| Onko millään muilla eläimillä kuin nisäkkäillä karvoitusta? |
114 |
|
|
|
Karvat liitetään nisäkkäisiin.
Voit lukea asiasta tarkemmin palvelun aiemmasta vastauksesta tähän samaan kysymykseen: https://www.kirjastot.fi/kysy/onko-joillakin-muilla-elaimilla-kuin?from=best&language_content_entity=fi.
|
| Kasvaako jäniseläinten hampaat jatkuvasti samaan tapaan kuin jyrsijöitten? |
358 |
|
|
|
Hei!
Jäniseläinten hampaat ovat mietityttäneet myös Seura-lehden Tiede & Luonto -osiossa.
Kaikessa lyhykäisyydessään vastaus kysymykseesi on kyllä. Vaikka jänikset eivät kuulukaan jyrsijöiden lahkoon, niillä on joitakin jyrsijämäisiä piirteitä - kuten esimerkiksi juuri koko jäniksen elinajan kasvava hammaskalusto.
Lisäksi jäniksen yläleuasta löytyy poikkeuksellisesti kaksi riviä etuhampaita - jäniksellä on sekä talttamaiset etuhampaat, jotka toimittavat virallisten puruhampaiden virkaa, että pienempi rivi hampaita näiden takana. Luonnossa elävän jäniksen hampaat pysyvät optimaalisessa pureskelukunnossa melko lailla itsestään, kun taas lemmikkikanien hammaskalustoa voidaan joskus joutua lyhentämään eläinlääkärissä.
Jänis ei kärsi... |
| Vaihtaako kissa väriään? |
776 |
|
|
|
Kissa voi vaihtaa kasvaessaan niin silmiensä kuin turkkinsakin väriä.
Rebekka Watsonin kirjassa Kissaekspertti - Kaikki kissastasi (WSOY 2011, s. 13) esimerkiksi kerrotaan, että kissan värissä ja kuvioinnissa voi tapahtua pieniä muutoksia kissan ensimmäisen elinvuoden aikana. Esimerkiksi yksivärisen kissanpennun turkin haaleat haamuraidat, joita kutsutaan kissatermein haamutabbykuvioiksi, saattavat kadota kokonaan pennun kasvaessa.
Kuvaamasi kissa näyttäisi olevan joko tiikeri- tai tabbykuvioinen (molemmat kuviot ovat raidallisia, mutta raidat ovat vähän eri mallisia). Watsonin mukaan tabbykuviot näkyvät kissanpennuilla jo heti syntyessä, mutta turkin väri syvenee usein kissan kasvaessa, kuten mainitsemassasikin tapauksessa näyttää... |
| Mikä yhdistää suden (nisäkäs) sudenkääpään (sieni) ja sudenmarjaan (marja)? |
240 |
|
|
|
Harmaasta väristä saattaisi jonkinlainen yhteys löytyä: susi mielletään tavallisimmin harmaaksi, sudenkääpää luonnehtivat harmaat värit ja sudenmarjan marjaa kuvailevat jotkut lähteet harmaansiniseksi. Sudenmarjan (Paris quadrifolia) kanssa samaan liljakasvien heimoon kuuluva Maianthemum bifolium on saanut suomenkieliseksi nimekseen oravanmarja, joten tekisi mieli ajatella kasvien marjoilla ja niiden värillä olevan jotain yhteyttä niiden suomalaisiin nimiin.
Pentti Suhosen Suomalaiset kasvinnimet listaa Paris quadrifolialle yli kolmekymmentä erilaista nimeä. Suteen liittyvät nimitykset näyttävät olevan niistä kaikkein vanhinta perua: suden silmä (1683), sudensilmä (1745), sudenmarja (1803). Muita nimiä ovat esimerkiksi eksytysmarja,... |
| Kaksi oravaa kisailevat villisti pihapuussa maaliskuun 6. päivänä. Mahtaako olla kyse kosioleikistä? |
220 |
|
|
|
Oravan ensimmäinen poikue syntyy huhti-toukokuussa, ja kantoaika on 35 vuorokautta. Ravinnon määrä ja sääolot vaikuttavat kosioleikkien aloitusajankohtaan. Veikkaanpa, että kisailussa oli kyse nimenomaan kosioleikeistä.
https://www.luontoportti.com/suomi/fi/nisakkaat/orava |
| Jos esim eläinnisäkäällä on ulkoloisia ( täitä, kirppuja, punkkeja ) ja isäntäeläin menee vilvoittelemaan veden alle tai mutakylpyyn, niin saavatko loiset… |
174 |
|
|
|
Kannattaa tutustua teokseen Ekologinen parasitologia : nisäkkäiden ja loisten vuorovaikutussuhteet / Juha Laakkonenhttps://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1858350
Tässä vielä tahoja, joille voi esittää luontokysymyksiä:
Jyväskylän yliopiston palvelu Kysyttävää luonnosta tai tieteestä? https://www.jyu.fi/science/fi/yhteistyo/asiantuntija/kysy_tieteesta
Luontoiltahttps://yle.fi/aihe/sivu/luonto/luontoilta-osallistumisohjeet
Suomen luontolehtihttps://suomenluonto.fi/lehti/kysy-luonnosta/ |
| Onko rottien tavallista saalistaa lintuja? |
523 |
|
|
|
Isorotta eli rotta (rattus norvegicus) on kaikkiruokainen ja erittäin sopeutuva ravintonsa suhteen. Ravinto on pääosin kasvispohjaista, mutta se vaihtelee sen mukaan mitä on tarjolla. Rotat saattavat syödä linnunmunia ja -poikasia sekä pieniä nisäkkäitä.
