nimitykset

62 osumaa haulle. Näytetään tulokset 41–60.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Jenkkimaan resepteissä on tullut vastaan seuraavanlaisia aineosia: Swiss chard leaves, brown sugar, uncooked wheat berries, kosher salt, cannellini beans… 5714 "Swiss chard" on suomeksi mangoldi eli "Swiss chard leaves" tarkoittaa mangoldin lehtiä. "Brown sugar" tarkoittaa kontekstista riippuen joko ruskeata kidesokeria tai fariinisokeria, ja koska kysymyksessä täsmennetään, että kyse on nimenomaisesti amerikkalaisista resepteistä, otaksuisin tässä tarkoitettavan jälkimmäistä vaihtoehtoa. "Wheat berry" on vehnänjyvä eli "uncooked wheat berries" tarkoittaa keittämättömiä vehnänjyviä. "Kosher salt" tarkoittaa gastronomisen sanaston mukaan lisäaineetonta, kosher-sääntöjen mukaan valmistettua ja pakattua suolaa, mutta tutkimieni englanninkielisten lähteiden perusteella suola ei sinänsä ole "kosher", vaan nimi tulee siitä, että tätä normaalia ruokasuolaa karkeampaa, yleensä jodioimatonta suolaa...
Kirjassa kuolleet sielut esiintyy sana saloppi. Mikä on saloppi? Kirjan ovat suomentaneet Jalo kalima/Juhani Konkka 839 Saloppi on puolipitkä, hihaton, ohut ja kevyt muotipukua suojaava vierailuviitta, monesti hupullinen ja yleensä silkistä ommeltu kesäasuste. Nimitys on johdettu kietoutumista merkitsevästä ranskankielisestä verbistä s'envelopper. Lähde: Riitta Pylkkänen, Säätyläisnaisten pukeutuminen Suomessa 1700-luvulla. Suomen muinaismuistoyhdistys, 1982
Usein yliopistoon hakeutuvat henkilöt, jotka ovat ylioppilastutkinnon suorittaneita. Aina näin ei kuitenkaan ole. Mitä nimitystä käytetään henkilöstä, joka on… 826 Muutama prosentti Suomen yliopistoissa opiskelevista ei tosiaan ole suorittanut ylioppilastutkintoa. Alla Ylen uutisointia aiheesta: http://yle.fi/uutiset/harva_selvittaa_tiensa_yliopistoon_ilman_valkolak… Virallista ohjeistusta nimityksistä ei löytynyt, mutta ainakin Helsingin yliopiston ylioppilaskunta (HYY) on huomannut vaihtelevat nimitykset puhuttaessa tutkintoa suorittamattomasta yliopisto-opiskelijasta: http://www.helsinki.fi/hyy/tiedotus/dok/tutkintonimikkeet.html Ylioppilaskunta antoi vuonna 2003 suosituksen käyttää alta löytyvän taulukon mukaisia nimityksiä: http://www.helsinki.fi/hyy/tiedotus/dok/tutkintonimikkeet03_taulukko.ht… Tämän taulukon mukaan esim. valtiotieteellisen tiedekunnan, ei tutkinnon suorittanutta,...
Mistä juontaa juurensa seksinukkein kansanomainen nimitys "pumpattava Barbara"? Miksi juuri Barbara? Hämmästyin kun taannoin opin, ettei tämä olekaan käännös… 2703 Ilmaisun "pumpattava Barbara" tausta on ruotsin kielessä. Barbara lienee valikoitunut nuken nimeksi yksinkertaisesti loppusoinnun vuoksi. Barbara sointuu useimpia muita nimiä paremmin yhteen ilmalla täytettävää merkitsevän sanan "uppblåsbar" kanssa, niin kuin ilmaisun lanseeranneen Robert "Robban" Brobergin laulu Uppblåsbara Barbara (1970) vastaansanomattomasti osoittaa ("underbara, uppblåsbara Barbara"). Finntrio-yhtye levytti kappaleen samana vuonna suomeksi nimellä Ihmeellinen pumpattava Barbara ja toi samalla tämän ruotsalaisperäisen ilmaisun suomen kieleen.
