| Roomalaisilla historioitsijoilla oli käytettävissään kirjaimina latinalaiset luvut.Pitääkö tämä paikkansa?Nehän ovat isoja alkukirjaimia vaakasuorat viivat ylä… |
55 |
|
|
|
Roomalaiset käyttivät numerojärjestelmää, jossa numerot perustuvat kirjaimiin, joita me kutsumme roomalaisiksi numeroiksi. Ykköstä merkitsevä kirjain on I, numero 5 on V ja numero 10 merkitään kirjaimella X. Suuremmille luvuille otettiin käyttöön kirjaimet L, C, D ja M (50, 100, 500 ja 1000). Kaikki muut luvut muodostetaan näiden kirjaimien eri yhdistelmillä. Wikipedian artikkelissa kerrotaan, että mainitsemiasi vaakaviivoja, ylä- ja alaviivoja, käytettiin, jotta numerot olisivat paremmin erottuneet varsinaisesta tekstistä. Artikkelissa kerrotaan myös, että keskiajalla roomalaisten numeroiden käyttö väheni, koska arabialaiset numerot sopivat laskemiseen roomalaisia numeroita paremmin. Nykyään kuitenkin edelleen roomalaisia numeroita... |
| Miten löydän kiinalaiset numerot tai miten kirjoitetaan kiinaksi päivämäärä 18.2.2005 |
99 |
|
|
|
Kiinassa päivämäärät noudattavat kaavaa vuosi (年 / nián), kuukausi (月 / yuè), päivä (号 / hào TAI 日 / rì). Päivämäärä 18.2.2005 voidaan ilmaista 二零零五年 二月 十八号 tai 二零零五年 二月 十八日.Pinyin: èr líng líng wǔ nián èr yuè shí bā hào / èr líng líng wǔ nián èr yuè shí bā rì.Suoraan käännettynä kaksi-nolla-nolla-viisi vuosi, kaksi kuukausi, kahdeksantoista päivä. Voit myös ilmaista päivämäärän käyttämällä muotoa 2005/02/18 tai 2005年 02月 18日.Lisää kiinalaisia numeroita voi opetella mm. Yle Oppimisen kielikurssilla: https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/12/15/kielimatka-kiinaan. Osassa 6 käsitellään lukusanat ja osassa 9 ajanmääreitä. |
| Lasten kuvakirja, jossa esitellään numeroita ykkösestä ainakin kymmeneen eläinten avulla. Kuten ”kymmenen leikkisää apinaa”, ”kahdeksan iloista pingviiniä” tai… |
134 |
|
|
|
Voisikohan kyseessä olla Lorna Readin kuvakirja Kymmenen kivaa kaverusta (Animals Counting Book, 2007, suom. Satu Heinonen).
Alla olevasta linkistä näet kuvan kirjan kannesta sekä saatavuuden Eepos-kirjastoissa.
https://finna.fi/Record/eepos.1641763
|
| Roomalaiset numerot suomalaisessa koulussa ennen peruskoulun tuloa. Mummon sisko osaa muuntaa mutkikkaitakin roomalaisia numeroita arabialaisiksi. Missä… |
170 |
|
|
|
Kellon ja kalenterin yhteydessä roomalaisten numeroiden perusteita on kansakoulussamme voitu käsitellä jo alkeisopetuksessa. Varsinaisesti niiden aika on kuitenkin tullut vasta myöhemmin. Esimerkiksi "opetussuunnitelmakomitean periaatteiden mukaan" laadittu August Alhon ja Jaakko Laurilan Maalaiskansakoulun laskuopin uudistettu 10. painos vuodelta 1949 sisällyttää roomalaiset numerot 4. luokan oppimäärään, mutta kovin mutkikkaisiin lukuihin tässä ei päästä. Perusteellisemmin asiaan on paneuduttu vasta keskikoulun alkuvaiheessa, aritmetiikan perusteiden yhteydessä, hyvänä esimerkkinä oppikoulu- ja opistotasoisen matematiikan opetuksen tarpeisiin tarkoitettu B. Østergaard-Pedersenin ja Unto Malisen Matematiikan käsikirja vuodelta 1967. |
| Parilliset talojen numerot ovat tien vasemmalla puolella, parittomat oikealla. Onko muissakin maissa näin? |
2135 |
|
|
|
Tämä ei ole kattava vastaus, vaan poimintoja eri maista.
Yleinen tapa on, että kadun tai tien numerot ovat toisella puolella parillisia ja toisella parittomia. Mutta kumpi puoli numeroinnin kasvusuuntaan katsottaessa on parillinen ja kumpi pariton vaihtelee saman maan kaupunkienkin kesken, koska asia on usein paikallisen perinteen määrittämä. Suomalainen käytäntö näyttääkin harvinaisen yhdenmukaiselta.
