
|
|
|
Vuonna 1823 pitkäperjantai on Suomessa ollut 28.3., ensimmäinen pääsiäispäivä 30.3. ja toinen pääsiäispäivä siis 31.3. Ortodoksinen kirkko Suomessa ja muissa maissa on tuolloin noudattanut juliaanista kalenteria ja pääsiäisen ajankohta on voinut olla eri. |
| Mistä mämmi on kotoisin? Millainen on mämmin historia? |
878 |
|
|
|
Hei,
Asiasta ei ole yksiselitteistä tietoa. Ahmed Ladarsin kirjassa Mämmi (Perhemediat, 2008) kansantieteen dosentti Teppo Korhonen kertoo esipuheessa Daniel Jusleniuksen 1700 ilmestyneestä väitöskirjasta Aboa vetus et nova (Vanha ja uusi Turku), jossa selvitetään perinneherkun taustaa. Väitöskirjassa kerrotaan "varsinaisuomalaisten suosimasta puurosta, joka paistetaan uunissa levytuohesta tehdyssä matalassa astiassa (tuokkonen, rove) ja jota nimitetään mämmiksi" (s. 6).
Esipuheessa mainitaan myös, että mämmiä syödään pääsiäisenä happamattoman taikinan muistoksi. Mainitaan myös, että Henrik Gabriel Porthanin mukaan mämmin kanta-aluetta olivat Häme ja osittain Etelä-Suomi (katolisen ajan lounaissuomalaisen asutuksen alue), mutta ruokaa ei... |
| Pääsiäinen 1977 ja 1984 |
282 |
|
|
|
Vuonna 1977 pääsiäissunnuntai oli 10. huhtikuuta, 1984 22. huhtikuuta. |
| Mikä päivä oli pääsiäinen 1980 luvulla. |
557 |
|
|
|
Vuonna 1980 pitkäperjantai oli 4.4. ja ensimmäinen ja toinen pääsiäispäivä siis 6.–7.4.
Muita 1980-luvun pääsiäisen ajankohtia voit katsoa vanhoista Yliopiston almanakoista. Pääsiäinen sijoittuu maalis- tai huhtikuulle.
1980-luvun almanakat löydät almanakkatoimiston sivuilta https://almanakka.helsinki.fi/fi/ kohdasta Arkisto > Yliopiston almanakat 1608-1999 > 1900-luvun almanakat. Avaa haluamasi vuosi ja kuukausi. |
| Viikonpäivälorussa "tiistaina tikut vuoltiin". Nähtävästi ne vuoltiin maanantaina tehdyille makkaroille. Mitä tikkuja ne tikut olivat? Eivät varmaankaan niitä,… |
383 |
|
|
|
Tiistaina vuoltavat tikut (merkityksessä puunsälö, puupuikko, päre) liittyvät pääsiäisen aikaan, palmusunnuntaita seuraavan hiljaisen viikon eli piinaviikon päiviin. Piinaviikon jokaisella arki- ja pyhäpäivällä oli lempinimet, joita on lausuttu hokemina: malkamaanantai, tikkutiistai, kellokeskiviikko, kiirastorstai, pitkäperjantai, lankalauantai, sukkasunnuntai ja lopulta pälkkäpääsiäinen. Nimillä on sekä kristinopillisia että maatalon töihin liittyviä selitteitä, mutta käytännössä tärkeämpää lienee ollut alkusointu ja poljento. Vanhalla kansalla näihin päiviin liittyi erilaisia uskomuksia, esimerkiksi tikkutiistaina vuoltuja sytyketikkuja pidettiin erityisen hyvinä ja onnea tuottavina.
Lähteet:Pääsiäinen : juhlatietoa, kuvia ja... |
| Hiljainen viikko edeltää pääsiäistä. Mutta alkaako pääsiäisviikko 2. pääsiäispäivästä? |
247 |
|
|
|
Pääsiäisviikolla voidaan näkökulmasta riippuen tarkoittaa sekä pääsiäistä edeltävää hiljaista viikkoa että pääsiäisen jälkeistä riemuviikkoa.