Kuka saa käyttää titteliä "muotoilija"? Onko se suojattu nimitys, koska on tutkintonimike? Entä "suunnittelija"? 1769 Opetushallitus määrittelee tehtäviä, joissa vaaditaan tietty tutkinto tai tietyt opinnot http://www.oph.fi/koulutus_ja_tutkinnot/tutkintojen_tunnustaminen/suome… Muotoilun käsitteitä ja määritelmiä sekä tietoa muotoilualan ammateista on Teollisuustaiteen liitto Ornamon sivuilla http://www.ornamo.fi/index/12?pageId=249 . Tietoa ammateista tarjoaa TE-keskuksen ammattinetti http://www.ammattinetti.fi/ammatit/haku ja http://www.te-palvelut.fi/te/fi/pdf/isco.pdf . Graafinen suunnittelija: http://www.graafinen.com/suunnittelu/graafinen-suunnittelu-pahkinankuor… Terveydenhuoltoalalla on suojattuja ammattinimekkeitä http://www.valvira.fi/luvat/ammattioikeudet . Myös asianajaja on suojattu ammattinimeke.
Minun poika ja hanen tyttö ovat naimisissa. mitä me olemme keskenämme 1446 Mitään virallista, kaikkialla Suomessa käytettävää nimitystä appivanhemmille tai apeille keskenään ei näytä olevan, mutta joissakin Suomen murteissa on käytetty sanaa langokset. Samaa sanaa on käytetty myös monista muista kaukaisista tai avioliiton kautta tulleista sukulaisista. Aiheesta on kirjoittanut Maija Länsimäki. Artikkeli löytyy Kotimaisten kielten keskuksen sivuilta, ja se on julkaistu myös Helsingin Sanomissa 15.2. 2009: http://www.kotus.fi/index.phtml?s=3015
Nyt kun nykysuomessa "oinas" tarkoittaa kuohittua pässiä. Sitten on olemassa sukunimiä kuiten Oinas, ja Oinonen -- eiköhän ole aika todennäköistä että "oinas"… 6764 Oinas on tarkoittanut myös pässiä. Nykysuomen sanakirjan (1956) mukaan oinas on "(kuohittu) pässi". Kirja kehottaa vertaamaan sanaan jäärä, jonka yksi merkitys on "kuohitsematon pässi". Pässi taas on "täysikasvuinen uroslammas". Etymologiset sanakirjat kertovat sanojen alkuperästä. Sekä Suomen kielen etymologinen sanakirja osa 2 (1958) ja Suomen sanojen alkuperä osa 2 (1995) mainitsevat kummankin merkityksen, siis uroslammas yleensä tai erityisesti kuohittu uroslammas. Eri murteissa ja eri aikoina lampailla on ollut monenlaisia nimityksiä. Aiheesta on laaja katsaus Veikko Ruoppilan teoksessa Kotieläinten nimitykset Suomen murteissa 1 (1943). Oinasta käsitellään sivuilla 180-183. Ruoppila esimerkiksi pitää todennäköisenä, että...
Miksi nimitykset eno ja setä? Niin siis ajan sitä takaa(en osannut muotoilla kysymystä kunnolla) että miksi isän veli on setä ja äidin veli on eno,kun… 39671 Suomalais-ugrilaisista kielistä löytyy sukulaissuhteita hyvinkin hienosyisesti kuvailevia termejä. Näissä nimityksissä ei ole kyse pelkistä sukulaisuussuhteista, vaan myös ikäsuhteet ovat heijastuneet niihin: esimerkiksi vanhempaa ja nuorempaa veljeä sekä vanhempaa ja nuorempaa sisarta on voitu nimittää eri nimillä. Monille näistä nimityksistä on vastineet suomen kielessä. Jotkut niistä ovat hyvin harvinaisia, osa on jäänyt pois käytöstä ja kaikki eivät ole koskaan kieleemme kotiutuneet. Sille, miksi jotkut nimitykset ovat säilyneet ja jotkut jääneet pois käytöstä, ei ole esitettävissä yhtä selvää syytä. Nimistöntutkimuksemme pioneerit kuten Ahlqvist ja Setälä ovat arvelleet syyksi eurooppalaisen kulttuurin vaikutusta. On mahdollista, että...
