| Voiko lukea historiasta niin että se ei vaikuta puolueellisesti lukijaan? |
83 |
|
|
|
Historiantutkimuksen eräs perustavanlaatuisimmista kysymyksistä on ollut jo pitkään se, mitä tutkimuksen mahdollisuuksista puolueettomuuteen pitäisi ajatella. Keskustelun yhdessä ääripäässä ovat he, joiden mukaan historiantutkimus voi olla täysin puolueetonta, kun taas toisessa ääripäässä ovat he, joiden mukaan historiantutkimus on vääjäämättä puolueellista. Asiaa koskeviin erimielisyyksiin sisältyy kuitenkin paljon nyansseja, sillä "puolueellisuus" on käsitteenä monitulkintainen, ja puolueellisuuden voi ajatella vaikuttavan historiantutkimukseen monessa eri kohdassa. Tämän historiantutkimuksen teoreettisia lähtökohtia ja menetelmiä koskevan kysymyksen voi eräällä tavalla ajatella olevan perustavammanlaatuinen kuin historian lukemisen... |
| Mitä tiede on? Miksi joku (esim. matematiikka tai psykologia) on tiedettä ja jokin toinen ei? |
2205 |
|
|
|
Kysymys "mitä on tiede?" on yksi tieteenfilosofian peruskysymyksistä, ja siihen voidaan antaa monenlaisia vastauksia.
Leila Haaparannan ja Ilkka Niiniluodon teoksessa "Johdatus tieteelliseen ajatteluun" (1993) tiede ymmärretään järjestelmällisenä ja järkiperäisenä toimintana, jossa tavoitellaan ja hankitaan uutta tietoa. Tieteellisen metodin kriteereinä on perinteisesti pidetty muun muassa objektiivisuutta, julkisuutta (tieteellinen tieto on vapaasti saatavilla ja tiedeyhteisön jäsenten kyseenalaistettavissa) ja itsestäänkorjautuvuutta (tiedeyhteisö rakentaa tietoa yhdessä ja virheelliset tiedot korvataan pätevimmillä). Toisaalta nämäkin kriteerit voidaan voidaan kyseenalaistaa... Esimerkiksi feministisessä tieteenfilosofissa puhutaan... |
Kysy kirjastonhoitajalta