Ohessa Kotimaisten kielten keskuksen tarkentava vastaus:
”Kumpi on pääsiäisviikko, pääsiäistä edeltävä vai pääsiäisen jälkeinen viikko? Kristillisessä perinteessä pääsiäisviikko todellakin on pääsiäisen jälkeinen viikko eli riemuviikko, sillä etenkin katolisella taholla sillä viikolla jatketaan pääsiäisen juhlintaa. Monessa kirkossa vietetään kolmea, jopa neljää pääsiäispäivää. Protestanttisessa maailmassa pääsiäisviikolla voidaan tarkoittaa myös pääsiäistä edeltävää viikkoa, ja se on meillä Suomessakin niin yleinen, että monissa sanakirjoissa näkyy vain tämä merkitys. Mutta kyllä luterilaisen... |
| Tiedän miten pääsiäisen ajankohta kalenteriin sijoitetaan. Eikö laskiaisen paikka kunakin vuonna määräydy pääsiäisen mukaan? Silloin alkaa paastonaika 40… |
522 |
|
|
|
Varsinainen paastonaika eli valmistautuminen pääsiäiseen käsittää neljäkymmentä päivää ennen pääsiäistä; tällöin sunnuntaita ei lasketa paastopäiviksi. Paastonaika alkaa tarkkaan ottaen laskiaistiistain jälkeisenä yönä ja päättyy pääsiäispäivää edeltävänä yönä.
Laskiaissunnuntaiksi sanotaan paastonaikaa edeltävää sunnuntaita, joka on siis seitsemän viikkoa ennen pääsiäistä. Se voi olla aikaisintaan 1. helmikuuta ja myöhäisintään 7. maaliskuuta.
Lähde:Heikki Oja, Aikakirja 2013 |
| Minkä päivämäärien välillä olivat pääsiäisen vaihtelut 1970 -80 ajalla. Siis aikaisin alku ja myöhäisin loppu? |
564 |
|
|
|
Aikaisin pääsiäinen mainittuna ajanjaksona oli 26.03.78. Myöhäisin pääsiäinen oli 22.04.73.
https://almanakka.helsinki.fi/fi/arkisto/yliopiston-almanakat-universitetets-almanackor-1608-1999/1900-luvun-almanakat.html
https://fi.wikipedia.org/wiki/P%C3%A4%C3%A4si%C3%A4inen |
| Kuinka monta kertaa pääsiäisyön jumalanpalveluksessa sanotaan "Kristus nousi kuolleista" tai "Kristus nousi kuolleista, kuolemallaan kuoleman voitti ja… |
1007 |
|
|
|
Pääsiäistropari on ortodoksisessa kirkossa pääsiäisen aikaan laulettava tropari, kirkkoveisu:
Kristus nousi kuolleista,/ kuolemalla kuoleman voitti/ ja haudoissa oleville elämän antoi.
Mitään tarkkaa lukumäärää troparin toistumisesta on mahdotonta sanoa, koska palvelusten pituus vaihtelee eri kirkoissa. Lisäksi mainitsemiasi fraaseja käytettäneen nykyisin myös monien muidenkin kirkkokuntien palveluksissa. Tarkoittanet kuitenkin nimenomaan ortodoksisen kirkon pääsiäisyön palvelusta. Vaikka se noudattaakin kaikkialla periaatteessa samaa kaavaa, se sisältää myös paljon vaihtoehtoisia ja valinnaisia osia. Myös suoranaiselle improvisaatiolle on tilaa. Seurakuntakirkoissa palvelus saattaa myös olla paljonkin lyhyempi kuin esimerkiksi... |
| Pääsiäislorujumppia tai leikkejä lapsille |
3106 |
|
|
|
Marttojen sivuilla on muutama vinkki:https://www.martat.fi/marttakoulu/pikkukokki/kotikulmilla/pelit-ja-leik…Maija Baricin kirjassa Tohelon ja Torvelon pääsiäinen on leikkejä, lauluja ja loruja:https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1153314
Pääsiäistietoutta, loruja ja puuhaa löytyy lisäksi kirjoista:
Juvonen, Virpi: Laskiaisesta luttuun
Lasten pääsiäiskirja
Juvonen, Riikka: Pääsiäisen salaisuushttps://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1833435https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1330961https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1325103 |
| Pääsiäisen ajankohta |
753 |
|
|
|
Pääsiäisen ajankohdan määrittämiseen käytetyt laskusäännöt juontavat juurensa vuonna 325 pidettyyn Nikean kirkolliskokoukseen. Nikeassa tehtyjen päätösten pohjalta pääsiäispäiväksi vakiintui kevätpäiväntasausta seuraavan täydenkuun jälkeinen sunnuntai, joka on aikaisintaan 22. maaliskuuta ja viimeistään 25. huhtikuuta.