Ruotsissa, Itävallassa, Ranskassa ja Australiassa parittomat numerot ovat usein vasemmalla puolella katua, mutta poikkeuksiakin löytyy. Norjan, Saksan, Unkarin ja Yhdysvaltain kaupungeissa on molempia käytäntöjä.
Saksassa on myös toinen, harvinaisempi numerointitapa. Siinä numerot kasvavat toista puolta katua juoksevasti ja numerointi ... |
| Toisinaan sanotaan jossain laskelmassa päädytyn mukavaan tasalukuun, mutta mitkä luvut oikeastaan ovat tasalukuja? |
1730 |
|
|
|
Lukuteorioita on monenlaisia ja sinun määritelmäsi kuulostaa aivan yhtä patevältä kuin muutkin.
Ihmiset yleensä pitävät enemmän parillisista kuin parittomista luvuista. Alex Bellosin artikkeli Wired lehdessä toukokuussa 2014 kertoo näin:"Would readers of Nineteen Eighty-Four have found Room 101 as chilling a location if George Orwell had instead named it Room 100? And would it have been so droll if Douglas Adams had decided that the answer to the ultimate question of life, the universe and everything was actually 43, instead of 42?" https://www.wired.co.uk/article/alex-bellos
Mukava tasaluku voisi siis olla esim. 6 tai 8.
Scientific American artikkelissa kesäkuussa 2014 Alex on listannut suosituimpia numeroita. Suosituimpien numeroiden... |
| Miksi roomalaisia numeroita käytettäessä ovat kellotaulun numerot osaksi ylösalaisin? |
583 |
|
|
|
Vanhoissa ja perinteisissä kellotauluissa on tavallisesti käytetty roomalaisia numeroita, kun taas moderneissa kellotauluissa arabialaiset numerot ovat yleisimpiä etenkin länsimaissa. Roomalaisista numeroista arabialaisiin numeroihin siirtymiselle on vaikea osoittaa tarkkaa historiallista ajankohtaa ja syytä. Samoin syy kellotaulun numeroiden asettelun muutokseen on vaikeasti selvitettävä. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että vaakatasossa olevat arabialaiset numerot ovat erityisesti modernien kellotaulujen piirre, kun taas vanhoissa, roomalaisia numeroita hyödyntävissä kellotauluissa numerot on kohdistettu keskipisteeseen.
Arabialaisten numeroiden yleistymiseen Euroopassa vaikutti voimakkaasti italialainen matemaatikko Fibonacci (n. 1170-1240... |
| Terve, haikailen lapsena lukemani numerokirjan perään. Siinä seikkaili maanviljelijä niilo honkajuuri. Kirja alkoi suunnilleen näin:"koira on yksi, yhdestä… |
207 |
|
|
|
Talonpoika Niilo Honkajuuri laskee eläimiään Ulf Löfgrenin kirjassa 1 2 3 (Otava, 1973). |
| Milloin on valmistettu Hellas-piano jonka numero on 36960? |
272 |
|
|
|
Hellas-piano, jonka numero on 36960, on valmistettu vuosina 1975 -1976.
https://onlinepianoatlas.com/about/
|
| Grimbergin Kansojen historia -teoksen 13. osassa (3. uudistettu laitos) sivulla 312 kerrotaan, että "Lutherin nimen kirjaimista tulee näet sekä hepreassa että… |
289 |
|
|
|
Katolinen teologi Peter Bungus (k. 1603) todistaa teoksesssaan Numerum Mysteria (1599), että Martti Luther on antikristus.Hän käytti laskukaavassaan Martti Lutherin nimestä latinankielistä versiota Martin Lutera, jolloin hän sai tulokseksi 666. Hän antoi kirjaimille arvoja kreikkalaisten lukujen innoittamana. Tässä aan arvo on yksi ja aakkosten viimeisen kirjaimen Z:n arvo on 600. Näin MARTINLUTERA saa arvot 30+1+80+100+9+40+20+200+100+5+80+1=666. Peter Bunguksen teos on ladattavissa ilmaiseksi netistä jos latina sujuu. Numerum Mysteria |
| Mistä juontuu sanonta: "Seitsemän on valehtelijan luku"? |
4474 |
|
|
|
Numeroihin ja lukuihin liitetään eri kulttuureissa ja uskonnoissa monia merkityksiä ja uskomuksia. Numero seitsemän on ollut mm. onnenluku, mutta myös onnettomuuden luku, täydellisyyden luku ja pahuuden luku. Muinaiset babylonialaiset tunsivat seitsemän planeettaa, ja niihin liittyi erilaisia uskomuksia. On ollut myös oppi seitsemästä taivaasta ja seitsemästä helvetistä. Kristinuskossa numerolla seitsemän on paljon symboliikkaa. Nämä tiedot löytyvät Pentti Lempiäisen kirjasta Lukujen symboliikka nollasta miljoonaan (1995).
