| Haluaisin tietoa Nousiaisten historiasta 1800-luvun lopusta alkaen. |
197 |
|
|
|
Nousiaisten historiasta on kirjoitettu teossarja
Nousiaisten historia. 1 / Oja, Aulis. Nousiaisten kunta : Nousiaisten seurakunta 1977
Nousiaisten historia. 2 / Heino, Ulla. Helsinki1980.
Nousiaisten historia. III osa, [1970-luvun alusta 2010-luvun puoliväliin]/Jalonen, Kimmo , kirjoittaja; Tiihonen, Paavo , valokuvaaja. 2015
Lisäksi Nousiaisten historiaa löytyy muita julkaisuja,
Nousiaisten kulttuurimaisema ja vanha rakennuskanta/Johansson, Anu ; Suna, Eija. Nousiaisten kunta : Turun maakuntamuseo : Varsinais-Suomen liito pain. 2002.
Nousiaisten posti 100-vuotta / Tiihonen, Paavo (moniste). Kustantaja tuntematon 1992.
Nousiaisten Moisio - ikkuna Suomen uskonto- ja yhteiskuntahistoriaan / Salo, Unto. Kustantaja tuntematon 1997.... |
| Arvoisa Kirjastonhoitaja, Nousiainen - nimen etymylogia on epäilemättä se, että kun noustaan kirkon takana olevasta syvästä purorotkosta kirkon tasanteelle … |
2066 |
|
|
|
Suomalaisen paikannimikirja (2007)kertoo nimestä Nousiainen seuraavasti:
" Nousiainen kunta Varsinais-Suomessa, ruotsiksi Nousis. deNousia 1232, Nosis 1234, Nowsis 1328, Nousis 1336"..."Nimen vanhimmat kirjoitusmuodot kuvastavat ruotsinkielistä nimiasua Nousis. Kansanomaisesti nimenä on ollut Nouste, jonka taustalla on taivutusmuoto Nous(iais)ten. Nousiainen on jo varhain ollut merkittävä paikka: esihistoriallisella ajalla muinaispitäjä ja myöhemmin piispanseurakunta ja kirkkopitäjä. Uskonpuhdistukseen saakka Nousiaisten kirkko oli pohjoismaiden huomattavimpia pyhiinvaelluskohteita, koska siellä oli marttyyripiispa Henrikin hauta. Kansanomaisesti nimen synty on liitetty piispa Henrikin ristiretkeläisten maihinnousuun. Sulo Kepsu ehdottaa... |
| Haluaisin tietoa Liedossa v. 1889 ammutusta sudesta. |
2703 |
|
|
|
Turun kaupunginkirjaston kokoelmista löytyy kyllä taustatietoja susiongelmaan 1800-luvulla, mutta kyseisestä Liedon sudesta ei löydy tarkempaa tietoa.
Erkki Pulliaisen teos "Suurpetomme" (1999) antaa mielenkiintoista tietoa 1800-luvun susimetsästyksestä ja valtiovallan toimista tehostaa pyyntiä 1880-luvulla. Teoksessa "Liedon historia" osa 2 (s. 224) kerrotaan että Lieto, Pöytyä ja Marttila järjestivät yhteisen pedonajon 1880. Korotettuja tapporahoja maksettiin vielä vuosikymmenen alussa ja vuosikymmenen lopulla petokanta olikin jo harventunut huomattavasti. Kannattaa katsoa myös Jouko Teperin teos Sudet Suomen rintamaiden ihmisten uhkana 1800-luvulla (1977), joka on tällä hetkellä kirjastomme varastossa eri puolella Turkua, joten emme... |
Kysy kirjastonhoitajalta