Haluan tietää mikä on siskonmiehentitteli 931 Sisaren miehestä, puolison sisaren miehestä ja myös puolison veljestä käytetään nimitystä lanko. Heikki Poroila HelMet-musiikkivarasto
Veljen tytär saa lapsen eli olen tyttären täti mutta mikä minä sille tulevalle lapselle olen? Onko tähän olemassa joku nimitys? 4346 Isän tai äidin täti on isotäti. Lähde: MOT Kielitoimiston sanakirja
Eräässä joululaulussa kerrotaan laulavasta aapiskukosta ja siitä kuinka "joulukuusi kummi ois/ ja pöppö muilla mailla". Mistä löytäisin laulun nuotit ja sanat… 2612 Kyseinen laulu on Oskar Merikannon säveltämä ja Larin-Kyöstin sanoittama "Lasten joulu". Laulun nuotit ja sanat löytyvät useammastakin lastenlaulu- ja joululaulukirjasta. Yksi tuoreimmista on Timo Leskelän toimittama Kultaiset koululaulut 70-luvulta nykypäivään (Tammi, 2009). Mitä pöppöön tulee, niin Karhuseuran mukaan sitä on käytetty ainakin karhun yhtenä nimityksenä http://www.karhuseura.net/karhusymboliikka.php Pöppö-nimellä on ollut tällöin esimerkiksi lapsia pelotteleva symbolinen tehtävä.
Minulla on pikkuserkkuja äitini puolelta, eli äitini serkun lapsia. Mikä on äitini serkun sukunimike minulle? Tarkoitan että on on minulle mikä? 1039 Äidin serkulle ei löytynyt, eikä ilmeisestikään ole, omaa nimitystä. Sukulaisuudesta ja sukulaisten nimityksistä tietoa vaikkapa tältä Tampereen avoimen yliopiston sivulta: http://www.uta.fi/tyt/avoin/verkko-opinnot/sosiaaliantropologia/yksilo…
Millä yhteisellä nimellä kanaa ja kukkoa voi nimittää ( esim faasaani kukko ja fasaani kana ovat fasaaneja jne) 1773 Kyseisen eläinlajin nimi on kana (Gallus gallus domesticus). Naaras- ja urospuolisia eläimiä voi siis molempia nimittää kanoiksi. Yleiskielessä urospuolisesta kanasta yleisemmin käytetään nimitystä kukko. Naaraspuolisella kanalla ei ole omaa nimitystä, toisin kuin esimerkiksi englanninkielessä, jossa naaraspuolinen kana on "hen", urospuolinen on "rooster" tai "cock" ja lajista käytetään nimistystä "chicken".
Miksi mm. rakennustyömailla ja partioleireillä mestarin apulaisena toimivaa nokkamiestä kutsutaan usein "kympiksi"? Eli mistä kymppi-sana on päätynyt tähän… 7776 Kymppi on ollut työnjohtoa ja työnjohtajaa kuvaava nimitys usein erilaisissa urakkaluontoisissa töissä. Esimerkiksi uittotöissä Kymppi oli nimitys työnjohtajasta, joka itsekin osallistui töihin. Kymppi toimi työnjohtajan apulaisena ja hänellä oli komennossaan kymmenkunta tukkilaista. Kympin apulaisella taas oli komennuksessaan viisi miestä ja häntä kutsuttiin kätyriksi tai viitoseksi. Kymppi sanaa tiedetään käytetyn myös rakennuksilla. Kympillä (myös nilkki) tarkoitettiin itseoppinutta työnjohtajaa. Sanastoista löytyy tietoa näistä teoksista, Elias J. Purhosen kirjasta Hivakka eli selonteko uitosta ja sen terminologiasta, Opaksia Oy, 1998 Helamaa, Erkki, Vanhan rakentajan sanakirja, SKS, 2004.
Mikähän on Wahlenbergia gloriosa -kasvin suomenkielinen nimi, jos sellaista on? Ainakin joillekin Wahlenbergia-kukille nimi pitäisi löytyä. Kyseessä on… 2187 Wahlenbergia gloriosa (Royal Bluebell) kuuluu Campanulae-sukuun. Wikipedian mukaan (http://en.wikipedia.org/wiki/Wahlenbergia_gloriosa) laji on villikasvi, joka kasvaa Australian sateisilla vuoristoalueilla. Suomenkielisissä lähteissä Campanulae-suvulla tarkoitetaan pääasiassa avomaalla kasvatettavaa, monivuotista, ruohovartista koristekasvia. Viljelykasvien nimistöstä (1996) ei Wahlenbergia-kasvien suomenkielistä termiä löydy, ja apua ei ole myöskään Puutarhakasvien nimistöstä (1975). Sulokello joissakin Internet-lähteissä viittaa Wahlenbergia hederacea -lajiin. Toisaalta Puutarhakasvien nimistön mukaan sulokellon tai kauluskellon tieteellinen nimi on Adenophora. Kasvien maailma : Otavan iso kasvitietosanakirja (1981), kertoo Wahlenbergia...
