| Mistä kirjasta löydän sadun, joka alkaa näin: kerron sadun oravasta, joll on puussa kolme lasta, vallatonta veitikkaa...? Äitini, joka oli syntynyt 30- luvulla… |
61 |
|
|
|
Runo "Kolme oravanpoikaa" alkaa: "Kerron sadun oravasta: Sill' on puussa kolme lasta, vallatonta veitikkaa." Runon on kirjoittanut Hilda Huntuvuori.Runo sisältyy kirjoihin "Kansakoulun lukukirja. 2" (WSOY, useita painoksia, 18. painos 1950, s. 187-188) ja "Lasten runotar : valikoima lastenjuhlien lausujille ja nuorille runon ystäville" (Valistus, 1962, s. 40-42). |
| Etsin lastenkirjaa, jossa kerrotaan oravasta nimeltä Imppu, joka oli oikea sisukimppu Olen lukenut kirjaa 90 luvulla lapsilleni ja kirjastosta sen lainasin. … |
75 |
|
|
|
Imppu-oravasta on runoja Rauha Salparannan kirjoittamassa ja Reino Salparannan kuvittamassa kirjassa "Kissojen kaupunki" (Karisto, 1991). Runot ovat "Imppu-orava", "Impun laulu" ja "Impun syntymäpäivät". |
| Voiko, tai saako luonnonvaraisia eläimiä lääkitä mitenkään ulkoloisien häätämiseksi? |
286 |
|
|
|
Eläinsuojelulaki velvoittaa auttamaan sairasta, vahingoittunutta tai muutoin avuttomassa tilassa olevaa luonnonvaraista eläintä. Ulkoloisia kantavaa oravaa ei voitane kuitenkaan laskea hädänalaiseksi. Oravalla on oma kirppulajinsa (Ceratophyllus sciurorum sciurorum), joka imee ravinnokseen verta ja lisääntyy sen turkissa tai pesässä. Niinpä kirppujen häätämisestä yksittäisestä oravasta ei olisi hyötyä, sillä se saisi välittömästi uuden tartunnan pesästään. Lisäksi kirppujen karkotus vaatii yleensä eläimeen kajoamista, mikä villieläimen kohdalla olisi vaikea toteuttaa ja aiheuttaisi eläimelle voimakasta stressiä ja pelkoa.
Oravien, samoin kuin lintujenkin, kirput voivat purra myös ihmistä, joten eläimiin ja pesiin koskemista kannattaa... |
| Ruokimme oravia pihassamme (maaseudulla) lähinnä maapahkinöillä ja kesällä annoimme niille myös vettä. Vettä ne joivatkin helteellä uutterasti samoin… |
138 |
|
|
|
En löytänyt mistään tietoa oravan talvisesta juomisesta, vain siitä, miten orava kerää ravintoa talveksi ja viihtyy talvella paljon pesässään. Voisi olettaa, että orava saa nestettä ravinnosta ja lumesta, jos sitä on. Kannattaa kuitenkin kysyä asiasta asiantuntijoilta Luontoportista tai Luontoillasta.
|
| Minulla oli 70-luvulla lasten runokirja, jossa oli runoja eläimistä. Muistan vain yhden runon oravasta, joka meni näin: Orava ei tiedä maailmasta tästä muuta… |
350 |
|
|
|
Kirja voisi olla Iloinen eläinkuvasto -sarjassa julkaistu Pikku lemmikit (Weilin+Göös, 1967). Siinä on aukeaman kokoisia valokuvia eläimistä ja kunkin kuvan eläimeen liittyvä runo, jonka on riimitellyt Kirsi Kunnas: Hamsteri, Kissat, Puppeli Pupu ja suku, Kananpoikia, Koirien huolia, Ankanpojat ja Orava. |
| Onko tutkittu kuinka paljon oravat ovat uudistaneet metsiä "ruokajemmoillaan"? |
155 |
|
|
|
Asiaa on tutkittu, ja oravien ruokajemmoilla on paljon vaikutusta metsän uudistumiseen. Erityisesti tämä koskee harmaaoravaa (Sciurus carolinensis), joka esiintyy etelämpänä Euroopassa.