Tuttua merkitystä seitsemästä valehtelijoiden lukuna kirjassa ei kuitenkaan mainita. |
| Miksi numeromerkit 6 ja 9 näyttävät toisiltaan ylösalaisin? |
674 |
|
|
|
Nykyään käytössä olevat arabialaiset numerosymbolimme ovat pitkällisen ja monivaiheisen kehityksen tulosta. Niiden alkuperä on intialaisen Bráhmî-aakkoston merkeissä, joita käytettiin jo ennen ajanlaskumme alkua. Bráhmî-aakkosissa oli lukuja 1-9 tarkoittavat erityiset numeromerkit, joissa voidaan jo havaita selviä yhtäläisyyksiä meidän numeroihimme 6, 7, 8 ja 9. Bráhmî-numeroiden 6 ja 9 eivät ole keskenään niin samanlaisia kuin arabialaiset numerot 6 ja 9, mutta kumpaisenkin tuleva hahmo näissä on kuitenkin nähtävissä. Perimmäiseen kysymykseen siitä, miksi nämä intialaiset numeromerkit sitten ovat sellaisia kuin ovat, ei valitettavasti ole annettavissa yksiselitteistä vastausta - useita keskenään kilpailevia teorioita kyllä.
Hyvä ja... |
| Työskentelen autisminkirjon oppilaiden kanssa alakoulussa ja etsimme aamupiiriimme uusia kappaleita liittyen viikonpäiviin, kuukausiin, vuodenaikoihin,… |
1170 |
|
|
|
Tässä muutamia vinkkejä.
- Kuukaudet / Kuusisto, Ilkka
- Ken on syntynyt tammikuussa
- Numerot / trad.
- Viikonpäivät / Kuusisto, Ilkka
- Vokaalilaulu / Pokela, Marjatta
- Väriarvoituksia / Perkiö, Soili
- Laulu väreistä / Pihlajamäki, Kaarina
Nämä laulut löytyvät mm. näistä kirjoista: Suomen lasten laulukirja / tomittanut Essi Wuorela ja Kultainen lastenlaulukirja / toimitus Virpi Kari
- Aakkoslaulu / Rasinkangas, Pentti
Löytyy mm. täältä: Aurinko laulaa ja lehmät paistaa : Pentti Rasinkankaan lastenlauluja 2000-2005 / toimittanut ja nuotit piirtänyt Petteri Pitkänen
- Värit / Perkoila, Mikko
- Kesä, syksy, talvi, kevät / Perkoila, Mikko
Laulut löytyvät täältä: Aamun laulut : Lauluja Aamu-oppimateriaalien teksteihin / Mikko Perkoila
|
| Omistan vanhan messingistä valetun koristeellisen kynttilänjalkaparin. Melko painavat, pituus n 13 cm. Pohjassa on kolmio jonka sisälle on kuvattu palava… |
2942 |
|
|
|
Hei,
Messinkiesineiden muodot usein lainattiin usein hopeaesineistä. Messingin ajoittaminen on vaikeaa Mestari- ja vuosileimoja ei vaadittu merkittävän messinkiin kuten hopea- tai tinaesineisiin.
Sitäpaitsi momien esineiden muodot pysyivät samoina jopa vuosisadankin ajan, mikä edelleen vaikeuttaa esineiden ajoittamista. Vasta 1800-luvulla alkoivat jotkut valmistajat esim. Skultunan tehdas Ruotsissa, leimata tuotteitaan. ( Keräilijän käsikirja, 1977 s. 24-25.)Suomessa olevan 1800-luvun esineistön huomattavimmat tuottajat olivat Fiskars ja edellä mainittu Skultuna. Englantilainen Edvard Hill toimi Fiskarsin tehtaalla 1840-1862. Hän käytti leimaa Hill Fiskars 11. Leimasarjan numero merkitsee Fiskarsin hinnastossa esiintyvää tuotenumeroa.... |
| Jo kauan sitten on #-merkkiä käytetty erilaisissa tekstiyhteyksissä tai numeron edessä, mutta mitä se täsmällisesti ottaen tarkoittaa? Esimerkiksi #1 lienee… |
1801 |
|
|
|
Ristikkomerkki tai kielessä "risuaita" tai "ruutu" merkitsee "numeroa". Sitä käytetään englannin kielessä sanan "number" (numero) lyhenteenä, esim. #5 tarkoittaa numero 5 (Ks. Wikipedia). Sitä ei käytetä yleisesti suomen kielessä eikä sitä suositella käytettäväksi sanan "numero" tilalla.