Tosiasiassa sääntö, että ”pääsiäinen on kevätpäiväntasausta seuraavan täydenkuun jälkeinen sunnuntai” ei kuitenkaan ole tarkka, koska pääsiäisen ajankohta määräytyy kirkollisten taulukoiden pohjalta eikä tähtitieteen perusteella.
Taulukoissa kevätpäiväntasauksen oletetaan olevan aina 21. maaliskuuta, vaikka todellisuudessa päivämäärä jonkin verran vaihtelee. Myös täydenkuun ajankohdan laskemiseen käytetään tiettyjä... |
| Miksi tänä vuonna 2019 pääsiäistä vietetään vasta kahden täydenkuun jälkeen kevätpäiväntasauksesta? Eikö sen kuuluisi olla jo 24/3? Siksikö, että… |
461 |
|
|
|
Pääsiäisen ajankohta määriteltiin Nikean kirkolliskokouksessa vuonna 325. Silloin päätettiin, että pääsiäinen on kevätpäiväntasauksena tai sen jälkeen olevan täydenkuun jälkeisenä sunnuntaina. Kevätpäiväntasauksen päätettiin olevan 21.3. Kevätpäiväntasauksen hetkellä aurinko siirtyy taivaanpallon eteläiseltä puoliskolta pohjoiselle. Silloin päivän ja yön pituudet ovat kaikkialla maapallolla suunnilleen yhtä pitkät, https://www.ursa.fi/extra/kosmos/k/kevatpaivantasaus.html. Kevätpäiväntasauksenkin ajankohta todellisuudessa vaihtelee ja tänä vuonna se osuu päivämäärällä 20.3.
Täydenkuun määrittelyssäkin oli omat haasteensa, koska tähtitiede ei kyennyt laskemaan täydenkuun ajankohtaa yhtä tarkasti kuin nykyisin. Koska kuun rata on soikea,... |
| Ketähän on laulaja, laulun tekijä, ja miltä vuodelta: "Miun mummollain oli musta kana, ja se muni aina mustia munia. Mie vein kanan lääkäriin..." |
1116 |
|
|
|
Kyseessä on varmaankin karjalaiseen kansanloruun perustuva laulu A miu mummollai ol musta kana, jonka on säveltänyt Anna Baric. Laulu on kuultavissa Nukketeatteri Sammon Pienellä pääsiäislevyllä (2001). Laulun esittävät Sinikka Kontio ja Joosef Lakopoulos. Levy löytyy Kirkes-kirjastojen kokoelmista.
http://www.fono.fi/Dokumentti.aspx?culture=sv&ID=16649b21-523b-4d8e-812…
https://viola.linneanet.fi/vwebv/holdingsInfo?bibId=525364
https://kirkes.finna.fi/Record/kirkes.233892 |
| Ihmettelen miten pääsiäinen tänä vuonna asettuu. Ammoin koulussa opetettiin:"kevätpäiväntasauksen jälkeisen täydenkuun jälkeinen sunnuntai". Kalanterissani… |
258 |
|
|
|
Pääsiäisen ajankohdan määrittämiseen käytetyt laskusäännöt juontavat juurensa vuonna 325 pidettyyn Nikean kirkolliskokoukseen. Nikeassa tehtyjen päätösten pohjalta pääsiäispäiväksi vakiintui kevätpäiväntasausta seuraavan täydenkuun jälkeinen sunnuntai, joka on aikaisintaan 22. maaliskuuta ja viimeistään 25. huhtikuuta.