Yleensä rotat eivät saalista aikuisia lintuja. Linnut varovat nisäkkäitä ja suurin osa linnuista on liian suuria ja vahvoja, jotta rotat voisivat ne kukistaa. Rotat kuitenkin syövät kuolleita ja vahingoittuneita lintuja. Voidaankin olettaa, että videon kyyhkynen on vahingoittunut tavalla, joka estää sitä pakenemasta rottaa. Avokaatopaikkojen väheneminen ja ihmisen elinympäristön parantaminen kaventaa rottien elinmahdollisuuksia. Tämä voi johtaa siihen, että rotat joutuvat tekemään enemmän... |
| Mitkä ovat intiannorsun ja afrikannorsun kärsien pituudet? |
824 |
|
|
|
Tervehdys kirjastosta,
Kirjastonhoitajan oli tällä kertaa vaikea löytää vastausta kysymykseesi kirjaston tietokirjahyllystä tai suomenkielisiltä verkkosivuilta.
Vastaus löytyi tällä kertaa englanninkielisiltä verkkosivuilta, jotka ovat tässä vastauksessa mukana.
Afrikannorsu on intiannorsua eli aasiannorsua kookkaampi. Niiden kärsien pituutta ei kuitenkaan kerrota erikseen, vaan yhteisesti todetaan että näiden norsujen kärsien pituus vaihtelee 6 ja 7 jalan välillä. Jalka on pituusmitta, joka suomalaisille tutummaksi metriksi muutettuna on 0,3048 metriä.
Norsun kärsä on pituudeltaan noin 1,83 - 2,13 metriä.
https://www.animalfactsencyclopedia.com/Elephant-facts.html
https://www.elephantsforafrica.org/elephant-facts/ |
| Missä hirvi nukkuu? Nukkuuko se aina samassa paikassa? |
10097 |
|
|
|
Eräissä sää- ja häirintätilanteissa hirvi hakee erityisen maastokohdan yön viimeistä makuulle asettumista varten. Usein seuraavan yön nukkumapaikka on lähellä edellistä, varsinkin jos hirveä ei häiritä eikä se vaella. Noustuaan hirvi yleensä ulostaa noin kolmen metrin säteelle makuupaikastaan.
Hirven yösija ei ole aina sama kuin niin sanottu aamumakuus. Aamuisen makuupaikan hirvi valitsee tarkemmin kuin päiväaikaiset lepopaikkansa. Hirvelle on tärkeää havaita ympäristössä liikkujat jo makuulta, erityisesti liikkujien hajut. Kovina pakkasaamuina hirvet makaavat usein etelä- tai itärinteillä, joita aurinko lämmittää ensimmäiseksi aamulla. Hirven makuupaikat sijaitsevat usein metsäkuvion reunoilla tai kumpareilla taimikon tai metsän... |
| Onko marmeloteilla pippeli? Entäpä pussieläimillä? |
1253 |
|
|
|
Pussieläinten lisääntymisestä saa tietoa mm. seuraavasta linkistä:
http://www.ulkosuomalaiset.net/fi/nayta/artikkeli/11972834192015
jossa mm. kerrotaan että pussieläin naarailla on kaksi emätintä ja uroksilla usein kaksihaarainen lisääntymisväline.
Murmelit (Suku Marmota) kuuluvat jyrsijöiden lahkoon. Tästä linkistä saat tietoa niiden elintavoista http://www.tunturisusi.com/murmelit/
Kysy kirjastonhoitajalta palvelun vastausarkistossa on 28.04.2007 kysytty mitä kirjoja on Australian pussieläimistä." Seuraavissa kirjoissa on tietoa pussieläimistä : Nisäkkäät. 1/päätoimittaja Juha Valste (sarja Maailman luonto). 1998. Uusi Zoo. 1 : Nisäkkäät 1. Toim. Seppo Lahti...et.al. 1987. Zoo. 2 : Nisäkkäät/toim. Seppo Lahti.. et.al. 1978. Kodin suuri... |
| Mietimme viikonloppuna nisäkkäiden nännimääriä. JOku tiesi kertoa, että nisäkkäillä on 2,6 tai 8 nänniä. Onko muitakin lukumääriä? Ja onko muilla kuin lehmillä… |
1278 |
|
|
|
Nisäkkään maitorauhasen, nisän, kärjessä on nysty, nänni, jonka kärkeen maitorauhasen tiehyet avautuvat. Maailmassa on yli 5400 nisäkäslajia, ja niillä on varsin vaihteleva määrä nisiä, ja nännejä.