Tarvitsen Etelä-Amerikassa kasvavan kasvin (puun) suomenkielisen nimityksen. Tiedossa on kasvin tieteellinen nimi, joka on Aextoxicon punctatum. 1823 Puulle ei ilmeisesti löydy suomenkielistä vastinetta. Ei löytynyt myöskään muilla kielillä (englanti, ruotsi, saksa) puulle nimeä. Saksankielisillä sivulla mainitaan, että puuta kutsutaan Chilessä olivilloksi. http://de.wikipedia.org/wiki/Aextoxicon_punctatum Puulla on Chilessä monta nimeä: Tique, olivillo, aceitunillo, palo muerto, Aextoxicon punctatum, is the only representative of the Aextoxicae genus. This tree grows to some 20 - 25 metres and is common in the lower, warmer exposures of the Lake region. The indigenous name "tique" is still widely recognized, challenged by the unsmart designation "olivillo", a reference to the fruit which, with some imagination effort, could be seen as a small olive. "Palo muerto" refers to the ghastly...
Mitä tarkoittaa pitkäniskainen? 1522 Suomen kielen sanakirjat eivät tunne sanaa pitkäniskainen. Eija-Riitta Grönros kirjoittaa Kielikellossa 3/1994, artikkelissa Sävyt ja vivahteet, sanojen tyylilajin osoittaminen sanakirjassa. "Kielessä on paljon sellaista sanastoa, jota sanakirja luonnehtii leikilliseksi. Leikillisiksi ja arkityylisiksi leimattujen sanojen raja on häilyvä, sillä leikillisyyden himmetessä sana vakiintuu usein arkikielen ilmaukseksi. Kun leikinlasku ylittää hyväntahtoisuuden rajat, ollaan pian jo halventavien ilmausten puolella. Halventavuus voi olla joko sanan käyttäjän tietoisesti tarkoittamaa tai vain kohteen kokemaa. Toisinaan puhuja tai kirjoittaja itse pitää jotakin ilmausta neutraalina, mutta se, josta ilmausta käytetään, voi tuntea sanan hyvinkin...
Minkä takia hitlerin valtakunnasta käytetään nimitystä kolmas valtakunta?miksei ensimmäinen tai toinen ja onko ollu muita valtakuntia niin senkö takia sit… 13643 Kolmas valtakunta oli nimitys, jolla Natsi-Saksan propagandistit halusivat ilmaista Hitlerin johtaman Saksan viimeiseksi ja väistämättömäksi vaiheeksi siinä historiallisessa prosessissa, jonka edeltäviä vaiheita olivat Pyhä saksalais-roomalainen valtakunta (vuoteen 1806) ja Bismarckin luoma "toinen saksalainen valtakunta" (1871-1918). Lähteet: Historian ABC : kaikkien aikojen valtiot [5]. Tammi, 2002 Jan Palmowski, A dictionary of contemporary world history : from 1900 to the present day. Oxford University Press, 2008
Jos henkilö asuu Hollannissa, onko oikein sanoa, että hän on alankomaalainen - vai pitäisikö tyytyä sanomaan, että hän on hollantilainen? 1324 Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen sivuilla osoitteessa http://www.kotus.fi/?s=2377 on tieto, että kumpaakin sanaa voi käyttää asukkaan nimityksenä tai kansalaisuutena.
Mistä tulee esim. kala- tai lanttukukon kukko-nimitys? 3235 Kirsti Aapala kirjoittaa Kielikello lehdessä 4/1997 artikkelissa Leivät ja leivonnaiset: "Kukko on tavallisesti ruistaikinakuoreen leivottu, usein leipämäinen paistos, joka on täytetty esimerkiksi kalalla, lihalla tai lantulla: kalakukko, muikkukukko. Nimitys kukko voi liittyä huippua ja kukkuraa tarkoittavaan sanaan kukku, jonka yhteyteen kuuluu myös kukkula. Nimityksen perusideana olisi kohouma: kukot ovatkin yleensä korkeita mataliin piirakoihin verrattuina. Toisen käsityksen mukaan syötävä kukko olisi samaa lähtöä kuin eläimen nimitys kukko."