Lisätietoa:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Orava
Interactive Centre for Scientific Research about Squirrels (ICSRS): https://i-csrs.com/squirrels-and-forest-regeneration
|
| Kaksi oravaa kisailevat villisti pihapuussa maaliskuun 6. päivänä. Mahtaako olla kyse kosioleikistä? |
232 |
|
|
|
Oravan ensimmäinen poikue syntyy huhti-toukokuussa, ja kantoaika on 35 vuorokautta. Ravinnon määrä ja sääolot vaikuttavat kosioleikkien aloitusajankohtaan. Veikkaanpa, että kisailussa oli kyse nimenomaan kosioleikeistä.
https://www.luontoportti.com/suomi/fi/nisakkaat/orava |
| Mitä vanhoina aikoina oravannahoilla oikestaan tehtiin? |
2519 |
|
|
|
Oravannahka oli ensimmäinen suomalainen raha ja maksuväline. Sitä käytettiin myös vaatteiden, varsinkin hattujen, raaka-aineena. Tietoa esim. Erälehdestä (16.1.2009) ja Tunturisusi-sivustolta:
https://eralehti.fi/ps-pekkasuuronen/2009/01/16/oravannahka-1/
https://www.tunturisusi.com/orava/historiaa.htm |
| Kuvakirja talveen varautuvasta oravasta |
340 |
|
|
|
Lapsuutesi kuvakirja saattaisi olla Usko Laukkasen Tupsu, orava (Satukustannus, 1987).
"Tämä tarina kertoo Tupsusta, uteliaasta oravanpojasta, joka lähtee maailmalle. Se ei tunne ketään, se ei tiedä mitään. Mutta se oppii: muista eläimistä, ihmisistä, vuodenajoista ja perheestä."
Talven lähestyessä Tupsu alkaa mäyrän neuvojen innoittamana kerätä ruokaa varastoon. Hän ymmärtää, että ruokakätköt tulee merkitä, jotta ne löytää sitten kun tarvitsee.
"Kas näin kävi kätkentä.
- Käpyjä kätken tähän puunkoloon tuon toisen puun viereen.
- Siemeniä kätken tähän tuon pienen pilven alle.
- Tammenterhot peittelen sammalella ja merkitsen paikan tammenlehdillä." |
| Eskariryhmä kävi kylässä ja he kyselivät satukirjaa, jossa on ainakin hiiriä ja oravia. Tarinaan sisältyy myös uunissa sälilytettävä aarre ja kirjoja on… |
608 |
|
|
|
Kyseessä saattaisivat olla Riikka Jäntin Vaahteratuvan väestä kertovat kirjat, joissa seikkailevat Nökö-orava, Toivo-siili ja Iiris-hiiri kumppaneineen.
Nokikätkön ritarit ja Kuuhiisi -kirjassa (2005) remontoidaan Vaahteratuvan keittiötä. Leivinuunista löytyy nyytti, jossa on salaperäisiä karttoja. Uunin perältä löytyy vielä luola, joka johtaa Rottalan kartanoon liittyvään seikkailuun.
Vaahteratuvan väki ja vaarallinen peto -kirjassa (2008) selvitellään metsästä löytyneiden suuren pedon jälkien arvoitusta.
Vaahteratuvan väki ja Kivihovin kirous (2010) vie vaahteratupalaiset ilmapalloaluksella Kivihovin kaupunkiin. Siellä Toivon päälle langetetaan kirous, josta on selviydyttävä ennen kuin kotimatka voi alkaa.
Nökö, Toivo ja Iiris... |
| Kuinka oravia voisi merkitä kauluri,väriläikkä,vai joku muu konsti? |
372 |
|
|
|
Tarkoitatko oravien merkitsemistä samaan tapaan kuin esim. liito-oravia on pyydystetty ja pannoitettu kartoitusta varten? Tällainen toiminta on luvanvaraista toimintaa. Alla linkki yhteen tutkimusraporttiin Espoosta vuodelta 2013:
http://www.esbo.fi/download/noname/%7B18D1133A-AAD5-413C-98F8-D3D778326…
Luonnonvaraisen eläimen saa ottaa kiinni tilapäisesti, kun se tarvitsee apua, mutta apua tarvitsemattoman kiinniottaminen saattaa myös olla luvanvaraista.
Tarkempia tietoja voisit kysellä vaikkapa Suomen luonnonsuojeluliitosta:
https://www.sll.fi/
|
| Onko Alice Tegnerin lastenlaulua Ekorrn satt i granen suomennettu, ja jos on, mistä löydän suomenkieliset sanat? |
2464 |
|
|
|
Laulu on suomennettu nimellä Orava. Myös nimiä Orava puussa tai Oravalla puussa on käytetty sen suomenkielisenä nimenä. Laulu alkaa näin: Oravalla puussa, käpy oli suussa... Suomenkieliset sanat löytyvät mm. seuraavista kirjoista:
Suuri toivelaulukirja 3, Lasten paras laulukirja ja lasten kultainen laulukirja 2.
|
Kysy kirjastonhoitajalta