(Lähde: Facta tietopalvelu -tietokanta). Ääriesimerkkinä ovat nokkaeläimet, jotka imettävät poikasiaan maitorauhasten erittämällä maidolla, mutta niillä ei ole yhtään nisää (http://wapedia.mobi/fi/Nokkael%C3%A4imet). Nisien määrä liittyy yleensä siihen, kuinka monta poikasta eläin synnyttää, eli paljon poikasia kerrallaan synnyttävällä nisäkkäällä on enemmän nisiä kuin vain poikasen tai pari synnyttävällä.
Eri nisäkäslajien nisien määrä ei selvinnyt, mutta esimerkiksi kesyrotalla niitä mainitaan olevan 12. Neljänännisille nisäkkäille ei liene... |
| Miten vesinokkaeläin saa ravintoa kohdussa jos se ei kerran synny napanuorassa? |
1874 |
|
|
|
Vesinokkaeläin ei synnytä eläviä poikasia, vaan munii. Vesinokkaeläinnaaraalla on munasarjapari, joista kuitenkin vain toinen toimii.[36] Se laskee 1–3 (yleensä kaksi) pientä, nahkeaa, matelijoiden munia muistuttavaa ja pituudeltaan noin 15–18 millimetristä munaa, jotka ovat muodoltaan hieman linnunmunia pyöreämpiä.[16] Munat kehittyvät kohdussa noin 28 päivää. Munittuaan naaras käpertyy munien ympärille ja hautoo niitä 10 päivää, kun esimerkiksi kanalla muna on elimistössä vain päivän ja haudottavana 21 päivää.[36] Hautomisaika jakautuu kolmeen osaan. Aluksi alkio on ravinnonsaannin osalta riippuvainen ruskuaispussista, koska sillä ei vielä ole toimivia elimiä. Kehittyessään alkio kuluttaa pussin pois.
Katso lisää tietoa... |
| Onko apinalla napa? syntyvätkö apinat kiinni napanuorassa? jos syntyvät, miten napanuoran katkaisu tapahtuu, jos eivät niin mistä ne saavat ravintonsa kohdussa? |
4012 |
|
|
|
Apinoilla, kuten kaikilla istukkanisäkkäillä, on napa. Tosin muilla kuin ihmisillä se ei ole kovin helposti erotettavissa, vaan se saattaa näkyä vain karvattomana viivana.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Napa_(anatomia)
Kaikilla nisäkkäillä, joilla on istukka, on myös napanuora (istukattomia nisäkkäitä ovat kenguru ja vesinokkaeläin). Villieläinemot, myös apinat, yleensä purevat poikastensa napanuoran poikki ja usein syövät istukan. Se pätkä napanuorasta, joka jää kiinni poikaseen, kuivuu pois itsestään ja jättää pienen jäljen, navan.
http://yahoo.rogers.com/yahoo/answerman/index.jsp?id=am081015
|
| Voisitteko antaa minulle tietoa gorilloista? Kaikenlaista tietoa. |
1205 |
|
|
|
Gorilla-aiheista aineistoa voit etsiä Helmet-aineistohausta esimerkiksi sanahaulla.Käytä asiasanoja "ihmisapinat, gorilla". Aineistohaun osoite on http://www.helmet.fi. Englanninkielisiä Internetsivuja gorilloista löytyy runsaasti. Käy katsomassa http://www.western-gorillas-eastern-gorillas.com/. Sivuilla on myös runsas linkkihakemisto.
|
| Millainen eläin on näätä? Saisinko kuvan ja kuvauksen näädälle tyypillisestä käyttäytymisestä? KIITOS! |
1323 |
|
|
|
Näädästä löydät tietoa esim. Google-haulla http://www.google.com käyttäen hakusanaa "näätä" tai "näätäeläimet". Ohessa malliksi kaksi osoitetta:
http://www.oulu.fi/northnature/finnish/Suomi/talvikansio/talviankara2a…
http://www.keuruu.fi/pihlajavesi/pihlajacd/metsapol/esnaata.htm
Kirjoista esim. "Suomen eläimet : 1 : nisäkkäät", ISBN 951-35-4754-x, sisältää artikkelin näädästä sivuilla 236-239. Suomen luonto-sarjan teoksessa "Nisäkkäät" , ISBN 951-35-6370-7, on näätää koskeva artikkeli sivuilla 200-204.
|
| Löytyykö jostain kirjasta tai nettisivulta tietoa jaguarundista tai pussihukasta? |
817 |
|
|
|
Eläintietokirjasarjojen nisäkkäitä käsittelevistä osista
(Esim. Maailman luonto tai Uusi ZOO,tarkista saatavuus pääkaupunkiseudun kirjastojen tietokannasta http://www.Libplussa.fi ) löytyy jonkin verran suomenkielistä tietoa pussihukasta,mutta Jaguarundista löydät parhaiten tietoa internetistä.
Jaguarundista löytyvä tieto on valitettavasti pelkästään englanninkielistä.
Laittamalla esim.Googlen tai Altavistan hakuun hakusanaksi Jaguarundi saat monipuolista tietoa sekä kirjallisesti että kuvina.
|
Kysy kirjastonhoitajalta