Tosiasiassa sääntö, että ”pääsiäinen on kevätpäiväntasausta seuraavan täydenkuun jälkeinen sunnuntai” ei kuitenkaan ole tarkka, koska pääsiäisen ajankohta määräytyy kirkollisten taulukoiden pohjalta eikä tähtitieteen perusteella.
Taulukoissa kevätpäiväntasauksen oletetaan olevan aina 21. maaliskuuta, vaikka todellisuudessa päivämäärä jonkin verran vaihtelee. Myös täydenkuun ajankohdan laskemiseen käytetään tiettyjä... |
| Suomenkieliset lapset lausuvat virpoessaan tutun värssyn, virvon varvon jne. Mutta millaisen värssyn ruotsinkieliset lapset lausuvat? |
4195 |
|
|
|
Kielitoimiston mukaan ruotsinkieliset lapset virpovat suomeksi tai karjalan kielellä. Ruotsinkielistä virpo-lorua ei heidän mukaansa ole, https://www.sprakbruk.fi/-/pasktraditioner.
Kuitenkin ruotsiksi kuulee käytettävän tällaista lorua:
”Virvon varvon, må ni vara
Friska, glada utan fara!
Ris till dig, lön till mig!”
|
| Olen ihmetellyt että miksi pääsiäisen ajankohta vaihtelee, välistä maaliskuun loppupuolella ja huhtikuun puolivälissä? Olen käsittänyt että ko. ajankohdan… |
2676 |
|
|
|
Pääsiäisen ajankohdan määrittämiseen käytetyt laskusäännöt juontavat juurensa vuonna 325 pidettyyn Nikean kirkolliskokoukseen. Nikeassa tehtyjen päätösten pohjalta pääsiäispäiväksi vakiintui kevätpäiväntasausta seuraavan täydenkuun jälkeinen sunnuntai, joka on aikaisintaan 22. maaliskuuta ja viimeistään 25. huhtikuuta.
Tosiasiassa sääntö, että ”pääsiäinen on kevätpäiväntasausta seuraavan täydenkuun jälkeinen sunnuntai” ei kuitenkaan ole tarkka, koska pääsiäisen ajankohta määräytyy kirkollisten taulukoiden pohjalta eikä tähtitieteen perusteella.
Taulukoissa kevätpäiväntasauksen oletetaan olevan aina 21. maaliskuuta, vaikka todellisuudessa päivämäärä jonkin verran vaihtelee. Myös täydenkuun ajankohdan laskemiseen käytetään tiettyjä... |
| Haluaisin löytää erään lastenkirjan, jonka muistan kannettomana resupainoksena vaarin lattialta, peräisin '49 syntyneen äitini lapsuudesta. Kirjassa oli pupuja… |
1081 |
|
|
|
Annetut kriteerit tuntuvat sopivan ainakin kahteen seuraavaan kirjaan:
1)Haavio, Matti: Suuri palkinto (Kultainen koti -sarja, 9) (WSOY, 1939)
2)Disney, Walt: Pupuvaari pitkäkorva (Tammen kultaiset kirjat, 22) (Tammi, 1954)
Molemmissa on pupuja, munien maalausta ja värikkäitä kuvia. Myös julkaisuajat menevät kohdilleen.
|
| Näin pääsiäisen aikaan tuli mieleen, voiko rairuohoa leikata salaatiksi voileivälle? Onko se syöntikelpoista? |
1444 |
|
|
|
HUS:in Myrkytystietokeskuksesta kerrotaan, että rairuohon ei tiedetä aiheuttaneen ihmiselle myrkytystä. Raiheinät (lolium) on luokiteltu myrkyllisiksi, mutta pienen määrän syömisen todetaan aiheuttavan harvoin oireita. Myös kasvatettava rairuoho on lolium-sukuista, joten sitä ei kannattane kasvattavaa syötäväksi.
Myrkyllisten aineiden, kasvien ja sienten haku, https://www.hus.fi/haku/myrkytystietokeskus
|
Kysy kirjastonhoitajalta