Jukka Korpelan Nykyajan kielenoppaassa kerrotaan #-merkin käytöstä suomen kielessä. Ks. http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/kielenopas/4.14.html#ristikko .
Siellä mainitaan mm. että, merkkiä on ruvennut taas esiintymään, esimerkiksi ”yhteiskunnan vihollinen #1”.
|
| Mitenköhän pääsisin helpoiten lukemaan vuoden 1972 numismaatikko lehden numeroa 4 ? |
807 |
|
|
|
Missään HelMet-kirjastossa ei säilytetä Numismaatikkoa kuluvaa + viittä edellistä vuotta pidemmälle. Kyseistä vuoden 1972 numeroa voit kuitenkin mennä lukemaan Kansalliskirjastoon.
Kansalliskirjaston yhteystiedot:
http://www.kansalliskirjasto.fi/yleistieto/yhteystiedot.html
|
| Miksi vuosiluku merkitään joskus roomalaisin numeroin? Erityisesti elokuvien lopputeksteissä tätä näkee. |
1482 |
|
|
|
Televisio-ohjelmien ja elokuvien lopputeksteissä roomalaiset numerot ovat pitkään olleet käytäntö. Tavan uskotaan saaneen alkunsa, jotta katsojilta hämääntyisi elokuvien tai televisio-ohjelmien valmistusvuosi. Näin elokuvia ja televisio-ohjelmia voidaan markkinoida pitempään. Lopputeksteissä on yleensä tekijänoikeusvuosi. Esim. © MMIII
Suomalaisissa elokuvissa lopputekstit yleistyivät 1970-luvulla. Niissä copyright vuosi merkitään arabialaisin numeroin.
Ks. http://news.bbc.co.uk/2/hi/uk_news/1934990.stm
|
| Onko pääkaupunkiseudun kirjastoissa tai niiden varastoissa missään säilytettynä brittiläisen Vogue-lehden numeroita 1990-luvulta? Teen yliopistolla tutkimusta… |
685 |
|
|
|
Aalto-yliopiston kirjastossa, Arabiassa näyttäisi Vogue löytyvän. Varastointitiedot kertovat seuraavaa:
1969-1976 Erkoiskokoelma
1993-2002 vol 158-168 puuttuu 1-10/93, 4-12/94, 2,11-12/96
2003-2006 vol. 169-172 puuttuu 4/2003 , 11/2004 , 2-3/2005
Lähde
https://arsca.linneanet.fi/cgi-bin/Pwebrecon.cgi?Search_Arg=vogue&SL=No…
|
| Tuttavani tarvitsisi Demi-lehden kahta eri vuosikertaa (2008 ja 2010) opinnäytetyötänsä varten. Yritimme selvittää, miten parhaiten lainata näitä. Esimerkiksi… |
709 |
|
|
|
Kyseeseen tulee lehden numeroiden varaaminen yksi kerrallaan toiseen kirjastoon.
Toistaiseksi voit itse Helmet-verkkokirjastossa varata kerrallaan vain yhden numeron kutakin lehteä. Voit pyytää kirjaston henkilökuntaa tekemään varauksia useammista saman lehden numeroista.
Tämä käy vaikka soittamalla johonkin Helmet-kirjaston toimipisteistä.
Varausmaksua ei mene, koska Demi-lehti kuuluu lasten- ja nuorten osastolle.
|
| Löytyisikö suomenkielisiä sanoja Shakespearen sonettiin, jossa kerrotaan katoavasta kauneudesta ja kellon viisareista. Samuli Edelmann on sen levyttänyt 1990… |
1296 |
|
|
|
Shakespearen sonetti 12 löytyy Aale Tynnin suomentamasta William Shakespearen teoksesta "Sonetit". WSOY on julkaissut tämän kirjan suomeksi ja englanniksi 1965 ja 1995 ja molempia painoksia löytyy HelMet-kirjastoista ainakin varaamalla. Sonetit alkukielellä suomennettuina ja kommentoituina ovat myös teoksessa:
Shakespeare, William
[Oulu] : Rajalla, cop. 2007
Samuli Edelmann on levyttänyt joitakin Shakespearen sonetteja, mutta numeroa 12 ei löytynyt.
|
Kysy kirjastonhoitajalta